Tuulivoima
Ympäristöteknologia (Kierrätys, jätteiden energiahyödyntäminen)

Tuulivoimatuotannon kasvaessa myös tarve kierrätykselle lisääntyy

KUVA: STENA RECYCLING OY

Tuulivoimaa tuodaan kovaa vauhtia isommaksi osaksi suomalaista energiantuotantoa. Maailmalla tuulivoiman rakentamisessa ollaan pohjolaa pidemmällä, mutta osana vihreän tekniikan edelläkävijyyttä suomalaiselle tuulivoimalle halutaan rakentaa kokonaisvaltainen ja ekologinen elinkaari.

TUULIVOIMAN KAAVOITTAMINEN ja rakentaminen on esillä ympäri Suomen. Jokainen projekti on yksilöllinen. Projekteihin vaikuttavat monet tekijät, kuten suunnitellun tuulivoimatuotannon määrä, alueen sijainti ja ympäristön vaikuttavat ominaispiirteet.

Jokaisessa projektissa huomioidaan myös kiertotalouden vaatimukset. Tuulivoima on uusiutuva energiamuoto ja näin myös sen tuotannon ympäristötekijöihin halutaan kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa.

Liiketoimintapäällikkö Mikko Keisa Stena Recycling Oy:stä tuntee tuulivoimalatekniikan kierrätyksen.

”Tuulivoimatuotanto on kasvava ala. Voimaloita tulee jatkuvasti lisää. Rakennettavat yksiköt ovat suurempia ja tehokkaampia”, Keisa kertoo.

”Tuulivoimatuotannon kasvaessa myös tarve kierrätykselle lisääntyy. Olemme kierrättäneet konsernitasolla tuulivoimalan siipiä jo vuosien ajan. Meiltä löytyy laaja-alaista osaamista kierrätysratkaisuista.”

Elinkaarensa päässä olevia voimaloita kierrätetään uusien tieltä. Ensimmäisen aallon tuulivoimalat ovat jo elinkaarensa päässä. Nykyisen tuulivoimalan käyttöiäksi lasketaan yli 35 vuotta. Tuulivoimalle on olemassa myös pieni jälkimarkkina, jossa olemassa olevaa tuulivoimatuotantoa puretaan ja valjastetaan uudelleen käyttöön toisaalle.

”Toimivat tuotannon paikat halutaan hyödyntää tarkkaan ja hyvälle alueelle tehdään varmasti uuttakin tuotantoa. Nykyisin voimaloiden elinkaari mietitään jo suunnitteluvaiheessa”, Keisa sanoo.

Tuotantopaikoista halutaan pitää kiinni, sillä niille rakennettu infrastruktuuri, kuten tiet ja sähköverkko ovat isoja investointeja. Tuotettu energia pitää johtaa alueelta käyttöön, minkä vuoksi myös siirtolinjojen rakentaminen nousee tärkeään rooliin osana kannattavaa tuotantoa.

”Tuulivoimatuotanto
on kasvava ala.

Rakentamisen luvat, kaavoitus ja maanhankinta ovat vaativia prosesseja, joten niihin ei ryhdytä kevein perustein. Tuotannon kannattavuus lasketaan tarkkaan. Tässä korostuu voimaloiden pitkä ja tehokas elinkaari.

KUVA: PIXABAY

Tuulivoimaloista voidaan kierrättää tällä hetkellä jopa 85–95 prosenttia. Tuon osuuden kasvattamiseksi on käynnissä kehitysprojekteja ja askel askeleelta tuulivoimaloiden kierrätettävä osuus kasvaa.

Kaikessa kierrätyksessä huomioidaan myös logistiikka ja muut hiilijalanjälkeä kasvattavat tekijät. Edullisinta kierrätys on silloin, kun se voidaan toteuttaa lyhyillä välimatkoilla ja tehokkain järjestelyin.

Tuulivoima-ala on asettanut itselleen tiukat aikataulut kiertotalouden kehittämiseen. Esimerkiksi isojen siipien kierrättämisestä on sovittu niin, että vuoteen 2025 mennessä siipien materiaalia ei päädy kaatopaikalle. Siivet ovat materiaaliltaan pääosin muovikomposiittia ja lasikuitua.

”Kierrätys on jo osa siipien suunnitteluprosessia. Kokonaisvaltaista kierrätystä on testattu jo monissa projekteissa, mutta tuotantomittakaavaan on vielä muutama askel matkaa”, Keisa kertoo.

Tuulivoimaloista kierrätettyjä osia käytetään sellaisenaan tai korjattuna osana uusia voimaloita. Betoniset perustukset ovat luonnollinen pohja uudelle tuotannolle. Myös konehuoneita, moottoreita, vaihteita ja sähkökeskuksia voidaan kierrättää sellaisenaan, sikäli kun se on teknisen käyttöiän sekä vaatimusten suhteen järkevää. Soveltuvin osin myös elektroniikka ja kaapelointi voidaan käyttää osana uutta tuotantoa.

Yli 60 metriä pitkät siivet vaativat erikoisjärjestelyjä tehokkaan logistiikan järjestämiseksi. Siipiä pilkotaan purkupaikalla sopivaan mittaan. Tarkasti suunnitellut kuljetukset kuljettavat materiaalit kierrätyslaitoksiin, joissa materiaali käsitellään käyttöön soveltuvaan kokoon.

Aiemmin pilkottuja siipiä on jouduttu viemään ulkomaille hyödynnettäväksi, mutta tuulivoiman yleistyessä myös kierrätyksen vaatimat laitokset ja tekniikka on tuotu Suomeen.

”Siipimateriaalien kierrätysratkaisut kehittyvät koko ajan. Esimerkkinä Stenalla on Tanskassa käynnissä hanke, jossa kehitetään täysin uutta ratkaisua. Sen avulla siipien komposiittimateriaalit voidaan hyödyntää uusien siipien ja lapojen valmistuksessa”, Keisa avaa

Myös Suomessa on meneillään pitkälle edennyt hanke, jossa on löydetty ratkaisuja muovikomposiittimateriaalin kierrätykselle. Käsitelty muovikomposiittimateriaali on mahdollista hyödyntää sementinvalmistuksen rinnakkaisprosessissa Finnsementti Oy:n Lappeenrannan laitoksella. Poltettavan osuuden tuottama lämpö käytetään energiana sementtitehtaan tuotannossa.

”Tuulivoimaloista voidaan kierrättää tällä hetkellä jopa 85–95 prosenttia.

KUVA: STENA RECYCLING OY

Kierrätystä koko elinkaaren mitalla

Kierrätysprosessien ajatellaan perinteisesti keskittyvän voimaloiden elinkaaren loppuun. Tuulivoiman kohdalla kierrätys ja kiertotalous ovat kuitenkin tärkeässä roolissa jo aiemmin, kun tuotantoyksiköiden lapoja uusitaan tai korjataan.

Voimalan muut materiaalit ovat kierrätettäviä siinä missä mikä tahansa materiaali tänä päivänä. Keisa kertoo metallien kierrätyksen olevan pitkälle kehittynyttä ja niistä saadaankin kiertoon jopa 100 prosenttia.

Merkittävimmät voimaloista kierrätettävät materiaalit ovat alumiini, kupari ja teräs. Lisäksi kiertoon menee paljon elektroniikkaa ja kaapeleita.

”Metallit kierrätetään purkupaikan lähimmissä yksiköissä. Osittain niiden erottelu tapahtuu purkamisvaiheessa, sillä se on kokonaisuuden kannalta tehokkainta. Tarkemman työn teemme sitten yksiköissämme ympäri Suomen”, Keisa avaa.

Stena Recyclingillä on useampi vastaanottopiste ympäri Suomen. Yhtiön suurin käsittelylaitos Suomessa sijaitsee Porin Tahkoluodossa, jonne metallit kuljetetaan murskattavaksi niiltä osin, kun se ei eri toimipisteissä ole tehokasta tai järkevää.

”Murskattu teräs menee kotimaahan tai vientiin. Se käytetään kokonaisuudessaan uuden teräksen valmistukseen terästehtailla. Samoin toimimme myös alumiinin ja kuparin suhteen.”

Yhtiöllä on Ruotsissa kaapelijätteen käsittelylaitos, jossa käsitellään kaapelijäte isommalta alalta.

Tuulivoiman rakentaminen on herättänyt laajaa keskustelua, mikä on osaltaan ajanut eri toimijoita tekemään laajoja selvityksiä hankkeiden vaikutuksista. Osaltaan näitä selvityksiä ovat vaatineet eri viranomaiset, kunnat ja kaupungit sekä esimerkiksi Euroopan unioni. Toisaalta myös monissa seikoissa esiin noussut uskomustieto ja huhupuheet on haluttu kumota puolueettomalla tutkimustiedolla.

”Metallit kierrätetään purkupaikan lähimmissä yksiköissä.

Alati kehittyvä moderni tekniikan ala vaatii kuitenkin edelleen laajoja tutkimuksia. Hankkeita ja tutkimuksia on työn alla ympäri maailman. Niitä kaikkia yhdistää halu viedä tuulivoimatekniikkaa eteenpäin ja entistä kokonaisvaltaisemmalle ekologisuuden tasolle.

Siinä missä kierrätettävyys on tärkeä tekijä osana ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, on se yhtä lailla myös tuotannollisen tehokkuuden tae. On helppo ymmärtää kierrätyksen merkitys säästettyinä euroina ja luontoarvoina.

Kierrätettävyyden ytimessä ovat materiaaliratkaisut ja huolella suunnitellut prosessit suunnittelusta aina purkamiseen ja kierrätykseen asti. Pitkälle viety elinkaariajattelu huomioi myös paikalliset tekijät. Globaalit mittarit ja tavoitteet ohjaavat tuotantoa kohti kestävää kehitystä.

Suomalaisen tuulivoiman kierrättämisessä kuljetaan edelläkävijän tiellä. Korkean teknologian maana maassamme on meneillään monia hankkeita kiertotalouden kehittämiseksi. Osana näitä on myös kierrätysprosessien lainsäädännön yksinkertaistaminen ja hyvien tekniikoiden käyttöönoton tekeminen yksinkertaisemmaksi.

Teksti: Tommi Nieminen