Energiainfra ja uudet energiateknologiat
Energialähteet ja polttoaineet
Energiamarkkinat
Ympäristöteknologia

Digitalisaatio ja uudet teknologiat apuna energiakriiseissä

Päästövähennyksiä ja toimintavarmuutta rinnakkaisilla ja toisiaan täydentävillä ratkaisuilla nyt ja tulevaisuudessa

Ilmastorahasto Oy:n toimitusjohtaja Paula Laine sanoo, että digitalisaation rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa on merkittävä ja tällä hetkellä digitalisaatiossa on hyödyntämätöntä potentiaalia ilmastohaasteen ratkaisemisessa.

Energiakriisistä selviytymiseksi tärkeää on turvata energiaalan yhtiöiden toimintakyky ja varmistaa toiminnan taloudelliset edellytykset. Samaan aikaan asemoidutaan kohti energiantuotannon seuraavaa vaihetta, jossa tuotanto pohjautuu hiilineutraaleihin ratkaisuihin.

”ENERGIAN TUOTANNOSTA keskustellessa keskeistä on akuutin energiakriisin ratkaisujen pohtiminen niin sähkön kuin lämmönkin tuotannossa. Investointeja ja rahoitusratkaisuja suunniteltaessa päällimmäisenä juuri nyt on perustoimintakyvyn säilyttäminen”, sanoo Ilmastorahasto Oy:n toimitusjohtaja Paula Laine.

Ilmastorahasto on vuonna 2020 perustettu valtion erityistehtäväyhtiö, joka tarjoaa rahoitusta ilmastoratkaisuille. Ilmastorahaston tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta, nopeuttaa teollisuuden siirtymää kohti hiilineutraaleja tai -negatiivisia ratkaisuja sekä edistää digitalisaatiota.

”Kriisit ovat käännekohtia, joiden aikana pyritään asemoitumaan kohti seuraavaa vaihetta. Kriisi nivoutuu tarpeeseen irrottautua fossiilisista polttoaineista ja edistää hiilineutraaleja ratkaisuja. Näen tärkeänä tarkastella, miten olemme tähän saakka valmistautuneet hiilineutraalin energiajärjestelmän toteuttamiseen ja miten voisimme toimia jatkossa”, Laine pohtii.

”Päästövähennyspotentiaali on keskeinen Ilmastorahaston mielenkiinnon.

Päästövähennykset syntyvät pitkällä aikavälillä

Ilmastorahasto tukee yrityksiä ja organisaatioita päästöjä vähentävien energiajärjestelmien kehittämisessä jatkuvasti haettavissa olevalla pääsääntöisesti pääomalainamuotoisella rahoituksella. Rahoitusta myönnetään yksityisille ja julkisille ilmastokohteille.

Ilmastorahaston rahoituskategoriat ovat ilmastoratkaisujen kaupallinen skaalaus, mikä pitää sisällään laitosinvestoinnit, käyttöönoton skaalauksen ja digitaalisten ratkaisujen skaalauksen, sekä päästövähennyksiä mahdollistavat alustat, joihin lukeutuvat fyysinen infrastruktuuri ja digitaaliset alustat.

Rahoituspäätöksissä huomioidaan kynnysehdot ja vaikutuskriteeristö, jonka mukaisten vaikutusten tulee olla todennettavissa. Kriteeristössä huomioidaan lyhyen ja pitkän aikavälin tulokset. Lisäksi rahoitusosuuden tuottaman lisäarvon hankkeelle tulee olla todennettavissa.

”Pyrimme tuottamaan myöntämillämme rahoituksilla myönteisiä vaikutuksia, joita ei saavutettaisi ilman rahoitusosuuttamme. Lisäksi rahoituskohteella on oltava uskottava suunnitelma rahoituksen takaisinmaksukyvyn osalta. Tarkastelemme myös tuottavuutta ja liiketoimintapotentiaalia”, Laine sanoo.

Myönteiset ympäristövaikutukset ja taloudellinen kestävyys kulkevat usein käsi kädessä. Pitkällä aikavälillä rahoituskohteiden toiminnan on oltava kannattavaa. Ellei toiminta ole taloudellisesti kestävällä pohjalla, ei päästövähennyksiäkään synny.

”Päästövähennyspotentiaali on keskeinen Ilmastorahaston mielenkiinnon kohde, mutta kaikkea ei voi laskea pelkkinä päästövähennystonneina. Rahoitettavissa hankkeissa on käsiteltävä hanketta kokonaisuutena.”

Rinnakkaiset ratkaisut täydentävät toisiaan

Energia-alalla ilmastonmuutoksen torjunnassa on Laineen mukaan tärkeää hyödyntää täysipainoisesti useita samanaikaisia ja toisiaan täydentäviä ratkaisuja.

”Digitalisaatio on apuna erilaisten energiantuotantomuotojen kehittämisessä.

”Rinnakkaisilla ratkaisuilla huolehditaan energiapaletin monipuolisuudesta ja resilienssistä. Suomessa näin on ajateltu jo aiemmin, ja energiantuotanto on monimuotoista. Hiilineutraaleihin ratkaisuihin siirryttäessä olisi hyvä noudattaa samaa periaatetta.”

Tasapainoinen ja toimintavarma kokonaisuus syntyy eri energialähteitä yhdistelemällä ja hajauttamalla energiantuotantoa myös maantieteellisesti.

”Hajautettujen ratkaisujen toimintaan ei voi vaikuttaa keskitetyllä häiriöllä, joten hajauttaminen parantaa energiantuotantojärjestelmien toimintavarmuutta. Esimerkiksi geotermistä energiaa voi hyödyntää eri puolilla maata. Ydinvoimankin tuotannossa keskitettyjen ratkaisujen rinnalle kehitteillä on pieniä modulaarisia reaktoreita”, Laine sanoo.

Hajautetun tuotannon lisäksi Laine näkee tärkeänä Euroopan maiden välisen yhteistyön energiakriisin ratkaisemisessa.

”Energiaomavaraisuus ja riippuvuussuhteet ovat nousseet esille julkisuudessa, mutta mielestäni olisi huolestuttavaa, mikäli valtiot alkaisivat irrottautua kansainvälisiltä sähkömarkkinoilta. Pitkällä aikavälillä yhteistyö tuo turvaa Euroopassa.”

Digitalisaatiolla merkittävä rooli

Digitalisaatio on apuna erilaisten energiantuotantomuotojen kehittämisessä. Energia-alalla digitaalisilla ratkaisuilla optimoidaan tuotantoa, infrastruktuuria ja energian käyttöä.

”Digitalisaation rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa on merkittävä ja tällä hetkellä digitalisaatiossa on hyödyntämätöntä potentiaalia ilmastohaasteen ratkaisemisessa”, Laine sanoo.

Erilaisten energian varastointiratkaisujen ja smart grid -teknologian edistäminen on Laineen mukaan oleellista, jotta energiantuotannon ja kulutuksen vaihtelujen tasaaminen on mahdollista.

Vihreä vetytalous tuo joustavuutta

Vetytalouden rooli energia-alalla tulee olemaan merkittävä etenkin kohteissa, joiden sähköistäminen muilla sähköntuotantomenetelmillä on haastavaa tai toiminnan jatkuvuus vaatii rinnakkaisia ja vaihtoehtoisia sähköntuotantotapoja.

”Vetytaloudessa ollaan tällä hetkellä hyvin varhaisessa vaiheessa. Edessä on pitkän aikakaaren kehitystyö, jotta vetytalouden potentiaalia voidaan hyödyntää täysimittaisesti. Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä kiinnostavia vetyhankkeita ja alalla on rahoitustarvetta.”

Vetytalouden eteenpäin vieminen vaatii huomattavasti pääomaa infrastruktuurin kehittämiseksi. Vedyn roolina monimuotoisessa energiapaletissa voisi tulevaisuudessa olla myös uusiutuvan sähkön tuotantovaihtelujen tasaaminen ja varastoiminen.

Ilmastorahaston rahoituskohteista P2X Solutions Oy rakentaa teollisen mittaluokan vihreän vedyn tuotantolaitosta Harjavaltaan. Skaalaussuunnitelmalla on toteutuessaan myönteisiä vaikutuksia Suomen vetymarkkinoiden kehittymiseen sekä merkittävästi päästövähennysten saavuttamisessa.

”Vihreän vedyn perusedellytyksenä on uusiutuvan sähkön saatavuus. Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu vety linkittyy etenkin tuulivoimaan, tällä hetkellä maatuulivoimaan ja tulevaisuudessa myös merituulivoimaan”, Laine sanoo.

Suomessa tuulivoiman mahdollisimman pikainen edistäminen on keskeistä, ja tuulivoima on hyvin kilpailukykyistä.

”Nyt olisi painettava kaasua ja panostettava tuulivoiman lisäämiseen huomattavasti, mihin muun muassa sujuvoituvat lupakäytännöt tähtäävät. Samalla kannattaa jatkaa uusien ja olemassa olevien ratkaisujen kehitystyötä. Hiilineutraaleissa ratkaisuissa kehitys ei pysähdy, vaan ratkaisuja on mahdollista skaalata lisää ja hioa paremmiksi”, Laine sanoo.

”Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä kiinnostavia vetyhankkeita ja alalla on rahoitustarvetta.

Geotermisessä lämmössä potentiaalia

Geoterminen lämmöntuotanto on tällä hetkellä kehittyvä toimiala, jonka avulla tuotettu lämpö on vähäpäästöistä ja jolla voidaan myös tasata energiantuotannon vaihteluita. Geotermisen lämmön hyödyntäminen tarjoaisi ympäristön näkökulmasta kestävän ratkaisun lämmöntuotantoon.

”Geotermisen energian hyödyntämisessä on potentiaalia. Kansainvälisesti vertaillen Suomessa olisi varsin hyvät edellytykset hyödyntää geotermistä energiaa, kunhan poraamiseen liittyvät pulmat saadaan ratkottua”, sanoo Laine.

Geotermisen lämmön osalta on tällä hetkellä meneillään useita hankkeita, joissa tutkitaan ja kehitetään keskisyvien ja syvien lämpökaivojen hyödyntämiseen vaadittavaa teknologiaa. Suomen kallioperän geologiset piirteet tuottavat vielä tällä hetkellä haasteita lämpökaivojen poraamiseen.

”Keskisyviä ja syviä geotermisiä kaivoja ei ole vielä juurikaan päästy ottamaan käyttöön Suomessa, mutta lupaaviin hankkeisiin kannattaa panostaa. Lämpökaivojen poraaminen vaatii osaamista ja pitkäjänteistä kehitystyötä. Porauskalustolta vaaditaan huipputason suorituskykyä”, Laine sanoo.

Geotermistä lämpökaivoa poratessa digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia kerätä tarkkaa tietoa prosessista. Tietoja analysoimalla selvitetään miten porausmenetelmää tai -kalustoa tulisi kehittää.

Ilmastorahaston rahoittamista hankkeista QHeat pyrkii tuomaan geotermisen lämmön kilpailukykyiseksi ja kestäväksi kiinteistöjen lämmöntuottoratkaisuksi. Rahoituksen turvin QHeat hankkii muun muassa tehokkaamman porauskaluston etenkin keskisyvien lämpökaivojen poraamista varten.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Ilmastorahasto Oy

Seuraa Enertec

Enertec uutiskirje