Energialähteet ja polttoaineet
Energiamarkkinat (Energiakauppa, Sähköpörssitoiminta)
Energian tuotanto, jakelu ja varastointi
Energiatehokkuus ja energiansäästö (Kulutuksen ohjaus ja kysyntäjousto)
Sähkön riittävyys teollisuudessa on monen tekijän summa
Kulutusjoustot ja varastointi tasapainottavat sähkömarkkinaa vihreän siirtymän normaalioloissa ja takaavat teollisuudelle sähkön riittävyyden sekä kilpailukykyisen hinnan. Energiatehokkaat ja kestävät teknologiat vähentävät sähkön kulutusta, ja kapasiteettijärjestely aktivoidaan poikkeustilanteissa.
TILASTOKESKUKSEN 17.4.2024 julkaisemien vuoden
2023 ennakkotietojen mukaan Suomen sähköidentiteetti kehittyy
erinomaisesti: Suomi tuottaa vuodessa likimain sen minkä
kuluttaa, keskimääräinen kotimainen sähkön tuotanto on suurempaa
kuin koskaan, sähkön nettotuonnin osuus on kaikkien
aikojen alhaisin, vain kaksi prosenttia kulutuksesta, ja päästötön
sähkön tuotanto kattaa kulutuksesta historiallisen suuren
osan, 92 prosenttia.
Suomen sähköntuotanto näyttää kehittyvän oikeansuuntaisesti
kulutuksen tarpeiden ja hiilineutraalisuustavoitteiden
kanssa. Toimintaympäristön yllättävät muutokset ja poikkeusilmiöt
tuovat kuitenkin suuria haasteita sähkön riittävyyteen.
Rajumpia hintavaihteluita odotettavissa
Fingridin strategisen verkkosuunnittelun yksikön päällikön
Mikko Heikkilän mukaan Suomen energiamarkkina on
selvinnyt melko hyvin energiakriisistä ja Venäjän Ukrainassa
aloittamasta sodasta huolimatta. Sodan ensimmäisenä syksynä
energian hinta kohosi varsin korkeaksi, mutta tuontimaakaasu,
leuto sää ja sekä kotitalouksien että teollisuuden osallistuminen
sähkönsäästötalkoisiin takasivat energian riittävyyden.
Mikko Heikkilä, Strategisen verkkosuunnittelun yksikön päällikkö Fingrid Oyj:stä sanoo, että tulevaisuudessa sähkön hinta vaihtelee entistä rajummin.
Toivottavasti emme kuitenkaan näe äärihintoja usein.
KUVA: FINGRID OYJ
Talveen 2023–2024 oli varauduttu maakaasun osalta,
mutta poikkeuksellisen pitkä kylmä jakso tammikuun alussa
yllätti. Lämmitystarve ja sähkön keskikulutus ponnahtivat historiallisiin
huippulukemiin, ja kun samaan aikaan perinteistä
lämpövoimaa oli vikaantuneena lähes Olkiluoto 3:n verran,
sähkön hinnat kohosivat ennätystasolle.
Tammikuun 2024 poikkeustilanteen tasapainottivat lopulta
tuulivoima, jota saatiin selkeästi enemmän kuin huippupakkasilla
yleensä oletetaan, ja sähkön käyttäjien joustot.
”Tulevaisuudessa sähkön hinta vaihtelee entistä rajummin.
Toivottavasti emme kuitenkaan näe äärihintoja usein”, Heikkilä
toteaa.
”Suomessa
riittää sähköä
keskimäärin erittäin
hyvin ja kilpailukykyiseen
hintaan.
Maatuulivoima Suomen kilpailuvalttina
Edullinen vihreä sähköntuotanto on Suomen kilpailuvaltti muuhun
Eurooppaan nähden. Vakuuttamalla kiinnostuneet tuotantokapasiteetin
riittävyydestä myös tulevaisuudessa Suomi voi
houkutella teollisia investointeja. Kapasiteetin kasvu on kuitenkin
riippuvainen siitä, että investointeja tulee ja kysyntää
syntyy.
”Maatulivoiman hyväksyttävyys ja Suomen kyky rakentaa
sitä ovat Fingridin näkemyksen mukaan Suomen kilpailukyvyn keskeinen ajuri puhuttaessa vihreästä teollisuudesta. Täällä on
potentiaalia lisätä edullista sähköntuotantoa, ja siksi Suomeen
kannattaa investoida”, Heikkilä sanoo.
Fingridin liittymissopimushankkeiden toteutuessa tuulivoimakapasiteetti
nousee Suomessa lähivuosina nykyisestä
7 000 megawatista yli 11 000 megawattiin. Maatuulivoiman
liittymiskyselyiden määrä on 170 000 megawattia.
Aurinkovoimastakin on tullut kaupallisesti kannattavaa, ja
sen rakentaminen kiinnostaa suuresti. Fingrid ennustaa aurinkovoimatuotannon
nousevan vuosikymmenen loppuun mennessä
noin 8 000 megawattiin eli kymmenkertaiseksi nykyisestä.
Sähköintensiivistä teollisuutta näköpiirissä
Fingridin saamien kantaverkon liityntäkyselyiden määrä on
osoitus sähköintensiivisen teollisuuden kiinnostuksesta Suomea
kohtaan ja uskosta edulliseen vihreään sähköön. Kahdessa
vuodessa uusia sähköintensiivisen teollisuuden liittymiskyselyitä
on tullut valtavasti: liityntätehona yli 25 000 megawattia,
kun Suomen huippukulutus on tällä hetkellä 15 000 megawattia,
ja vuositason energiamääränä yli 150 terawattituntia,
kun nykytaso on noin 80 terawattituntia.
Fingridille on tullut kyselyitä sekä Suomessa jo toimivalta
teollisuudelta että kansainvälisiltä toimijoilta, joilla ei vielä ole
toimintaa Suomessa. Suunnitelmat koskevat muun muassa teollisuuden
sähköistämistä ja fossiilisten polttoaineiden korvaamista
suoraan sähköistämällä. Joukossa on myös muita, puhtaasti
vetyyn liittyvä investointeja ja paljon vedyn jatkojalostuslaitoksia.
Kiinnostus sähköintensiivisiin datakeskuksiin on myös selvästi
kasvussa, ja viimeisen vuoden aikana Fingridillä on
näkynyt lisäksi paljon sähköä käyttävän tekoälyn räjähdysmäinen
suosio.
Apuna kulutusjoustot ja varastointi
Suomessa riittää sähköä keskimäärin erittäin hyvin ja kilpailukykyiseen
hintaan. Tarvitaan kuitenkin kulutusjoustoja, jotta
Suomen sähköstä jopa puolet voidaan tuottaa 2020-luvun
lopussa sään mukaisesti, kuten Fingridin sähköntuotantorakennetta
koskeva ennuste kuvaa.
Fingridin Heikkilä uskoo, että sähkömarkkina joustaa riittävästi
ja tasapainotus luo myös liiketoimintaa.
”Harvaa tehdasta voi tuulisuuden mukaan ajaa alas kokonaan,
mutta osia prosessista on todennäköisesti mahdollista
mukauttaa sähkön saatavuuteen. Jos teollisessa prosessissa
on esimerkiksi vedyn tai välituotteen varastointimahdollisuus,
prosessin mukauttaminen onnistuu. Näin teollisuustoimija voi
tukea sähkön riittävyyttä ja lisäksi laskea omaa sähkön keskihintaansa”,
Heikkilä sanoo.
Taira-Julia Lammi, Head of Application management, LV IEC Motors -divisioona ABB Oy:ltä sanoo, että jos maailman nykyinfrastruktuurin kaikki arviolta
yli 300 miljoonaa sähkömoottorin vaativaa järjestelmää vaihdettaisiin tehokkaampiin, sähkön kulutus pienenisi kymmenen prosenttia.
KUVA: ABB OY
Suurteollisuudessa akut eivät vielä ole merkittävässä roolissa,
mutta vallankumous on tulossa. Akkutuotantoa on rakenteilla
satoja megawatteja, ja kyselyitäkin on Fingridillä 5 000
megawatin edestä.
”Akut toimivat hyvin muutamien tuntien reserveinä. Kun
radikaalisti alentuneet akkujen hinnat laskevat entisestään ja
akkuja tulee enemmän, niiden merkitys vain kasvaa”, Heikkilä
sanoo.
Kapasiteettijärjestely pahan päivän varalle
Fingridin mukaan Suomessa tulee varautua poikkeusilmiöihin.
Myös hallitusohjelmaan on kirjattu tätä varten kapasiteettimekanismi.
Heikkilän mukaan kohdennettu kapasiteettijärjestely olisi
hyvä vakuutus pahan päivän varalle. Siinä esimerkiksi valtio
voi järjestää huutokaupan, jonka seurauksena rakennetaan
puhtaisiin energialähteisiin kuten biokaasuun, vetyyn tai vetyjohdannaisiin
pohjautuvaa kotimaista, nopeasti aktivoituvaa
ja pitkäkestoisesti toimivaa sähköntuotantokykyä.
”Mekanismi ei saa syödä teollisuuden kilpailukykyä ja halvan
sähkön tuomaa kilpailuetua. Sen maksurasite tulee kohdistaa
harkiten niille, jotka hyötyvät mekanismista”, Heikkilä
sanoo.
Edullinen ja nopeasti aikaan saatava mekanismi on edellytys
investointien rantautumiselle Suomeen, joten mekanismin
valmistelu tulee aloittaa työ- ja elinkeinoministeriössä pikimmiten.
Kapasiteettijärjestelyt ovat EU:ssa tiukkaan säänneltyjä,
mutta mahdollisia. ”Saksa on ottamassa käyttöön mielenkiintoisen
kapasiteettijärjestelyn vetypohjaiselle tuotantokapasiteetille.
Kyllä sen pitäisi onnistua myös Suomessa”, Heikkilä
toteaa.
”Teollisuus voi
edistää sähkön
riittävyyttä omilla
teknologiavalinnoillaan
ja toimintatavoillaan.
Sähkömoottoreilla valtavaa säästöä
Teollisuuden sähkömoottorit kuluttavat 50 prosenttia kaikesta
maailman sähköstä. Sähkön saanti on kriittistä, sillä
koneet, laitteet ja järjestelmät eivät toimi ilman sähkömoottoreita.
Ennusteen mukaan sähkömoottoreiden määrä
maailmassa jopa kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä,
mikä edellyttäisi hurjaa sähköntuotannon kasvua.
Vaikuttava ratkaisu sähkön riittävyyden haasteeseen
ovat huipputehokkaat, kestävästi tuotetut sähkömoottorit.
”Jos maailman nykyinfrastruktuurin kaikki arviolta yli
300 miljoonaa sähkömoottorin vaativaa järjestelmää vaihdettaisiin
tehokkaampiin, sähkön kulutus pienenisi kymmenen
prosenttia. Onpa kyseessä olemassa oleva tehdas
tai uusi investointikohde, jokainen voi tehdä osansa”,
ABB Oy:n LV IEC Motors -divisioonan Head of Application
management Taira-Julia Lammi sanoo.
Lammi korostaa, että teollisuus voi edistää sähkön riittävyyttä
omilla teknologiavalinnoillaan ja toimintatavoillaan.
Vanhan tekniikan korvaaminen energiatehokkaalla
ja tuotantolaitosten uudistaminen vastuullisemmiksi johtavat
merkittävään sähkön ja kustannusten säästöön.
Lammin mukaan tulevaisuutta ovat yhä vahvemmin
erilaiset tuotteita ja toimintaa koskevat kestävän kehityksen
standardit ja sertifioinnit, jotka edistävät energiatehokkuutta
ja vastuullisuutta sekä kilpailutekijänä näyttävät
suuntaa markkinoilla. Esimerkiksi Environmental Product
Declaration (EPD) ja monet muut sitoumukset säätelevät
tuotteiden elinkaaren aikaisia ratkaisuja ja energiatehokkaiden
tuotteiden käyttöä useilla teollisuuden aloilla.
Lammi nostaa esiin myös koulutuksen ja tiedon lisäämisen.
Toteuttamalla energiansäästökampanjoita ja ohjaamalla
työyhteisöä kestävämpiin toimintatapoihin monissa
yrityksissä on onnistuttu säästämään sähköä merkittävästi.
Pienistä teoista syntyy suuria kokonaisvaikutuksia.
Teksti: Riikka Autio / Viuleva Group Oy
