Energiamarkkinat (Päästöraportointi, päästöjen todentaminen, Päästövähenemien hyödyntäminen)
Ympäristöteknologia (Ympäristö- ja laatujärjestelmät)
Valitse oikea ilmastopolku
Sitrassa uskotaan, että tuulivoima ja sähköautot voivat romahduttaa päästöt - Ilman että kukkaroa kuritetaan liikaa
Ilmastonmuutos voidaan saada kuriin - ja itse asiassa niin, että päästövähennykset tulevat odotettua halvemmaksi. Parhaimmillaan voidaan jopa säästää rahaa nykyiseen kehitysuraan verrattuna.
McKinseyn raportti on ajankohtainen jo yksistään senkin vuoksi, että vuonna 2018 julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n erikoisraportti painotti erityisesti, miten tärkeää on lisätä maailmanlaajuisia toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi. Raportti alleviivaa tarvetta "nopeisiin ja kauaskantoisiin" muutoksiin kaikilla sektoreilla.
Pariisin sopimuksen jälkeen monet Euroopan maat ovat päivittäneet tai päivittämässä keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteitaan. Suomi on ilmoittanut pyrkivänsä hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä, mutta varsinaisesta pääs1- 2/ 2019 enertec 11 tövähennystavoitteesta ei kuitenkaan ole käyty keskustelua. Sitran mukaan Suomen tulisi vähentää päästöjään vähintään tuo 60 prosenttia 2030 mennessä.
Pilotista pivottiin
McKinseyn Suomen-konttorin tekemässä raportissa hahmotellaan teknologiavetoista polkua, jonka avulla Suomi voi saavuttaa tuon tavoitteen kustannustehokkaasti. Analyysi osoittaa, "Suomen tulisi vähentää päästöjään vähintään tuo 60 prosenttia 2030 mennessä. että 60 prosentin tavoite eli noin 27 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästövähennys vuosien 2015 ja 2030 välillä on sekä teknisesti että taloudellisesti toteutettavissa. Tälle polulle pääseminen kuitenkin vaatii, että keskeisiä poliittisia päätöksiä tehdään jo hallituskaudella 2019-2023.
"Nyt tarvitaan merkittävä suunnanmuutos", toteaa Sitran ilmastotiimiä vetävä Janne Peljo.
Esitettävä päästövähennyspolku on kokoelma päästövähennystoimia neljällä eniten päästöjä tuottavalla sektorilla: teollisuus, sähkö ja lämpö, liikenne sekä rakennukset. Polku on rakennettu arvioimalla yli 300 mahdollisuutta teknologiaja polttoainevaihdoksiin sekä valitsemalla sarja vaihdoksia, joka johtaa mahdollisimman kustannustehokkaasti 60 prosentin päästövähennykseen. Samalla on tärkeää huomata, että polku koostuu eri toimien yhdistelmästä. Jos yhden toimen jättää pois, voi toisen hinta nousta.
Päästövapaasta sähköstä pelastaja?
Janne Peljon mukaan erilaisia teknologioita ja toimenpiteitä on pilvin pimein, mutta itse pääprosessi on varsin simppelin oloinen:
"Ensin toteutetaan kaikki energiatehokkuutta lisäävät toimet, jotka ovat ylipäätänsä tehtävissä. Sitten tehdään sähköntuotannosta päästötöntä. Kolmanneksi sähköistetään kaikki mahdollinen, liikenteestä ja teollisuudesta asuntojen lämmitykseen", kuvailee Peljo, joka itse sanoo olevansa "optimistinen realisti" ilmastoasioiden suhteen.
McKinseyn raportin mukaan noin 50 prosentin päästövähennyksiin on mahdollista päästä keinoilla, jotka ovat elinkaaritarkastelussa kustannusneutraaleja tai -negatiivisia verrattuna nykymeininkiin. Tieliikenteen sähköistämisestä tulee nopeasti halpenevien akustojen myötä kaikkein kustannustehokkain yksittäinen päästövähennyskeino. Tuulivoima tulee puolestaan olemaan kustannustehokkain tapa tuottaa sähköä, myös liikenteen sähköistämisen vaatiman kapasiteetin kasvun osalta.
"Etenkin merituulivoima tulee olemaan merkittävä sähköntuottaja, joskin tasaisen vahva tuotanto saavutetaan varmaankin vasta 2020-luvun loppupuolella", toteaa Peljo. Raportin mukaan merituulivoima tulee nappaamaan liki viidenneksen (19 %) Suomen sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä. Samalla maa- ja merituulivoima nousisi Suomen toiseksi tärkeimmäksi sähköntuotantotavaksi heti ydinvoiman jälkeen.
Tilaa tuulivoimalle!
Raportissa vaaditaan, että tuulivoimalle on kaavoitettava riittävästi maa-alueita ja myönnettävä rakennuslupia aikataululla, joka mahdollistaa riittävän kapasiteetin rakentamisen. Verkkoon tulee saada vuoteen 2030 mennessä noin 5 gigawatin verran lisää tuulivoimaa, josta 4 gigawattia eli noin 15 terawattituntia merituulivoimaa.
Lisäksi kansallista sähkönsiirtoverkkoa tulee kehittää niin, että se pystyy vastaamaan maa- ja merituulivoiman kasvuun. Sähkön tuotanto ja kulutus tulevat kasvamaan huomattavasti, minkä vuoksi sähköverkon osalta tulee investoida nykysuunnitelmien lisäksi noin viiteen uuteen 400 kilovoltin siirtolinjaan, joiden yksikköhinta on noin 100 miljoonaa euroa. Raportissa arvioidaan, että nousevat huolto-, ylläpito-, ja pääomakustannukset voivat vaatia jopa 10 prosentin korotuksen sähkönsiirtomaksuihin. Tuulivoimatuotannon suuren vaihtelun vuoksi järjestelmään tarvitaan lisäksi 5-6 gigawattia joustokapasiteettia, kuten varastointikapasiteettia, kysyntäjoustoa ja sähkönsiirtoyhteyksiä naapurimaihin.
Sähköautolla baanalle
McKinseyn raportti laskee, että täyssähköautojen ja ladattavien hybridien määrä kasvaa nykyisestä noin 11 000 autosta jopa 800 000:een vuoteen 2030 mennessä. Sähköautojen vallankumous ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan paikalliset jakeluverkot on ensinnäkin saatava sille tasolle, että ne voivat palvella suuria määriä sähköautoja. Lisäksi on mahdollistettava sähköautojen akkujen hyödyntäminen sähköverkon kuormituksen tasaamisessa.
Raportti katsoo, että sähköautojen latausinfrastruktuuria tulee laajentaa seuraavien viiden vuoden aikana: yksityisten latauspisteiden lisäksi on asennettava yli 100 000 uutta julkista latauspistettä. Vaaditun investoinnin arvo on karkeasti arvioiden 1,5 miljardia euroa.
Viimeinen kymppi on vaikein
Tuulivoiman ja sähköautoilun vetämänä Suomi voi siis puolittaa päästönsä vuoden 1990 vertailutasosta. Mutta tavoitehan ei ole 50 prosentin, vaan 60 prosentin vähennys. Entä sitten ne keinot, joilla katetaan se puuttuva 10 prosenttiyksikköä päästövähennyksistä? - Ne ovatkin sitten kalliimpia ja epävarmempia. Selvityksessä käytetyn mallin mukaan kustannustehokkain ratkaisu on entistä vähähiilisempi teollisuus: esimerkiksi fossiiliset polttoaineet tulee korvata biomassalla sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ja teräksen tuotanto muuttaa hiilettömäksi sähköistämällä masuunit valokaariuuniksi (ja korvaamalla koksi vedyllä).
Kustannustehokkaita keinoja voi löytyä myös esimerkiksi maataloudesta, kuluttajien käyttäytymisen muutoksista, kiertotaloudesta tai materiaalikiertojen tehostamisesta.
Janne Peljon mukaan raportti nojaa siihen, että teknologian kehitys jatkuu ripeänä. Toinen asia on aikajänne:
"Kahdessatoista vuodessa on mahdollista saada paljon aikaan. Raportin viesti on sikäli hyvin positiivinen, että päästövähennystavoitteisiin voidaan päästä tavalla, joka ei ole taloudellisesti ollenkaan mahdoton. Investointeja se toki vaatii", hän pohtii.
Puolalaiset pelisäännöt
Joulukuussa pidettiin Katowicen ilmastokokous, jossa hyväksyttiin sääntökirja, joka määrittää Pariisin ilmastosopimuksen käytännön toteuttamista. Janne Peljo pitää tätä tärkeänä askeleena:
"Nyt saatiin samat säännöt kaikille, mikä mahdollistaa sen, että globaalit ilmastotoimet voivat edetä."
Lisäksi joulukuun lopussa tuli tieto, että Suomi aikoo - EU:n tulevana puheenjohtajamaana - ajaa merkittävää kiristystä EU:n päästövähennystavoitteisiin. Kahdeksan eduskuntapuolueen voimin julistettiin, että vuoteen 2030 mennessä päästöjen tulisi pudota EU:ssa vähintään 55 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Voimassa oleva tavoite on 40 prosenttia 2030 mennessä.
Puolueiden linjauksen mukaan EU:n päästövähennystavoitteita tiukentavat lisätoimet tulee painottaa päästökauppasektorille, jotta energiantuotanto ja teollisuus etenevät kohti vähähiilisyyttä.
Suomi kelpaa esikuvaksi
Roolia voi Suomi ottaa muutenkin kuin EU:ssa nuijan varressa. Peljon mukaan Suomessa on esimerkiksi "äärimmäisen tehokas" energiajärjestelmä, josta muu maailma voi ottaa oppia.
"Kotimainen energiateollisuus on tehnyt jo aikaa sitten tarkan havainnon siitä, mihin ollaan menossa ja on hyvässä vauhdissa päästöjen vähentämisessä ja energiatehokkuudessa", toteaa Peljo ja mainitsee erikseen sellaiset asiat kuin kysyntäjousto ja kaukolämpö esimerkkeinä kovan luokan sinivalkoisesta osaamisesta.
"Samalla kun globaalisti käännytään aurinko- ja tuulivoiman puoleen, tarvitaan kysyntäjoustoa paikkaamaan tuotannon vaihtelua. Suomalaisilla on paljon tähän liittyvää tietotaitoa."
Läpinäkyvyyttä lisää, kiitos!
McKinseyn raportti kuitenkin alleviivaa, että keskeisistä politiikkatoimista ja sääntelystä on sovittava pikaisesti. Ennustettava ja läpinäkyvä toimintaympäristö on tärkeää taloudellisille toimijoille, jotta investoinnit vähähiilisiin teknologioihin voidaan suunnitella riittävän ajoissa tarvittavien päästövähennysten toteuttamiseksi.
Raportissa peräänkuulutetaankin kansallista suunnitelmaa, joka hahmottelee kaikille sektoreille polun kohti hiilineutraaliutta. Suunnitelman tulisi sitouttaa Suomi vähintään 60 prosentin päästövähennystavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä matkalla hiilineutraaliuteen. Sen tulisi myös lisätä jaettua ymmärrystä tarvittavista päästövähennystoimista ja niiden ajoituksesta.
Suunnitelman tulisi tunnistaa tärkeimmät alueet teknologiselle kehitykselle sekä sektoreiden ja toimijoiden väliselle yhteistyölle. Lisäksi tulisi pohtia mahdollisuuksia kohdentaa voimakkaammin julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta näille alueille.
"Teknologian kehitys tulee jatkumaan ja erilaiset kokeiluvaiheessa olevat teknologiat kypsyvät koko ajan siten, että niiden soveltamisesta tulee taloudellisesti järkevää", toteaa Janne Peljo.
Piiskaa ja porkkanaa
McKinseyn raportissa huomautetaan, että hallituksen keskeisin tehtävä on varmistaa, että päästövähennysten edellyttämä infrastruktuuri on paikallaan - ja että yrityksillä ja yksilöillä on kannusteet valita vähäpäästöisiä ratkaisuja. Vastaavasti tulee varmistaa, että olemassa oleva sääntely ja kannusteet eivät estä tai vaikeuta investointeja vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Päästövähennyspolun kannalta on kriittistä, että hallitus ohjaa toimillaan sekä yksityisen sektorin että kansalaisten investointeja pihihiiliseen suuntaan.
Kiire tuntuu vatsanpohjassa asti. Suomen on tehtävä suuria päätöksiä päästöjen vähentämiseksi nykysuunnitelmia enemmän ja nopeammin, raportissa linjataan.
"Me juoksemme aikaa vastaan", summaa Peljo.
Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Sitra / Miikka Pirinen
