Tuulivoima

Tuulivoima vauhdittaa vihreää siirtymää

Suomi irrottautuu nopeutetusti fossiilisesta energiasta ja energiariippuvuudesta, ja tuulivoimasta tulee tärkein sähköntuotantomuoto. Tuulivoimahankkeiden tehot ja budjetit kasvavat, ja suuruuden ekonomia mahdollistaa kehitysharppaukset. Niitä ja pelisääntöjä tarvitaan, jotta tuulivoima on kaikille hyväksi.

SUOMESSA RAKENNETAAN tuulivoimaloita eniten Euroopassa. Vuonna 2022 valmistuu lähes 350 tuulivoimalaa eli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Tuulivoimayhdistyksen mukaan maaliskuuhun 2022 mennessä oli julkaistu 348 tuulivoimahanketta, joista 336 koskee maatuulivoimaa ja 12 merituulivoimaa. Hankkeiden kokonaisteho on 54 371 megawattia eli 34-kertainen Olkiluoto 3:een verrattuna.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen kokonaissähkönkulutuksesta tuotettiin vuonna 2021 tuulivoimalla 9,4 prosenttia. Vuoden 2022 aikana osuus nousee jo 15 prosenttiin. Tuulivoimayhdistyksen ennusteen mukaan sähkönkulutuksesta neljännes katetaan tuulivoimalla viimeistään vuonna 2025.

FF55-ilmastopaketin ja päästökaupan mahdollisuuksien ansiosta alan ulkopuolisetkin suuryritykset haluavat investoida tuulivoimaan. Tuulipuistot ovat myös erinomainen mahdollisuus kääntää kuntatalous nousukäyrälle.

Tuulivoimatoimialalla vuoropuheluun osallistuu yhä suurempi joukko suomalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Se nopeuttaa ratkaisujen syntymistä tieteessä, teknologiassa, rahoituksessa sekä julkisessa ja poliittisessa päätöksenteossa.

Energiaklusterissa tuulivoima on yksinomaan positiivinen aihe. Tulevaisuuden täysin hajautettua energiajärjestelmää varten kehitetään kuumeisesti ratkaisuja, joilla vaihtelevaa tuulisähköä saadaan talteen maksimaalisesti hyvällä tuulella ja palautettua sähköverkkoon tarpeen mukaan. Vety sopii erinomaisesti tuulisähkön varastointiin Suomessa, sillä sitä voidaan tuottaa täysin vihreänä vedestä ja tuulesta sekä valmistaa varastoon, kun energia on edullista tai kun sitä on runsaasti tarjolla.

Suomessa kuten länsinaapurissakin energiapolitiikan keskiössä on tulevaisuudessa avomerituulivoima, sillä merellä päästään aivan eri teholuokkiin kuin maalla. Suunnitelmien mukaan maamme talousvyöhykkeellä pyörii 2030-luvulla suuri määrä tuulivoimaloita, joiden roottorit nousevat yli 400 metrin korkeuteen ja nimellistehot 15 megawattiin. Toteutukselle on vielä toistaiseksi teknisiä esteitä, mutta insinöörit saanevat ne varmasti ratkaistua ja vuosikymmenen päästä voimme vain naureskella alakanttiin osuneille arvioille.

Tuulivoiman esteet on raivattava ripeästi. Kaavoitus- ja luvitusvaiheen resurssipulan takia vuosikausien mittaisiksi venyviin käsittelyprosesseihin onkin tulossa parannusta, ainakin näin voidaan päätellä poliittisen ja hallinnollisen keskustelun sekä painokkaiden mediapuheenvuorojen perusteella.

Tuulivoimaloiden haitoista huolestuneet asukkaat – myös he, jotka eivät saa tuulipuistosta vuokratuloja – ansaitsevat reilut pelisäännöt. Niiden puuttuessa he käyttävät ainoaksi kokemaansa vaikutuskeinoa, valittamista.

Suurin este ja mahdollisuus tuulivoiman lopullisen läpimurron tiellä on ihminen itse. Jokainen tuulivoiman kanssa työskentelevä – energiayhtiön edustaja, tutkija, poliitikko, kuntapäättäjä, konsultti, viranomainen, rakentaja, investoija, kuka vain – voi paitsi tavoitella onnistumisia työssään, myös vahvistaa myönteisiä tuulivoimamielikuvia jakamalla tietoa ratkaisuista ja kertomalla hyvistä kokemuksista.

Lähteet: Suomen Tuulivoimayhdistys ry, Tilastokeskus, Hitachi Energy News, Ilkka-Pohjalainen ja Yle Areena.

Teksti: Riikka Autio / Viuleva Group Oy
Kuvat: Suomen Tuulivoimayhdistys ry