Energialähteet ja polttoaineet (Vetyteknologia, polttokennot)
Energiamarkkinat
Energian tuotanto, jakelu ja varastointi

Vetyvyöry on täällä

Vihreä vety tuo Suomeen mahdollisesti jopa 10 miljardin euron investoinnit. Tällä hetkellä 23 hanketta on lupaavasti ”vetyputkessa” ja odotukset sitä myöten suuret.

VALTAKUNNAN ENSIMMÄISEN ison vihreän vetylaitoksen rakentaminen sai starttinsa tammikuussa Harjavallassa. Perässä tulevat mm. Kokkola, Naantali, Lahti, Tampere ja Pori.

Vaikka vedyn äkillinen läpimurto vaikuttaa sensaatiomaiselta uutiselta, on hyvä muistaa, että useimmista hankkeista ei vielä ole tehty konkreettista investointipäätöstä. Moni hanke on vielä suunnittelupöydällä tai rahoitusta vailla.

Mutta vaikka jokainen projekti ei maaliin asti pääsisikään, on nyt silti tekeillä jotain ennennäkemätöntä. Antti Arasto, VTT:n energia- ja vetytutkimusalueen johtaja, on vaikuttunut viimeaikojen kehityksestä:

”Hienoa, että näin monta hanketta on lähtenyt liikkeelle. Investointeja vetyyn on toivottu jo jonkin aikaa ja on mahtava nähdä näin iso määrä hankkeita käynnistymässä”, Arasto toteaa.

”Suomessa vetytalouden kehittymistä kirittää nykyinen geopoliittinen tilanne.

Vetytalous on globaali ilmiö

Vetytalouden nähdään tulevaisuudessa nousevan osaksi kehittyneiden hiilineutraalien yhteiskuntien energiajärjestelmiä, teollisuutta ja liikennettä. Vetytaloudessa on odotettavissa tiukka kansainvälinen kilpailu eri teknologioiden välillä, ja valmisteilla on tuhansia vetyhankkeita Euroopassa ja kansainvälisesti.

Araston mukaan Suomella on erinomaiset edellytykset menestyä vetykilpailussa, jossa keskeisiä kilpakumppaneita ovat muut Pohjoismaat, USA, Saksa ja esimerkiksi vedyntuotannon tutkimuksessa Suomen kanssa kilpaileva Japani.

”Suomella on hyvät asemat, mikäli se vain pelaa korttinsa oikein. Meillä on monipuolista vetyyn liittyvää osaamista, jolla vauhdittaa vihreää siirtymää.”

Suomessa vetytalouden kehittymistä kirittää nykyinen geopoliittinen tilanne ja sen myötä tarve vähentää tuontienergiariippuvuutta. Maan kansallista energiaturvallisuutta, energiaitsenäisyyttä ja kilpailukykyä on energiakriisin myötä tarve kehittää nopeutetusti.

Vetytutkimusfoorumi yhdistää tutkijat

Tutkimuslihasta on myös pyritty vahvistamaan. Viime keväänä perustettiin vetytutkimusfoorumi, jonka tavoitteena on edistää kotimaista vetyosaamista yhteisillä tulevaisuusvisioilla sekä edustaa akateemisia toimijoita muiden alojen rinnalla.

VTT starttasi Hydrogen Research Forum Finland -foorumin yhdessä useiden kentällä toimivien tutkimus- ja koulutustahojen kanssa, tähtäimessään menestys kansainvälisillä vetymarkkinoilla.

”Halusimme luoda yhteisen keskustelufoorumin, jotta alan tutkimusta voidaan viedä kotimaisin voimin eteenpäin”, toteaa Arasto.

”Vetyyn liittyvässä tutkimuksessa eri toimijoiden yhteistyö on erityisen tärkeää.

Kokoaan suurempi

Riittävän laaja ja korkeatasoinen tieteellinen pohja on perusedellytys mullistavien innovaatioiden ja toimivien sovellusten syntymiselle.

”Vetyyn liittyvässä tutkimuksessa eri toimijoiden yhteistyö on erityisen tärkeää, sillä sen tukemana Suomi voi lunastaa paikkansa kokoaan merkittävämpänä toimijana räjähdysmäisesti kasvavalla globaalilla vetymarkkinalla”, pohtii Arasto.

”Suomen vetytutkimusfoorumin kumppanit kattavat koko vedyn arvoketjun, mikä tarjoaa vahvan ja helposti saatavilla olevan tietopohjan, joka edistää Suomen asemaa kansainvälisessä vety-yhteistyössä.”

Suomen vetytutkimusfoorumissa mukana ovat Aalto Yliopisto, LUT-yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Åbo Akademi, Jyväskylän, Turun, Tampereen ja Vaasan yliopistot sekä Oulun yliopisto, joka aluksi koordinoi foorumin toimintaa.

Näytön paikka on nyt

Vetysiirtymä on synnyttänyt laajan kirjon eri lähtökohdista toimivia verkostoja, kuten yritystoimijoiden muodostama Suomen Vetyklusteri.

Araston mukaan kotimaisten vetyreferenssien hankkiminen on erittäin tärkeää vientimielessä, jotta Suomi voi viedä maailmalle vetyyn liittyvää teknologiaosaamista.

”Ensimmäinen ei tarvitse aina olla, mutta ensimmäisten joukossa kuitenkin. Tälle teknologialle on suuri tarve kansainvälisesti ja jos Suomi pystyy sitä valmistamaan ja viemään ulkomaille, kyseessä on merkittävä avaus.”

Vetyverkko työn alle

Samalla rakennetaan tarvittavaa infraa. Kesällä tehtiin päätös kansallisen vetyverkon rakentamisesta. Valtion kokonaan omistama Gasgrid Finland Oy saa tontilleen vedyn siirtoinfrastruktuurin ja siihen liittyvän vetymarkkinan kehittämisen Suomessa. Yhtiö perustaa tehtävää varten tytäryhtiön, Vety- Verkko Oy:n.

Julkisin toimin on tarkoitus myös synnyttää vähähiilistä vedyn tuotantokapasiteettia sekä vauhdittaa vähähiilisen vedyn hyödyntämistä teollisuudessa, liikenteessä ja energiamarkkinoiden, erityisesti sähkömarkkinoiden tasapainottamisessa.

Kaasujärjestelmän siirtokyky on huomattavasti sähköjärjestelmää suurempi ja tätä siirtokykyä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi sähköllä tuotettujen vähähiilisten kaasujen, kuten juuri vedyn, siirtämiseen. Samalla se tarjoaisi arvokasta joustavuutta sähköjärjestelmään.

Hallituksen mukaan laaja ja nopeasti kehittyvä tuulivoimakapasiteetti on omalta osaltaan ollut luomassa erinomaisia puitteita vetyinnovaatioiden käyttöönotolle ja hyödyntämiselle. Salaisuus ei ole sekään, että tuulivoima toimii ankkurina uusille vetyhankkeille.

Euroopan komission valmisteilla olevan kaasumarkkinalainsäädännön yhteydessä julkaisemat vetymarkkinoiden lainsäädäntöehdotukset avaavat selkeät puitteet vetyverkonhaltijan toiminnalle ja roolille, kun nykyisiä siirtoverkonhaltijoita koskevia säännöksiä laajennettaneen koskemaan myös vetyverkonhaltijoita.

Historiaa Harjavallassa

Mutta mennään vielä hetkeksi Harjavaltaan, jonne P2X Solutions rakentaa 70 miljoonan euron vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitosta. Kun laitoksen peruskiveä muurattiin paikkakunnalla 20. tammikuuta, ilmassa oli suuren teollisuusjuhlan tuntua.

Mutta mistä sitten tarkalleen ottaen oikein on kysymys? – P2X alkaa valmistaa vihreää vetyä täysin päästöttömästi elektrolyysillä vedestä uusiutuvilla energialähteillä. Osan tuottamastaan vihreästä vedystä yhtiö jatkojalostaa uusiutuviksi synteettisiksi polttoaineiksi, kuten synteettiseksi metaaniksi.

Vastikään eli vuonna 2020 perustetun P2X Solutionsin toimitusjohtaja Herkko Plit totesi tammikuisessa peruskivenmuuraustilaisuudessa, että investointi Harjavaltaan on askel kohti ”päästötöntä hyvinvointiyhteiskuntaa”.

”Ensimmäinen suuren luokan vetylaitos luo kansallisesti ja kansainväliselläkin tasolla merkittävää osaamista Suomeen sekä työllistää lukuisia osaajia liiketoiminnan ja arvoketjun eri osa-alueilla”, Plit summaa.

Vetyvallankumouksen lähtölaukaus?

Samassa tilaisuudessa elinkeinoministeri Mika Lintilä hehkutti, että Satakunnasta alkaa vetyhankkeiden vahva esiinmarssi.

”Tämä on osa sitä myönteistä muutosta, joka energiaalalla on menossa, mutta joka on vielä jäänyt energiakriisin varjoon. Tosin siksi ympäristösyiden rinnalla vihreää siirtymää vauhdittaa korostetusti myös energiaomavaraisuus”, toteaa Lintilä.

”Ensimmäinen ei tarvitse aina olla, mutta ensimmäisten joukossa kuitenkin.

”Pitää myös muistaa, että markkinoilla on kysyntää esimerkiksi vihreälle teräkselle, jonka tuottamisessa vedyllä on merkittävä rooli”, Lintilä lisää.

P2X Solutionsin hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä katsoo, että laitos avaa suomalaisen vihreän vedyn markkinan valmistuessaan vuonna 2024.

”Uskomme, että tämä Harjavallan laitos on vasta ensi askel kehityksessä, joka johtaa Suomen eurooppalaisen vetytalouden huipulle”, summaa Härmälä.

Kymmenen vuoden roadmap

Kapasiteetiltaan 20 MW:n laitos vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä noin 40 000 tonnia vuosittain. Lisäksi Euroopan komissio on valinnut laitoksen tärkeiden yhteiseurooppalaisten IPCEI-vetyhankkeiden listalleen.

Yhtiön tavoitteena on seuraavan 10 vuoden aikana rakentaa 1 000 MW:n edestä elektrolyysikapasiteettia. Seuraavien laitosten suunnittelu on jo alkanut.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Pixabay

Seuraa Enertec

Enertec uutiskirje