Tuulivoima

Lestijärvi – tuulivoiman edelläkävijä

Reilun 700 asukkaan Lestijärvelle nousee tuulivoimapuisto, jonka sähköntuotanto vastaa 280 000 kotitalouden keskimääräistä vuosittaista sähkönkulutusta. Tuulipuiston ansiosta vahvistuva kuntatalous tietää duurisointuja niin kuntalaisille kuin päättäjille. Suomalaisomistus ja vahvistuva energiaomavaraisuus ovat myös kansallinen etu.

LESTIJÄRVEN KUNNANJOHTAJA ANNE KURKELA odottaa vuotta 2025 ja tuulipuiston käyttöönottoa. Siitä alkaen Lestijärvellä tuottaa energiaa yksi tuulimylly noin kymmentä kuntalaista kohti, ja tuulipuistosta kertyvät verotulot tuovat helpotuksen kuntatalouteen.

”Tuulivoima tuo lisää mahdollisuuksia vaikuttaa lestijärveläisten arkeen ja elämään”, Kurkela toteaa.

Lestijärven tuulesta sähköä suomalaisten omistajien ja kuluttajien iloksi

Tuulipuistohanke käynnistyi Lestijärvellä vuonna 2012 ja on näkynyt siitä alkaen merkittävästi kunnan päätöksenteossa.

Kuten tuulivoimahankkeiden luonteeseen kuuluu, myös Lestijärvellä suunnitelmilla on ollut vastustajia ja epäilijöitä. Asia ehtikin kulkea kiemuraisen polun valitusinstansseissa ennen korkeimman hallinto-oikeuden myönteistä päätöstä vuonna 2018.

Lopullinen sinetti tuulipuiston toteutumiselle saatiin vuonna 2021, jolloin omistajaksi vaihtui Kymppivoiman, Oulun Energian ja Kuopion Energian muodostama yhteenliittymä.

”Olemme hyvin mielissämme, että tuulivoimapuisto päätyi suomalaisomistukseen. Lestijärven tuulesta tuotettu sähkö päätyy näin suomalaisten omistajien ja kuluttajien käyttöön”, Kurkela sanoo.

Kosolankankaan, Hittisennevan ja Iso-Kortenevan alueista koostuvaan puistokokonaisuuteen kuuluu 69 tuulivoimalaa, joiden roottorin halkaisija on 170 metriä ja enimmäiskorkeus 240 metriä. Yksikköteho on 6,6 megawattia.

”Kauneus on katsojan silmässä – riippuu ihmisestä, näkeekö tuulimyllyn kiehtovana vai maiseman pilaajana. Kunnissa asiaa on tärkeää katsoa talouden kannalta”, Lestijärven kunnanjohtaja Anna Kurkela sanoo.
Kuva: Heikki Mastokangas

Valmistuttuaan Suomen kymmenenneksi pienimmän kunnan Lestijärven alueella sijaitseva tuulipuisto tuottaa vuodessa energiaa yli 1,3 terawattituntia. Määrä vastaa 280 000 asukkaan – esimerkiksi Tampereen ja Ylöjärven yhteenlasketun asukasluvun – keskimääräistä sähkönkulutusta.

Vuoden 2022 aikana puistoalueella muun muassa rakennetaan voimajohtolinjoja, sähköasemia, teitä ja muuta infrastruktuuria sekä aloitetaan voimaloiden nostoalueiden tekeminen. Jo 2021 aikana aloitetiin Lestijärveltä Alajärvelle ulottuvan voimalinjan valmistelutyöt.

Suunnitelman mukaan rakentaminen saadaan päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä ja käyttöönotto tapahtuu vuoden 2025 alussa. Hankkeen valmistumisen jälkeen tuulipuisto luovutetaan omistajilleen, ja rakennusvaiheen pääurakoitsija OX2 jää vastaamaan puiston hallinnoinnista.

Duurisointuja kuntatalouteen ja kuntalaisten hyvinvointiin

Lestijärvi on ollut 1990-luvulta alkaen muuttotappiokunta, jonka tulevaisuus on näyttänyt mollivoittoiselta. Kurkelalla on kuitenkin edellisen kunnanjohtajan Esko Ahosen tavoin vahva luottamus, että tuulivoimahanke pelastaa Lestijärven. ”Hanke vaikuttaa kunnassa hyvin paljon. Se turvaa Lestijärven itsenäisyyden”, Kurkela toteaa.

Valtava hanke piristää Lestijärveä monin tavoin. Kunnan väkimäärä kasvaa, mikä näkyy uudenlaisena vipinänä katukuvassa. Rakennusvaiheessa hanke tuo alueelle 100–150 työntekijää, ja tuulipuiston käyttöönoton jälkeen huolto- ja kunnossapitotehtäviin tarvitaan arviolta 30 henkeä.

”Olemme hyvin mielissämme, että tuulivoimapuisto päätyi suomalaisomistukseen.

Lestijärvellä niin yksityiset kuin kunnan asunnot ovat jo kaikki käytössä, ja asuntoja on hankittu myös naapurikunnista. Lisäksi kunta rakennuttaa parhaillaan yhdentoista asunnon rivitalokokonaisuutta, johon majoitetaan hankkeeseen osallistuvia työntekijöitä.

Lestijärven kunnanjohtaja Anne Kurkela korostaa viestinnän merkitystä suuressa tuulipuistohankkeessa. On tärkeää, että osapuolet pidetään ajan tasalla suunnitelmista ja töiden etenemisestä.
Kuva: Ronja Tuikka

Kysynnän kasvu on jo tuonut ja tuo jatkossakin uusia yrityksiä. ”Palveluyrittäjien tarve on nyt suuri. Tarvitsemme esimerkiksi siivouspalveluyrittäjiä, pesulapalveluita, kuljetuspalveluita, kuten takseja, ravintolayrittäjiä ja matkailupalveluiden tuottajia, jotka tarjoavat tekemistä iltaisin ja viikonloppuisin. Myös kesäkahvilamme odottaa yrittäjää”, Kurkela kertoo.

Yritysten maksama yhteisövero on hyvä lisä kuntatalouteen. Paikallisten yrittäjien saamiseksi mukaan alihankintaketjuihin pääurakoitsija ja kunta ovat järjestäneet alihankintailtoja, ja lisäksi urakoitsijat ovat houkutelleet työvoimaa omissa tilaisuuksissaan.

Kiinteistöverotuloja yli 3 000 euroa per kuntalainen

Vaikka tuulipuiston rakennuttaja on jo aloittanut vuokranmaksun maanomistajille ja yhteisöverotulojakin on kertynyt, kuntalaisten hyvinvoinnin sulosoinnut koittavat vasta tulevina vuosina.

”Olemme tehneet normaalin kolmen vuoden sijaan viiden vuoden taloussuunnitelman. Laskelmat osoittavat, että tuulipuistosta kertyvät kiinteistöverotulot kääntävät tappiollisen kuntataloutemme voitolliseksi tuulipuiston käyttöönoton jälkeen vuosina 2025–2026”, Kurkela toteaa.

Tuulivoimapuisto tuottaa 35 vuoden elinkaarensa aikana Lestijärvelle kiinteistöverotuloja arviolta 2,5 miljoonaa euroa eli jopa yli 3 000 euroa jokaista lestijärveläistä kohden vuodessa. Verotulot tuovat avun kunnan huonoon taloustilanteeseen, jota rasittaa muun muassa sisäilmaongelmista kärsineen koulurakennuksen tilalle rakennettu uusi koulu.

”Tulevaisuudessa voimme tuottaa lapsiperheille, vanhuksille ja muille ryhmille palveluita, joita ei ole joka paikassa”, Kurkela sanoo.

Hiilinegatiivinen Lestijärvi ja energianviejämaa Suomi

Lestijärvi ottaa tuulipuiston ansiosta jättimäisen vihreän harppauksen: siitä tulee kertaheitolla hiilinegatiivinen, ja muutos vaikuttaa koko maakuntaan.

Lestijärvellä ihmiset saavat voimaa luonnosta, kuten kunnan markkinointislogan kuuluu. Alueella ei ole suurta teollisuutta, koska kuntakeskus sijaitsee pohjavesialueella. Sen sijaan paikkakunta tunnetaan puhtaasta vedestä ja siellä toimii muun muassa Suomen suurin lähdeveden pullottaja FinnSpring. Veden lisäksi Lestijärvi saa jatkossa voimaa tuulesta.

Tuulipuisto tukee energiaomavaraisuutta ja kansallista energiantuotantoa, mitä Kurkela pitää erityisen tärkeänä juuri nyt. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin haastaa maan teknologiateollisuutta.

”Tuulipuisto tuottaa paljon ylijäämäsähköä ja tarvitsemme sille varastointiratkaisuja. Jatkossa meillä on sekä vettä että tuulivoimaa, joista voitaisiin saada myös vihreää vetyä. Suomessa kannattaisi panostaa näiden teknologioiden kehittämiseen ja kasvaa energianviejäksi”, Kurkela sanoo.

Teksti: Riikka Autio / Viuleva Group Oy