Energiamarkkinat
Energian tuotanto, jakelu ja varastointi
Energiatehokkuus ja energiansäästö

Energiapeli kovenee koko Euroopassa

artikkelikuva: Energiapeli kovenee koko Euroopassa

Sähkön ja kaasun riittävyydestä sekä energian korkeista hinnoista uhkaa tulla vakavia ongelmia lähikuukausina Suomessa ja useissa muissa Euroopan maissa. Idän ja lännen välisessä energia- ja geopoliittisessa pelissä panokset kovenevat koko ajan, eikä ylärajaa ole vielä nähty. Loppupeleissä Venäjällä on kuitenkin huonot kortit käsissään.

VENÄJÄN HELMIKUUSSA aloittama hyökkäyssota Ukrainassa heijastuu koko maailman talouteen ja energiamarkkinoihin. Monet valtiot etenkin Euroopassa ovat olleet liiaksi riippuvaisia Venäjän toimittamasta maakaasusta ja muusta energiasta.

Europarlamentin täysistunnossa Ranskan Strasbourgissa syyskuun puolivälissä puhunut pääministeri Sanna Marin tiivisti tilanteen toteamalla, että Eurooppa on suhtautunut aivan liian naiivisti Venäjään ja sen toimintaan. Hän korosti, että jatkossa EU-maat eivät voi nojata autoritäärisiin maihin kriittisissä tuotantoketjuissa tai teknologioissa.

”Maksamme nyt yhdessä kovaa hintaa riippuvuudestamme venäläisestä energiasta”, Marin huomautti.

Maakaasua korvataan

Riittämätön huoltovarmuus energia-asioissa on pulmana Suomessakin. Tilanne ei täällä ole kuitenkaan yhtä huolestuttava kuin Keski- tai Etelä-Euroopassa.

Suomi on jo lopettanut putkikaasun ostamisen Venäjältä, ja muukin idänkauppa energian osalta on vähentynyt. Korvaavia ratkaisuja ja uusia energiantoimittajia etsitään koko ajan.

Esimerkiksi maakaasun käyttö on jo puolittunut Suomessa alkuvuoden 2022 aikana, kun kaukolämpölaitokset ovat siirtyneet muihin polttoaineisiin ja teollisuudessa korvataan maakaasua muun muassa propaanilla.

Lisäksi Inkoon satamaan on loppuvuodesta tulossa LNGterminaalilaiva. Sen kautta saadaan maakaasua Suomen ja Viron teollisuuden tarpeisiin ainakin seuraavan kymmenen vuoden ajan.

Energian korkeat hinnat ovat ongelmana Suomessakin. Kun kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, sähkön hinta nousee sähköpörssissä pilviin, mikä rasittaa muun muassa sähkölämmitteisten kotitalouksien kukkaroita.

Teollisuus pyrkii jo keskittämään prosessejaan yöaikaan, jolloin sähkö on halvempaa. Yritykset ja autoilijat kärsivät öljytuotteiden kovista hinnoista. Korkeat energianhinnat lisäävät monin tavoin kuljetus- ja tuotantokustannuksia ja nostavat siten myös esimerkiksi elintarvikkeiden hintoja.

Energiansäästöä ja tukipaketteja

Suomessa hallitus on jo päättänyt tukipaketista, johon kuuluu määräaikaisia veronalennuksia sekä erilaisia tukia kotitalouksille ja muille energiankäyttäjille.

Useiden miljardien lainoja ja takauksia on tarvittaessa, ankarin ehdoin, tarjolla myös esimerkiksi valtio-omisteiselle energiayhtiölle Fortumille, joka joutuu pörssissä tehtyjen johdannaiskauppojen takia sitomaan korkeita vakuussummia. Fortumin taloutta kuormittavat jo ennestään sen ulkomaisiin tytäryhtiöihin – kuten Saksassa toimivaan Uniperiin – liittyvät rasitteet, jotka johtuvat muun muassa maakaasun sopimusperusteisten myyntihintojen ja todella korkeiksi nousseiden hankintahintojen erosta. Miljoonatappioita tulee konsernille päivittäin.

”Teollisuus pyrkii jo keskittämään prosessejaan yöaikaan, jolloin sähkö on halvempaa.

Euroopan tasolla EU pyrkii yhteisillä päätöksillä keventämään energianhintoja. Syyskuun puolivälissä julkistettiin esitys EU-laajuiseksi energiakriisipaketiksi. Energiayhtiöille kaavaillaan niin sanottuja windfall-veroja, joilla leikattaisiin energian hintapiikeistä yhtiöille koituvia voittomarginaaleja ja joita voitaisiin komission näkemyksen mukaan ohjata jopa 140 miljardin euron arvosta kuluttajille.

Samaten EU-komissio on esittänyt velvoitetta sähkönkäytön rajoittamisesta kulutushuippujen aikana viidellä prosentilla EU:n jäsenmaissa tulevana talvena. Suomessa monet kunnat ovat jo päättäneet uusista energiansäästötoimista talvikaudeksi.

kuva
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen sanoo, että Suomi on tuonut esiin sitä näkökohtaa, että tukkusähkön teknisen hintakaton laskeminen olisi paikallaan, jotta sähkönhinnat eivät nousisi edes huippukuormituksen aikana aivan järjettömälle tasolle.
KUVA: ALEKSI MALINEN / TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

Sähkönsaannissa tiukkoja tilanteita

Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen arvioi energiapulan todennäköisyyden Suomessa olevan tätä nykyä hieman suurempi kuin aiempina talvina.

”Nyt käytettävissä ei ole venäläistä tuontisähköä, ja kaasustakin tekee tiukkaa”, Huttunen perustelee.

”Vaikka lisäkapasiteettia sähköntuotantoon on rakennettu, Olkiluoto-3:n toiminnan luotettavuus saattaa nousta ratkaisevaksi kysymykseksi. Toisaalta tuuliolot vaikuttavat tuulivoimalaitosten käytettävyyteen.”

”Lisäksi muiden markkina-alueiden tilanteella on merkitystä sähkön saatavuuteen. Näihin asioihin liittyy vielä paljon epävarmuutta.”

Energiansäästöä Huttunen pitää hyvänä keinona parantaa muun muassa sähköverkon toimintavarmuutta.

”Ensinnäkin energiankäyttöä voisi ylipäätään tehostaa ja kenties hankkia tehokkaampia laitteitakin – mutta uudet investoinnit tyypillisesti vievät aikaa.”

”Niinpä pitäisi pystyä loiventamaan energian hinta- ja kysyntähuippuja. Monilla sähkönkäyttäjillä on pörssihintasopimuksia, mikä jo osaltaan kannustaa energiansäästöön”, arvelee Huttunen.

Hintakattoja harkitaan

EU:ssa on harkittu hintakattoa muun muassa venäläiselle maakaasulle, mutta yksityiskohtia vielä hiotaan.

Jotkut EU:n jäsenmaat katsovat, että maakaasun hintakatto olisi riski EU:n koko kaasuntuonnille. Esimerkiksi Unkari, Slovakia ja Itävalta ostavat vielä maakaasua eivätkä siksi halua katkaista kaasuntuontia.

”Suomi on tuonut esiin sitä näkökohtaa, että tukkusähkön teknisen hintakaton laskeminen olisi paikallaan, jotta sähkönhinnat eivät nousisi edes huippukuormituksen aikana aivan järjettömälle tasolle.”

”Nyt hinnat voivat nousta jopa 5 000 euroon megawattitunnilta. Kuitenkin jo vaikkapa 2 000 €/MWh riittäisi varmistamaan, että kaikki käytettävissä oleva sähkön tarjonta tulee markkinoille”, Huttunen pohtii.

Kaasuputki pois käytöstä

Osana hybridivaikuttamisyrityksiään Venäjä on jo katkaissut kaasunviennin Nord Stream 1 -putken kautta Saksaan. Nyt Venäjä polttaa ylijäämäkaasuaan putken alkupäässä lähellä Suomen rajaa jatkuvalla liekillä, joka on palanut jo yli kaksi kuukautta ja näkyy ajoittain Suomenkin puolelle. Liekityksen palokaasuista voi olla haittaa arktisten alueiden luonnolle, mutta joka tapauksessa Venäjältä palaa selvää rahaa.

Energian käyttäminen aseena länsimaita vastaan on presidentti Vladimir Putinin hallinnolta epätoivoista toimintaa, joka osoittaa Venäjän keinojen olevan jo vähissä.

Venäjä on ilmoittanut etsivänsä maakaasulleen uusia ostajia Kiinasta ja muualta Aasiasta. Ajan kanssa tämä voisi onnistuakin, mutta uusien toimivien kaasuputkilinjojen rakentamiseen kuluisi useita vuosia.

Eteläiseen Eurooppaan voidaan kenties saada lisäkaasua Algeriasta, joka suunnittelee kasvattavansa kaasuntuotantoaan. Tätä hanketta voivat tosin hidastaa Länsi-Saharan aluekiistat.

Talven 2022–2023 jälkeen energian saatavuus on Euroopassa joka tapauksessa jo paremmalla tolalla. EU:n jäsenmaat ovat viimeistään siihen mennessä sopeutuneet käyttämään korvaavia energialähteitä ja tehostaneet energiankäyttöään.

Varavoimasta tehoreserviä

Laitos- tai verkkoviat voivat johtaa vakaviin häiriöihin sähkönsiirron kantaverkossa, varsinkin jos viat ajoittuvat juuri kylmien säiden tai muiden kulutushuippujen aikaan. Seurauksena saattaa olla pitkiä sähkökatkoja.

Syyskuun 2022 alkupuolella ilmennyt Olkiluoto-3:n turbiinin varoventtiilivika aiheutti sähköverkon kannalta huolestuttavan tilanteen, koska koko voimalaitos jouduttiin irrottamaan kantaverkosta. Samaan aikaan Loviisan voimalaitoksella oli vuosihuolto meneillään ja tyyni sää rajoitti tuulivoiman tuotantoa.

”Laitos- tai verkkoviat voivat johtaa vakaviin häiriöihin sähkönsiirron kantaverkossa.

Hieman lisäenergiaa löytyi sähkömarkkinoilta, mutta se ei olisi riittänyt estämään seuraavana aamuna uhannutta sähköpulaa. Pörssisähkön saamista Pohjoismaista ovat viime aikoina haitanneet muun muassa Ruotsin vanhan Ringhalsin ydinvoimalaitoksen tekniset ongelmat.

Niinpä kantaverkkoyhtiö Fingrid käynnisti Forssan ja Huutokosken varavoimalaitokset tuottamaan sähköä iltapäivään saakka, jolloin Olkiluoto-3 käynnisti jälleen sähköntuotannon.

Varavoimalaitoksista on siis selvää hyötyä tiukoissa tilanteissa.

”Suomessa joitakin varavoimalaitoksina toimineita hiilivoimalaitoksia on jo suljettu ja purettukin. Nyt Meri-Porin hiilivoimalaitosta on tarjottu tehoreserviksi. Meri-Pori voisi hyvinkin sopia varavoimalaitokseksi. Energiavirasto tekee siitä aikanaan päätöksen”, Huttunen mainitsee.

kuva

LNG-terminaalialus ja muuta lisäenergiaa

Pitkällä tähtäimellä EU:ssa pyritään siirtymään uusiutuvaan energiantuotantoon, mutta välittömän sähköpulan torjumiseksi joudutaan tilapäisesti turvautumaan muihinkin energialähteisiin.

Jatkuvaankin sähköntuotantoon tarvitaan Suomessa vielä lisäkapasiteettia. Sähköomavaraisuus on järkevä tavoite.

”Uudet tuulivoimalaitokset tekevät tuloaan. Lisäkapasiteettia onkin tulossa ennätysmäärä, ja uusien tuulivoimalaitosten rakentaminen varmasti jatkuu edelleen”, muistuttaa Huttunen.

”Lisäksi koekäytössä oleva Olkiluoto-3:n ydinvoimalaitos on tulossa jatkuvaan sähköntuotantoon joulukuussa 2022. Täydellä teholla toimiessaan laitos tuottaa kantaverkkoon sähköä 1 600 megawattia.”

Fortumin satamaan Inkooseen sijoitettavan kelluvan LNG-terminaalin saapumisaikataulu hieman tarkentui kesän aikana. Terminaalilaiva ’Exemplar’ on tulossa käyttöön joulukuussa 2022.

”Ilman LNG-terminaalilaivaa olisi olemassa riski, että teollisuudella ei olisi käytössään tarpeeksi maakaasua”, Huttunen kertoo.

Huoltovarmuussyistä Suomi ja Viro ovat sopineet, että molemmat valmistautuvat LNG-terminaalin tuloon ja myös Paldiskin satamassa luodaan sille valmiudet. Paldiskiin sijoitettuna Balticconnector-putki saattaisi kuitenkin muodostua pullonkaulaksi.

”Keskeistä on, että LNG-terminaalilaiva saadaan ylipäänsä käyttöön talveksi. Se on kriittinen huoltovarmuuskysymys sekä Suomen että Viron kannalta”, korostaa Huttunen.

Teksti: Ari Mononen

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa Enertec

Enertec uutiskirje

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
Enertec 2/2024

enertec
mainos_1057

UUTISVIRTA




Seuraa Enertec
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »