Energiamarkkinat
Energian tuotanto, jakelu ja varastointi (Akkuvoimalaitokset, akkuvarastot, Aurinkovoimalat)
Tuulivoima
Uusilla energiavarastoilla on paljon käyttökohteita
Kuva: Shutterstrock
Maailmalla energian varastointikapasiteetin odotetaan kasvavan vuosittain 31 prosenttia tämän vuosikymmenen aikana. Nykyaikaiset energiavarastot tuovat aivan uusia mahdollisuuksia energian varastointiin ja sähkön lataukseen. Ne myös helpottavat uusiutuvan energiantuotannon kytkemistä valtakunnalliseen sähköverkkoon. Innovatiivisia sähkövarastoja on jo suunniteltu ja kehitetty Suomessakin.
ENERGIAVARASTOILLA ON olennaista merkitystä nykytilanteessa,
jossa aurinko- ja tuulivoimahankkeet nopeasti
yleistyvät.
Varastojen energiareservin avulla voidaan muun muassa
tasata uusiutuvan energian tuotantomäärien vaihtelua.
Energiavarasto
voi muutenkin varmistaa sähköjärjestelmien
toimintaa.
Esimerkiksi OX2-yhtiö suunnittelee parhaillaan Suomeen
sähkövarastoa Nivalassa sijaitsevan Uusnivalan sähköaseman
yhteyteen.
Sähkövarasto akkumoduuleista
Nivalaan tuleva sähkövarasto koostuu valmistuttuaan litiumionitekniikkaa
hyödyntävistä akuista, joiden yhteenlaskettu
arvioitu kapasiteetti on noin 50 MW. Hankkeen on arvioitu
tulevan käyttöön vuonna 2025.
Varasto on kehitetty ensisijaisesti Fingridin reservi- ja
säätösähkömarkkinoille lisäämään niiden toimintavarmuutta.
Näillä näkymin Uusnivalan sähkövaraston litiumioniakkujen
moduulit sijoitetaan asennuspaikalla joko
kontteihin tai vaihtoehtoisesti säänkestäviin kaappeihin
noin 1,5–2 hehtaarin tontille. Tämäntyyppinen sähkövarasto
mahtuu melko pienelle alueelle, toteaa uusiutuvan
energian yhtiön OX2:n liiketoimintajohtaja Saku-Matti
Mäki.
Varastosta tulee miehittämätön laitos, joka toimii automaattisesti
ja jota valvotaan etäyhteydellä.
Uusnivalan sähkövarasto sijoittuu Fingridin sähköaseman
läheisyyteen. Suhteellisen lähellä on myös useita Pohjanmaan
tuulipuistoalueita, tosin ei aivan sähkövaraston
vieressä.
Energiavarasto
voisi olla
nopean vasteajan
yksikkö, josta
saadaan nopeasti
lisäenergiaa.
Tuulivoimalan asennus käynnissä.
KUVA: JOAKIM LAGERKRANTZ
Nopeaa lisäenergiaa
Akut ja muut varastointitekniikat edistävät monentyyppisten
sähkönjakeluverkkojen huolto- ja toimintavarmuutta.
Energiavarasto voisi olla nopean vasteajan yksikkö, josta
saadaan nopeasti lisäenergiaa, jos valtakunnanverkosta äkillisesti
putoaa pois isoja yksiköitä. Akuistahan saadaan sähköä
nopeammin kuin käynnistämällä varavoimalaitoksia, Mäki
korostaa.
Ensimmäinen OX2:n eurooppalainen energiavarasto
rakennettiin Ruotsin Bredhällaan. Se on tulossa käyttöön
2024.
Bredhällassa asennetaan puolen jalkapallokentän kokoiselle
alueelle 21 akustoa, joiden yhteisteho on 43 MW
(megawattia). Osin asennustyö on vielä käynnissä, mutta
varasto tulee käyttöön vuoden 2024 lopulla.
Kyseessä on OX2:n oma investointihanke. Se valmistuu
E-On-yhtiön sähköaseman viereen ja toimittaa energian säätöpalveluja
Svenska Kraftnätille, Mäki mainitsee.
Energiavarastoja voimalaitoksille
Kuten Uusnivalan hankkeessa, Bredhällan sähkövarastossa
varastointi perustuu litium-ioniakkuihin. Niiden avulla pystytään
tasaamaan sähkönkäytön kulutuspiikkejä.
Molemmat sähkövarastot ovat itsenäisesti toimivia, mutta
OX2 kehittelee vastaavantyyppisiä akkuratkaisuja myös
aurinko- ja tuulivoimapuistojen yhteyteen.
Jos uusiutuvan energian voimalaitoksen yhteydessä on
omaa energian varastointia, voidaan saada synergiaetuja.
Tässä on yksi merkittävä mahdollisuus tulevia laitoksia suunniteltaessa.
Kaikkiaan OX2:lla on vireillä energianvarastointihankkeita
856 MW:n edestä. Pohjoismaiden lisäksi energianvarastoinnilla
on markkinoita Puolassa, Romaniassa, Italiassa
ja Australiassa, sanoo Mäki.
Energian varastointijärjestelmien ohella OX2:lla keskitytään
aurinko- tai tuulivoimahankkeisiin yhdistettyjen järjestelmien
kehittämiseen. Lisäksi yhtiö tarjoaa energiavarastojen
hallinnointipalveluita asiakkaille ja sijoittajille.
Parhaillaan OX2 muun muassa suunnittelee teollisen mittakaavan
aurinkovoimapuistoja Kauhajoelle Etelä-Pohjanmaalle
sekä Loimaalle Varsinais-Suomeen. Valmistuessaan puistojen
yhteenlaskettu energiantuotanto vastaa enimmillään yli
100 000 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta.
Kauhajoelle suunnitteilla oleva Aurinkonevat-hanke on
teholtaan noin 500 MW ja vuosittainen energiantuotanto noin
460 gigawattituntia, joten kyseessä on yksi Suomen suurimpia
aurinkovoimahankkeita.
Loimaalle kaavaillun Keinusuo-hankkeen teho on noin
60 MW ja vuosittainen energiantuotanto noin 59 GWh.
Tavoite on, että kummankin hankkeen rakentaminen päästäisiin
aloittamaan 2–4 vuoden kuluessa.
Aurinkovoimapuistoja edistetään hyvässä yhteistyössä
maanomistajien ja kuntien kanssa, vakuuttaa Mäki.
Alalle osaamista ja investointeja
Energianvarastoinnin sektorilla OX2 on juuri vahvistanut energianvarastointitiimiä,
joka suunnittelee, toteuttaa ja hallinnoi
varastointihankkeita.
Tällaisissa varastointiprojekteissa OX2 toimii tyypillisesti
paitsi toteuttajana, myös hankkeiden teknisessä ja kaupallisessa
hallinnoinnissa – mukaan lukien kunnossapito ja valvonta.
Tilanteen mukaan osa kokonaisratkaisusta voidaan
hankkia ostopalveluna OX2:n kumppaneilta, Mäki selvittää.
Monikin toimija Suomessa on Mäen arvion mukaan kiinnostunut
energian varastointihankkeista ja tulossa mukaan liiketoimintaan.
Investointejakin on jo tehty. Alalla kuitenkin tarvitaan
kokemusta uusiutuvasta energiasta ja sähkön varastoinnista.
Siirrettäviä sähkövarastoja
Tamperelainen Enico on kehittänyt uudenlaisen, mobiilin energiavaraston.
Se mahdollistaa fossiilivapaan sähköenergian
hyödyntämisen paikoissa, joissa se on ollut aiemmin mahdotonta
esimerkiksi sijainnista riippuen.
Enico perustettiin vuonna 2019 ja se on kehittänyt erilaisia
energiavarastoja. Syksyllä 2022 markkinoille tuli uudentyyppinen siirrettävä energiavarasto, toimitusjohtaja Marko
Lähteenmäki toteaa.
Enico Oy:n toimitusjohtaja Marko Lähteenmäki sanoo, että
energiavarasto on eräänlainen monitoimityökalu, joka soveltuu
energiantuotannon optimointiin ja sähköverkon taajuustuentaan.
Lisäksi niiden avulla voidaan myös toteuttaa siirrettävä suuritehoinen
sähköautojen latausasemaratkaisu.
KUVA: ENICO OY
Laitteisto perustuu litium-ioniakustoon, joka on tehty mobiilikäyttöön.
Tällaista energiavarastoa on mahdollista käyttää
samaan tapaan kuin perinteistä dieselmoottori-varavoimageneraattoria
vaikkapa huippukuorman tarpeen aikana.
Kyseessä on ison dieselgeneraattorin kokoinen laitteisto,
joka painaa yli 10 tonnia. Sitä voidaan kuljettaa trailerilla ja
nostaa asennuspaikoille autonosturilla.
Kehitystyö alkoi vuoden 2021 alkupuolella, jolloin Enico
lähti mukaan norjalaisten sähkö- ja koneyhtiöiden käynnistämään
tuotekehityshankkeeseen.
Norja on juuri kieltämässä fossiilisten polttoaineiden käytön
rakennustoiminnassa. Esimerkiksi nosturit ja muut rakennuskoneet
joudutaan sähköistämään, ja tätä varten tarvitaan
siirrettäviä energiavarastointiratkaisuja, Lähteenmäki selittää.
Hänen mukaansa vastaava tilanne on ESG-lainsäädännön
mukana tulossa todennäköisesti myös Suomeen.
Ratkaisumme tukee yrityksiä vihreässä siirtymässä ja on
aito vaihtoehto fossiilisia polttoaineita käyttäville aggregaateille.
Näin sähköistetyt työkoneet voivat hyödyntää puhdasta
energiaa missä vain.
Työmaita varten kehitetyt siirrettävät energiavarastot ovat
standardikooltaan 300 kW.
Energiavarasto
on eräänlainen
monitoimityökalu.
Tuotantoa tasapainoon
Lähteenmäen mukaan vastaavanlaiset energiavarastot soveltuvat
yhtä lailla vaikkapa uusiutuvan energian tuotantolaitoksille,
joskin silloin useimmiten tarvitaan suurempia varastointikapasiteetteja.
Energiavarasto on eräänlainen monitoimityökalu, joka
soveltuu energiantuotannon optimointiin ja sähköverkon taajuustuentaan.
Lisäksi niiden avulla voidaan myös toteuttaa siirrettävä
suuritehoinen sähköautojen latausasemaratkaisu, Lähteenmäki
luettelee mahdollisia käyttökohteita.
Työmaallakaan pelkkä sähkövarasto ei välttämättä riitä,
koska töihin tulevilla rakentajilla on yhä enemmän sähköautoja,
jotka pitäisi ladata työpäivän aikana. Energiavarastoon
voidaan tällöin integroida sähköautojen teholatausinfrastruktuuri.
Enicon siirreltävä energiavarasto MobileESS on mahdollistanut tänä
kesänä sähköautojen latauksen Särkänniemessä.
KUVA: ENICO OY
Energiavarastoratkaisut mahdollistavat uusiutuvan energian
tuotannon ja kysynnän kohtaamisen. Sähköverkon mitoituksen
ja toiminnan sekä sähkön laadun kannalta on tärkeää,
että sähkön kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, muistuttaa
Lähteenmäki.
Varasto voisi näin ollen mahdollistaa niin sanotut virtuaalivoimalaitokset
eli järjestelmät, joiden avulla mm. kaupan tai
teollisuuden kiinteistöt voidaan valjastaa aktiiviseksi markkinaosapuoleksi
tuottoisille kysyntäjoustomarkkinoille.
Monenlaisia sovelluksia
Mobiilin energiavaraston, etu on siinä, että se toimii myös
kausiluonteisessa käytössä. Silloin ei vaadita mittavia maanrakennustöitä,
vaan laitteisto voidaan liittää perinteisen pienjänniteliitäntään
(vähintään 400VAC / 32 A).
Mittavia liittymämuutoksia ei tarvitse tehdä, koska varastoon
on mahdollista ladata sähköä hitaasti pienestä liittymästä
ja sen voi sitten purkaa suurempaa tehoa vaativiin käyttökohteisiin.
Erilaisia sovellusvaihtoehtoja on paljon, ja parhaimmillaan
energiavarastolla voidaan sähkön käytön optimoinnin
lisäksi luoda suoraan säästöjä.
Energiavarastot pystyvät varastoimaan sähköä silloin, kun
sähkön hinta on edullisimmillaan, minkä jälkeen huokeaa
energiaa voidaan käyttää kalliimpien hintojen aikoina. Samaten
energiavarastolla voidaan turvata energian saanti mahdollisten
katkojen aikana, esimerkiksi radiolinkkiaseman toiminta
jopa viikon ajaksi.
Siirrettävä energiavarasto mahdollistaa nopeasti kuljetettavan
ja jopa muutamassa tunnissa paikan päälle käyttökuntoon
saatavan sähköakkujen latausaseman.
Tampereen Särkänniemen pysäköintialueella Enicon toimittamaan
laitteistoon onkin juuri yhdistetty kymmenen sähköautojen
latauspistettä, jollaisia alueella ei ollut entuudestaan.
Vastaavanlaista tekniikkaa on jo ollut käytössä myös Keravan
monitoimihallin rakennustyömaalla.
Tämäntyyppisille laitteistoille on paljon tarvetta, mutta tekniikan
tuomat mahdollisuudet eivät vielä ole kaikille käyttäjille
tuttuja. Energiavarastoille on monenlaisia käyttökohteita, Lähteenmäki
sanoo.
Teksti: Ari Mononen