mainos_607

Energialähteet ja polttoaineet (Maa- ja ilmalämpö)

Maalämpö toimii myös teollisuudessa

artikkelikuva: Maalämpö toimii myös teollisuudessa

Nykyisin maalämpöä hyödynnetään myös teollisuudessa ja jopa valtavissa logistiikkakeskuksissa. Kun lämpökaivoja porataan riittävästi, maalämpö soveltuu käytettäväksi kaikenlaisissa rakennuksissa.

MAALÄMPÖPUMPUT HYÖDYNTÄVÄT energianlähteenä maaperää, johon lämpöenergiaa varautuu koko ajan. Maasta saatavaa lämpöä käytetään sitten esimerkiksi kiinteistön lämmittämiseen ja tarvittaessa myös jäähdyttämiseen.

Tyypillisesti maalämpö on vaihtoehto kaukolämmölle niin pienissä kuin suuremmissakin kiinteistöissä. Toisaalta maalämpö toimii hyvin myös taajamien ulkopuolisilla alueilla, joille ei ole rakennettu kaukolämpöverkkoja.

”Aiemmin maalämpöjärjestelmiä asennettiin pääasiassa omakotitaloihin, mutta varsinkin muutaman viime vuoden aikana maalämpö on tullut yhä laajemmin vaihtoehdoksi myös teollisuuden lämmönlähteenä. Sitä käytetään muun muassa monien isojen kerrostaloyhtiöiden energiaratkaisuna”, toteaa Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Sandberg.

Hän muistuttaa, että maalämpö soveltuu lämmityksen lisäksi myös jäähdytykseen. Se voi siis korvata myös kaupunkien kaukojäähdytysverkkoja.

”Moniin uudisrakennuksiin asennetaan jo alun perin maalämpöjärjestelmä. Niihin ei siis missään vaiheessa edes suunnitella liitäntää kaukolämpöverkkoon.”

Energiatehokkaita ratkaisuja

Kansainvälisesti Suomi on edelläkävijämaita maalämmön käyttäjänä.

”Pohjoisen sijainnin takia täällä tarvitaan paljon lämmitystä. Näin ollen on luontevaa, että tänne on ensimmäisten joukossa haettu hyviä, toimivia ja energiatehokkaita lämmitysratkaisuja”, muistuttaa Sandberg.

”Euroopassa itse asiassa vain Ruotsi on maalämmön käytössä Suomea edellä – myös teollisuuden energiasovelluksissa – kun taas Keski- ja Etelä-Eurooppa ovat noin 15 vuotta meistä jäljessä. Monissa maissa on jumiuduttu käyttämään maakaasua.”

Nyt useilla Euroopan alueilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, joten maalämpöjärjestelmiä asennetaan ulkomaillakin aiempaa enemmän.

”Eteläisessä Euroopassa saisi helposti ainakin 30 prosenttia energiansäästöä pelkästään sillä, että kiinteistöihin asennettaisiin paremmat lämmöneristeet”, Sandberg arvioi.

”Kansainvälisesti Suomi on edelläkävijämaita maalämmön käyttäjänä.

Logistiikkakeskuksille paljon syviä lämpökaivoja

Suomeen on asennettu teollisuuden maalämpöjärjestelmiä jo useiden vuosien ajan.

Esimerkiksi Bastukärrin teollisuusalueelle Sipooseen rakennettiin vuosina 2011–2014 maalämpöä ja bioenergiaa hyödyntävä laitos, joka tuohon aikaan oli Suomen suurin maalämpölaitos.

Maalämpöjärjestelmä tarvittiin toimittamaan lämpö- ja kylmäenergiaa ruokakauppaketjun logistiikkakeskukselle, joka oli suunniteltu käyttämään lämmitysenergiana pääasiassa maalämpöä. Fortumin rakentamaa laitosta varten porattiin peräti 160 lämpökaivoa.

Itse asiassa lämpökaivokentästä tuli kokonaisuudessaan vielä suurempi. Samalle alueelle nimittäin rakennettiin myös toinen varastorakennus, joka valmistui 2010-luvun loppupuolella. Sen alapuolelle porattiin vielä toiset 160 lämpökaivoa.

Kaivoja porattiin jopa 300 metrin syvyisiksi, mikä tuolloin oli Suomessa uutta. Normaalisti lämpökaivoja oli aiemmin porattu korkeintaan 200 metrin syvyyteen.

Lämpöpumppujen ja maalämpökaivojen ohella järjestelmään tuli pellettikattiloita. Lisäksi huippukuormatilanteiden varajärjestelmäksi varattiin öljykattila.

Kesäkaudella järjestelmä tuottaa jäähdytysenergiaa vapaajäähdytyksenä kalliosta ja muina aikoina lämpöpumppujen jäähdytysajolla. Muuta jäähdytystä halleissa ei tarvita.

Maalämmön teollisuussovellukset ovat sittemmin yleistyneet Suomessa. Monissa tapauksissa maalämpöjärjestelmä voi suurissa teollisuuskohteissa tuottaa energiaa paremmalla hyötysuhteella kuin pienemmissä pientalojärjestelmissä.

kuva
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Sandberg sanoo, että aiemmin maalämpöjärjestelmiä asennettiin pääasiassa omakotitaloihin, mutta varsinkin muutaman viime vuoden aikana maalämpö on tullut yhä laajemmin vaihtoehdoksi myös teollisuuden lämmönlähteenä.

Jälkiasennukset mahdollisia

Teollisuuden maalämpöjärjestelmissä tarvitaan yleensäkin enemmän lämpökaivoja kuin pienemmissä kiinteistöissä - vähintään useita kymmeniä, joskus jopa yli sata. Usein puhutaan kaivokentistä. Mahdollisuuksien mukaan kaivot pyritään poraamaan kallioon.

”On huomattava, että lämpökaivot eivät voi olla aivan lähellä toisiaan. Kaivojen välisen etäisyyden on oltava vähintään 20 metriä, joten tarvitaan isoja tontteja. Tosin sellaisiahan isoilla halleilla on jo luonnostaan”, Sandberg pohtii.

”Lisäksi kaivoista on tehtävä syvempiä kuin pientalojen lämpökaivoista.”

Hän uskoo, että teollisuuden suuria maalämpöjärjestelmiä asennetaan vielä paljon enemmänkin lähivuosina.

”Järjestelmän voi vaihtaa maalämmöksi myös jälkikäteen”, hän toteaa.

Monesti varsinkin öljy- tai kaasulämmitysjärjestelmistä on siirrytty maalämpöön.

”Joskus olemissa olevissa teollisuuskiinteistöissä voidaan osittain hyödyntää prosessilämpöä rakennuksen lämmitykseen. Silloin ehkä riittää, jos laitoksen yhteyteen asennetaan pienehkö maalämpösysteemi. Uusissa kiinteistöissä kannattaa todennäköisesti investoida isompiinkin järjestelmiin”, Sandberg ehdottaa.

kuva

Järjestelmillä paljon kysyntää

Nyt kun energiatehokkuuteen pyrittäessä investoidaan lämpöpumppuihin paljon enemmän kuin ennen, pumppuja ei pystytä toimittamaan niin paljon kuin kysyntä edellyttäisi.

”Tämä aiheuttaa valtavan kysyntäpiikin kaiken kokoisissa lämpöpumpuissa. Paikoitellen lämpöpumpuilla on jo puolen vuoden toimitusaikoja, ja lämpökaivojen porauskapasiteetistakin alkaa olla pulaa. Myös urakoitsijat ovat täystyöllistettyjä”, sanoo Sandberg.

Toimitusketjuongelmia toki on ollut jo aikaisemminkin muun muassa koronapandemian takia, ja nyt myös laitteistojen kysyntä on moninkertaistunut. Samaan aikaan materiaalien ja komponenttien hinnat nousevat.

”Investointi kuitenkin maksaa itsensä nopeasti takaisin. Se myös nostaa rakennusten arvoa”, Sandberg vakuuttaa.

Energiajärjestelmien hankkimiseen voi lisäksi saada investointitukea.

”Maalämpö on päästötöntä energiaa, joka toimii hyvällä hyötysuhteella. Pumppujen tarvitsema sähkökin voidaan tuottaa fossiilivapaasti”, tähdentää Sandberg.

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Scanoffice Oy

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa Enertec

Enertec uutiskirje

TUULIVOIMAKATSAUS

tuulivoimakatsaus
mainos_833
mainos_694

UUTISVIRTA




Seuraa Enertec
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »