mainos_607

Energialähteet ja polttoaineet
Energiamarkkinat
Energian tuotanto, jakelu ja varastointi
Tuulivoima

Suomi vähentää vauhdilla energiantuontia Venäjältä

artikkelikuva: Suomi vähentää vauhdilla energiantuontia Venäjältä

Venäjän osuus Suomen energiantuonnista on viime vuosina ollut hieman yli puolet. Esimerkiksi vuonna 2020 tämä osuus oli 53 prosenttia. Noin kolmasosa kaikesta Suomen energiasta on ollut tavalla tai toisella Venäjältä tuotua. Nyt Suomen energiariippuvuudesta on päästävä eroon – maksoi mitä maksoi.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta, se menetti kerralla paljon. Yksi vakava menetys oli maan maine, muun muassa energiantoimittajana.

Riippuvuutta Venäjältä tuodusta energiasta onkin pyritty jo vähentämään, niin Suomessa kuin muissakin sivistyneen maailman maissa. Esimerkiksi verkkoyhtiö Fingridin arvion mukaan Suomi voisi päästä täysin sähköriippumattomaksi vuonna 2024, koska tuulivoimasta ja Olkiluoto-3:n voimalaitoksesta saadaan lähiaikoina lisäenergiaa.

Energiantuonti Venäjältä voi syystä tai toisesta loppua jo aiemminkin. Toisaalta muun muassa uusiutuvan energian kotimaista tuotantoa oli ryhdytty merkittävästi lisäämään Suomessa jo ennen Ukrainan sodan alkamista.

Tuulivoima tulee tarpeeseen

Suomessa tuulivoimantuotanto oli pitkään vähäistä, vaikka ensimmäiset tuulivoimalatornit pystytettiin Vaasan lähistölle jo 1990-luvun alussa. Kuitenkin kymmenen viime vuoden aikana tuulienergian tuotantokapasiteetti on 16-kertaistunut. Nyt jo kymmenisen prosenttia sähköenergiasta tuotetaan tuulivoimalla.

”Juuri nyt ennätysmäärä tuulivoimaa on sekä rakenteilla että suunnitteilla”, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Valmisteilla ja osin jo rakenteillakin on peräti 350 tuulipuistoa, kaikkiaan lähes 7 300 tuulimyllyä.

”Rakenteilla on yli 4 400 megawattia (MW). Osa laitoksista valmistuu vuoden 2022 aikana ja osa parina seuraavana vuonna.”

”Itse asiassa suunnitteilla olevan tuulivoimatuotannon määrä ylittää Suomen koko nykyisen sähkönkulutuksen. Toki saattaa olla, että kaikki suunnitteilla olevat hankkeet eivät toteudu”, sanoo Mikkonen.

kuva
Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen uskoo tuulivoiman olevan merkittävä tekijä Venäjän tuontienergian korvaamisessa.
Kuva: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS

”Eniten tuulivoimaa on rakenteilla ja suunnitteilla Pohjois- Pohjanmaalle. Sen ohella keskeisiä tuulivoiman keskittymiä tulee muualle Pohjanmaalle, eteläiseen Lappiin, Keski-Suomeen ja Kainuuseen. Nyt rakennetaan eniten maatuulivoimaa, mutta myös merituulipuistoja suunnitellaan. Näitä offshoretuulipuistoja on tulossa 2020-luvun loppupuolella.”

Mikkonen uskoo tuulivoiman olevan merkittävä tekijä Venäjän tuontienergian korvaamisessa.

OL-3:sta lisäsähköä jollakin aikavälillä

Suomen riippuvuus Venäjän energiasta juontaa juurensa jo 1970-luvun alkuvuosiin.

”Tuolloin käytiin bilateraalista kauppaa silloisen Neuvostoliiton kanssa. Idästä hankittiin Suomeen paljon öljyä sekä uraanipolttoainetta Loviisan neuvostoliittolaisvalmisteisia voimalaitoksia varten”, toteaa Aalto-yliopiston professori Peter Lund.

”Viime vuosikymmeninä Suomessa on kiinnitetty ihmeen vähän huomiota energiaturvallisuuteen. Tässä on oltu lyhytnäköisiä niin meillä kuin muuallakin läntisessä Euroopassa, sillä strateginen energiaturvallisuus on monissa maissa – vaikkapa USA:ssa – keskeinen kysymys.”

Lund muistuttaa, että vielä 2010-luvulla Fennovoiman ydinvoimalaitoksen toimittajaksi hyväksyttiin venäläinen valtionyhtiö Rosatom, vaikka laitoshanketta alkujaan perusteltiin tarpeella vähentää energiariippuvuutta Venäjästä.

”Tapaus kuvastaa päättäjien puutteellista energiaturvallisuuden tuntemusta”, hän arvioi.

Uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa Fennovoiman laitosta tuskin rakennetaan koskaan valmiiksi asti, mutta Suomen energiapolitiikassa on Lundin mukaan muutenkin luotettu liikaa ydinvoimahankkeisiin.

”Olkiluoto-3:kin tuli koekäyttöön vasta keväällä 2022, noin 13 vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Se voi aikanaan kompensoida Venäjältä tuodun sähkön, mutta siitä saadaan täyttä sähkötehoa verkkoon vasta kuukausien päästä. Fennovoimankin piti olla valmis jo 2020.”

Suomen ydinpolttoaineestakin merkittävä osa tulee edelleen Venäjältä. Siirtyminen läntisten polttoainesauvojen käyttöön tuo lisää kustannuksia.

Tulossa kelluva LNG-terminaali

Muun muassa ranskalaistutkijat julkistivat huhtikuun 2022 alkupuolella selvityksen, jonka mukaan Venäjän tuontienergiasta luopuminen aiheuttaisi EU-maissa tuntuvia talousvaikutuksia. Tilanne olisi kuitenkin hallittavissa, vaikka energian hinnat varmasti nousisivat.

Koko EU:ssa noin 40 prosenttia kaikesta käytetystä maakaasusta on tullut Venäjältä. Raakaöljyn ja kivihiilen tapauksessa osuudet ovat noin 25 prosenttia. Tilanteet vaihtelevat eri EU-maissa paljon, ja esimerkiksi Suomen energiankäytöstä maakaasun osuus on pienempi kuin vaikkapa Saksassa.

Maakaasun korvaaminen on hankalampaa kuin kivihiilen tai öljyn – joita tarvittaessa saadaan muualtakin kuin Venäjältä –, mutta sähköntuotannossa kaasua voidaan jonkin verran korvata muilla polttoaineilla.

Yksi mahdollinen Venäjän maakaasua korvaava vaihtoehto on LNG:n eli nesteytetyn maakaasun ostaminen muista maista. LNG:tä voidaan tuoda laivakuljetuksina, mutta se on tavallista kaasua kalliimpaa. Lisäksi tuonti edellyttää uudenlaisia satamaterminaaleja.

Suomessa tähän tilanteeseen kuitenkin jo varaudutaan. Huhtikuussa 2022 Suomi ja Viro ilmoittivat hankkivansa yhteisen kelluvan LNG-terminaalin, jolla pyritään vähentämään maiden riippuvuutta venäläisestä maakaasusta. Terminaali sijoitetaan alkuvaiheessa Viron Paldiskiin ja myöhemmin Suomen rannikolle, mahdollisesti Inkooseen tai Porvoon Tolkkisiin.

Ulkomailta Suomeen tuotavasta sähköstäkin noin 10 prosenttia on ollut venäläistä tuontisähköä. Tulevaisuudessa Suomi hankkinee tuontisähkönsäkin muualta.

Rahaa kuluu reippaasti

Lund epäilee, että tuontienergian määrän äkillinen väheneminen voisi aiheuttaa myös yllättäviä ja vaikeasti ennakoitavia pulmatilanteita.

”Kyllähän EU-mailla on vaurautta ja sillä voi ostaa lisäenergiaa, mutta hintojen nousut voivat olla kovia”, hän pohtii.

”Varmaankin Suomessa tuontienergia on korvattavissa. Muutos vaikuttaa kuitenkin myös muuhun maailmaan ja aiheuttaa öljy- ja kaasukaupan markkinahäiriöitä sekä hinnankorotuksia.”

Lähes puolet kaikesta Suomen energiankulutuksesta menee Lundin mukaan teollisuuden käyttöön, koska täällä energiaintensiivisen teollisuuden suhteellinen osuus on OECD-maiden suurimpia.

”Meillä on esimerkiksi paljon raskasta teollisuutta kuten kemiantehtaita, öljynjalostusta ja metsäteollisuutta.”

”Yhteyksiä Venäjälle on paljon etenkin Neste Oy:llä, joka on Venäjän näkökulmasta kuudenneksi suurin öljynostaja-asiakas maailmassa. Neste tuo venäläisöljyä ja jalostaa sitä Suomessa”, Lund mainitsee.

Myös Fortumilla ja sen tytäryhtiöillä on paljon toimintaa Venäjällä, muun muassa voimalaitoksia. Irrottautuminen sopimuksista on juridisesti ja teknisesti hankalaa ja aiheuttaa valtio-omisteiselle yhtiölle rahallisia tappioita, joista osa tosin päätynee Suomen veronmaksajien kuitattavaksi.

EU-tasolla tehdyissä tutkimuksissa on arvioitu, että tuontienergiasta luopuminen maksaa EU-maissa keskimäärin noin 100 euroa asukasta kohti. Vuotuinen talouskasvu vähenee ehkä prosenttiyksiköllä tai parilla.

kuva
Aalto-yliopiston professori Peter Lund sanoo, että yksi mahdollinen Venäjän maakaasua korvaava vaihtoehto on LNG:n eli nesteytetyn maakaasun ostaminen muista maista.
Kuva: AALTO-YLIOPISTON VIESTINTÄ / ANNI HANÉN

Varavoimaa ja energiansäästöä

Toisaalta, kansainväliset päästövähennystavoitteet joka tapauksessa jossain vaiheessa olisivat johtaneet fossiilisen energian tuonnin merkittävään vähenemiseen. Jo ennen Ukrainan sodan alkamista oli esimerkiksi Suomessa päätetty sulkea useita kivihiilivoimalaitoksia lähivuosina ja korvata niitä uusiutuvan energian tuotannolla.

”Öljyn varmuusvarastot riittävät ainakin viideksi kuukaudeksi. Sen jälkeen tarvitaan uusia toimitussuuntia”, Lund sanoo.

”Raakaöljyn Venäjän-tuonnin nopea korvaaminen Euroopan laajuisesti on hankalaa. Runsas vuosi voi jopa mennä ennen kuin lisäkapasiteettia saadaan riittävästi esimerkiksi USA:sta ja Saudi-Arabiasta.”

”Jos energiavajetta ei saada täytettyä, öljynhinta voi nousta voimakkaasti ja ehkä esiintyy öljyn säännöstelyäkin. Maailmantilanteet vaikuttavat asioihin paljon.”

Kenties energiankäytön priorisointia joudutaan pohtimaan joissakin maissa. Luultavasti asuntoja lämmitetään Euroopassakin kylmillä ilmoilla, ja teollisuuden tarvitsemaa energiaa säännöstellään.

”Pitkällä aikavälillä myös teollisuus voi uudistua energiaa vähemmän kuluttavaksi. Lisäksi fossiilisen energian voimalaitoksia voidaan pitää reservissä varavoimalaitoksina. Suomessa vaikkapa turve ja metsähake ovat polttoaineita, joiden käyttöä on mahdollista kriisitilanteessa lisätä”, Lund katsoo.

Yleisradion tv-uutisissa 7.4.2022 kerrottiinkin, että Huoltovarmuuskeskus on ilmoittanut perustavansa turpeen ja hakkeen varmuusvarastoja.

”Energiankäytön tehostaminen ja energiansäästö voivat auttaa jo paljon. Suomessakin esimerkiksi rakennusten lämpötaloutta pystyttäisiin tehostamaan vaikkapa korjausrakentamisen yhteydessä tai sisälämpötilaa hieman pudottamalla”, korostaa Lund.

Teksti: Ari Mononen

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa Enertec

Enertec uutiskirje

TUULIVOIMAKATSAUS

tuulivoimakatsaus
mainos_694
mainos_833

UUTISVIRTA




Seuraa Enertec
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »