Energialähteet ja polttoaineet (Tuulivoima)

Tuulivoimaa kasvaa vauhdilla ja markkinaehtoisesti

artikkelikuva: Tuulivoimaa kasvaa vauhdilla ja markkinaehtoisesti

Tuulivoiman osuus kotimaisesta sähköntuotannosta on nykyisin noin yhdeksän prosenttia, ja tuulivoimatuotannon kasvu tulee olemaan nopeata. Suomen Tuulivoimayhdistys ry arvioi tuotannon kuusinkertaistuvan nykyisestä kuudesta terawattitunnista 30 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Mikä parasta, tämä muutos tulee tapahtumaan markkinaehtoisesti ilman valtion tukea.

”Oma 30 terawattitunnin tavoitteemme vuonna 2030 vaikuttaa tällä hetkellä helposti saavutettavissa olevalta. Voi olla, että tavoitteemme ei ole edes mitenkään kunnianhimoinen. Saattaa olla, että sitä pitää vielä vähän nostaa”, Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen sanoo.

Suomen tuulivoimaloiden yhteenlaskettu sähkön tuotantoteho oli Energiateollisuuden tilastojen mukaan viime vuoden lopussa 2 284 megawattia ja vuosituotanto 6 terawattituntia. Kapasiteetti kasvoi 12 prosenttia ja tuotanto lähes 3 prosenttia edellisvuodesta.

Tähän mennessä julkistetut ilman valtion taloudellista tukea rakennettavat tuulivoimahankkeet kasvattavat Suomen tuulivoimaloiden tuotantotehon yli 3 700 megawattiin. Tyypillisesti Suomen uudet tuulivoimalat ovat teholtaan 4–5 megawattia. Uudet voimalat ovat vanhoja korkeampia ja tehokkaampia, joten ne pystyvät hyödyntämään tuuliolosuhteet entistä paremmin.

Hinta halpenee edelleen

Tuulivoiman tuotannon kasvu johtuu ympäristösyiden lisäksi siitä, että tuulivoima on edullisin tapa rakentaa Suomeen uutta sähköntuotantokapasiteettia.

– Tuulivoiman hinta tulee laskemaan jatkossakin. Merituulivoiman hinnan arvioidaan laskevan jyrkemmin kuin maatuulivoiman. Maatuulivoimankin tuotantokustannusten on arvioitu laskevan merkittävästi ainakin 2040-luvulle asti, Mikkonen sanoo.

Vielä vuonna 2018 Energiavirasto järjesti uusiutuvan energian teknologianeutraalin tarjouskilpailun, jossa kilpailutettiin vuotuinen 1,4 terawattitunnin uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön tuotantomäärä. Kilpailuun osallistui lopulta pelkkiä tuulivoimahankkeita, mikä kertoo tuulivoimantuotannon kustannustehokkuudesta tämän päivän Suomessa.

Tähän niin sanottuun preemiojärjestelmään hyväksyttiin lopulta seitsemän tuulivoimahanketta, joiden yhteisteho on noin 520 megawattia. Voimalat pitää rakentaa vuoden 2022 loppuun mennessä.

Jatkossa tällaista tarjouskilpailua ei enää tarvita, eikä sellaista ole tulossa. Tuulivoiman tuotantokustannukset ovat laskeneet niin alas, että ala kasvaa omillaan ilman valtion tukiaisia.

– Uudet hankkeet rakennetaan tästä eteenpäin markkinaehtoisesti. Jo julkaistuja markkinaehtoisia hankkeita on rakenteilla tällä hetkellä noin 1 200 megawatin edestä, kun kilpailutuksen kautta saadaan noin 520 megawattia. Eli markkinaehtoisia hankkeita on tulossa lähivuosina jo reilusti yli kaksi kertaa enemmän kuin kilpailutuksen kautta tuettuja hankkeita. Nyt on suunnitelmien mukaan tulossa niin paljon tuulivoimaa lisää, että vuonna 2023 pitäisi Suomessa päästä jo 14 terawattitunnin tuotantoon, Mikkonen sanoo.

Suuri osa uudesta tuulivoimatuotannosta näyttää keskittyvän pohjoiseen Suomeen, kun taas sähkön kulutus painottuu etelään. Tämä on ongelma sekä tuotannon että valtakunnallisen sähkönjakelun kannalta. Itärajalla tuulivoimaa ei toistaiseksi hyödynnetä, koska tuulivoimalat saattavat häiritä armeijan tutkatoimintaa.

Itärajan tilanne vaatisi valtakunnallista ratkaisua, jossa asiaa tarkastellaan laajasti ja yhdistetään puolustusvoimien ja uusiutuvan energiantuotannon tarpeet.

Kolme kilpailevaa toteutusmallia

Markkinaehtoisessa tuulivoimakapasiteetin rakentamiseen on käytössä kolme erilaista rahoitustapaa, joiden Mikkonen arvioi säilyvän rinnakkain jatkossakin.

Niin sanotussa PPA-mallissa suuri sähkönkuluttaja tekee pitkäaikaisen sähkönhankintasopimuksen tuulivoiman tuottajan kanssa. Esimerkiksi Google julkaisi viime vuonna tällaisen sopimuksen, jossa Google sitoutuu ostamaan kahden uuden suomalaisen tuulipuiston yhteensä 255 megawatin tuulivoimakapasiteetin vuosittaisen tuotannon.

Toisena mallina on niin sanottu Mankala-periaate, jossa Mankala-yhtiöt myyvät sähköä omakustannushintaan omistajilleen. Näitä hankkeita on Suomessa jo useita, muun muassa Iin Viinamäkeen viime syksynä rakennettu 21 megawatin tuulipuisto, jonka yhteyteen rakennettiin myös sähköverkon hallintaa parantava kuuden megawatin suuruinen sähkövarasto.

Kolmannessa mallissa suuri sähkönkäyttäjä ostaa tuulivoimatuottajan koko tuulivoimahankkeen omistukseensa. Ikea on julkaissut tällaisen hankkeen OX2:n kanssa. OX2 rakentaa Suomeen neljä tuulipuistoa, jotka siirtyvät valmistuttuaan Ikean omistukseen. OX2 huolehtii kuitenkin tuulipuistojen teknisestä ja kaupallisesta hallinnoinnista valmistumisen jälkeen. Ikean tuulipuistoihin tulee yhteensä 25 tuulivoimalaa, yhteisteholtaan noin 107 megawattia.

Teksti: Jari Peltoranta
Kuva: WPD Windmanager Suomi Oy

Mitä mieltä olit artikkelista?

Enertec uutiskirje

UUTISVIRTA




Seuraa Enertec
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »