Energiainfra ja uudet energiateknologiat
Energialähteet ja polttoaineet (Vetyteknologia, polttokennot)
Ympäristöteknologia

Vetytalouden askelmerkit ja markkina-asemat määrätään nyt

Suomella on edellytykset nousta energiatulevaisuuden edelläkävijäksi ja vetytalouden kärkimaaksi. Vetytalous voi synnyttää Suomeen merkittäviä investointeja ja jopa kymmeniätuhansia työpaikkoja luoden vedystä energiaitsenäisyyden ja kansantalouden tukijalan. Gasgrid Finland Oy mahdollistaa vetyinfrastruktuurin ja -markkinan kehityksen.

Vety on Suomelle ainutlaatuinen mahdollisuus, ja sillä on erityinen merkitys energiaturvallisuudelle ja kansantaloudelle: siitä voi kehittyä paitsi uusi teollisuudenala, myös metsäteollisuuden kaltainen vaurauden perusta. Kyse on täysin uusista arvoketjuista, jotka tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia niin suurille kuin pienille yrityksille useilla eri toimialoilla.

Infrastruktuurin, tuotannon ja markkinan kehitys on edellytys sille, että suomalaisesta vedystä tulee eurooppalaisen energiajärjestelmän ja vetymarkkinan keskeinen tekijä ja että Suomi saa johtavan aseman vientimarkkinoilla.

”Jos tulevaisuudessa fossiilisia polttoaineita ei tarvitse enää tuoda, sillä on talouden ohella valtava vaikutus myös energiaitsenäisyydelle, -turvallisuudelle ja huoltovarmuudelle Suomessa ja koko Euroopassa”, Gasgrid Finlandin Strateginen analyysi ja TKI -yksikön päällikkö Sara Kärki toteaa.

Myös työllisyys- ja investointipotentiaali on huikea. Gasgridin keväällä 2022 tekemän kartoituksen mukaan vetytalouden arvoketjun eri osiin voi syntyä kymmeniätuhansia työpaikkoja ja merkittäviä investointeja.

Suomen kilpailuedut ja runsaat luontaiset resurssit

Suomen vedyntuotantopotentiaali on suuri: Tuulivoiman kehitysnäkymät kertovat, että tuulisähköä voi jäädä tulevaisuudessa satoja terawattitunteja sähköintensiivisen vedyntuotannon käyttöön. Tuhansissa järvissä riittää myös vettä, jota voidaan hyödyntää tuotannossa. Runsaiden luontaisten resurssien ansiosta Suomi voi nousta vetytalouden ja koko energiamurroksen suunnannäyttäjäksi.

Kärjen mukaan tahtotila merkitsee erityisen paljon: Vetytalouden sijoituspaikoista on käynnissä kansainvälinen kilpailu. Suomessa on oltava vahva tahto luoda vedystä uusi teollisuudenala ja houkutella hankkeita tänne, missä niillä on erinomainen toimintaympäristö. Tarvitaan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä konkreettisia toimia.

”Suomessa hiilineutraaliustavoitteet ovat kunnianhimoiset, ja niiden saavuttamiseksi on tehty työtä ja luotu keinoja. Energiateollisuudessa ja biotaloudessa kehitetyt innovatiiviset ratkaisut ovat hyvä esimerkki edelläkävijyydestä ja konkreettisista saavutuksista hiilineutraalisuuden edistämiseksi. Kehitetyistä toimintamalleista on hyötyä myös vetytalouden kehityksessä”, Kärki sanoo.

Uusi vetyinfrastruktuuri voi luoda valtavasti liiketoimintamahdollisuuksia ja yhdessä muiden kilpailukykytekijöiden kanssa johtaa uuden teollisuudenalan syntymiseen. Ympäri Suomea voi nousta vety- ja teollisuuslaitoksia, joissa sähköstä ja vedystä valmistetaan erilaisia korkean jalostusarvon tuotteita. Vedyssä on potentiaalia myös vaikeasti sähköistettävän raskaan teollisuuden päästöjen vähentämiseen. Vety voi mahdollistaa myös hiilinegatiivisuuden: esimerkiksi metsäteollisuuden päästöjä voi käyttää vedyn kanssa uusien tuotteiden raaka-aineena. Yksi Suomen kilpailukykytekijöistä on kaukolämpö, jota voidaan tuottaa vedyntuotannon hukkalämmöstä ja sitä kautta parantaa myös vetylaitosten kannattavuutta.

Gasgrid mahdollistaa muutoksen

Valtionyhtiö Gasgrid vastaa kansallisesta kaasun siirtoverkosta ja on sen haltija. Gasgrid toimii aktiivisesti vetytalouden mahdollistajana ja Suomen äänitorvena myös Eurooppaan.

”Eri tahot ovat toivoneet, että ottaisimme entistä aktiivisemman roolin, ja neutraalina toimijana meillä onkin erinomaiset edellytykset edistää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä vetytalouden eteenpäin viemiseksi. Meillä on myös vahva osaaminen infrastruktuurin ja markkinan kehittämisestä”, Kärki kertoo.

Gasgridin hankkeet vievät kehitystä konkreettisesti eteenpäin. Gasgridin ja Fingridin yhteisessä T&K-hankkeessa tutkitaan vetytalouden vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään ja selvitetään, miten Suomen yhteiskunnan kannalta energiajärjestelmää olisi optimaalisinta kehittää. European Hydrogen Backbone -aloitteessa kehitetään yleiseurooppalaista vetyinfrastruktuuria ja edistetään vetytalouden kehitystä Euroopassa. Gasgridin ja ruotsalaisen Nordion Energin yhteisessä Nordic Hydrogen Route – Bothnian Bay -hankkeessa selvitetään vetyinfrastruktuurin kehitysmahdollisuuksia Perämeren kaarella sekä Suomen ja Ruotsin rannikoilla.

Vastaavasti Kaakkois-Suomessa käynnissä olevassa asiakashankkeessa selvitetään mahdollisuuksia rakentaa vetykaasuputki Kemiran ja Ovakon tehtaiden välille. Demonstraatiohanke mahdollistaa ensi kertaa vedynsiirron konkreettisen testaamisen ja Kemiran sivutuotevedyn hyödyntämisen Ovakon terästehtaalla.

Muutoksen mahdollistaminen vaatii konkreettisia tekoja, maamme resurssien hyödyntämistä ja sujuvaa kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Siten etenemme kohti tulevaisuutta, jossa Suomi toimii vetytalouden ja koko energiamurroksen suunnannäyttäjänä.

Lisätietoja: gasgrid.fi

Teksti: Riikka Autio / Viuleva Group Oy
Kuvat: Gasgrid Finland Oy

Seuraa Enertec

Enertec uutiskirje