mainos_1068

Energiatehokkuus ja energiansäästö

ESCO-hankkeilla energiansäästöä

artikkelikuva: ESCO-hankkeilla energiansäästöä

Kuva: Pexels


ESCO-hankkeessa energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä energiaselvityksen pohjalta investointeja ja toimenpiteitä, joilla säästetään energiaa ja tehostetaan energiankäyttöä. Hankkeen tavoitteiden toteutumista seurataan palvelukauden ajan. Palvelukauden maksut katetaan säästyneillä energiakustannuksilla.

ENERGIANSÄÄSTÄMISEEN TÄHTÄÄVÄN palveluliiketoiminnan juuret ovat 1970-luvun lopun energiakriisissä. ESCO-yritykset (energy service company) alkoivat yleistyä 1990-luvulla maailmanlaajuisesti, ja 2000-luvulla ilmastonmuutos on tuonut palveluihin vähähiilisyystavoitteita.

”Suomessa ensimmäinen teollisuudelle energiatehokkuuspalveluja tarjoava yritys perustettiin 1990-luvun puolivälin jälkeen. Yritysten ja organisaatioiden energiakatselmuksissa havaittiin taloudellisesti kannattavia energiatehokkuustoimenpiteitä, joiden toteutusta lähdettiin viemään eteenpäin palveluliiketoiminnan keinoin”, kertoo valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan johtava asiantuntija Erja Saarivirta.

Nykyisin ESCO-hankkeita toteuttaa Suomessa 20 palveluntarjoajaa, joiden lisäksi on tarjolla myös muita energiansäästämiseen tähtääviä palveluja. Palveluliiketoiminnan ytimessä on energia-asiantuntijuus, jonka avulla asiakasyrityksessä toteutetaan investointeja ja toimenpiteitä energian käytön tehostamiseksi ja energiansäästämiseksi.

ESCO-palveluntarjoajana voi toimia energiatehokkuuspalveluita tarjoava yritys, ESCO-hankkeita toteuttava urakoitsija, energiayhtiö tai energiatehokkaita laitteita valmistava ja asentava yritys. Palveluun sisältyy takuu energiansäästöstä, ja kustannukset katetaan alentuneista energiakustannuksista syntyvillä säästöillä.

Energian- ja kustannussäästöjen ohella nykyisin tärkeänä tavoitteena on myös CO2-päästöjen hillitseminen. Teknologia on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä, joten energiansäästötoimenpiteille on edelleen taloudellisesti kannattavaa potentiaalia.

”Nykypäivänä ESCO-hankkeissa lasketaan energiansäästötavoitteen lisäksi hiilidioksidipäästöjen vähenemistavoite. Nyrkkisääntöjä on, että mikäli energiansäästötavoitteet toteutuvat, myös hiilidioksidipäästöt saadaan vähenemään tavoitteiden mukaisesti”, Saarivirta sanoo.

Investoinnit katetaan energian kustannussäästöillä

ESCO-hankkeet toteutetaan palvelukausimallilla. Palveluntarjoaja tekee yhdessä asiakkaan kanssa energiakatselmuksen, toteuttaa toimenpiteet ja tekee investoinnit, joilla energiansäästöt ja kustannussäästöt saadaan aikaiseksi. Tilaaja maksaa toimenpiteistä palvelumaksua sovitun palvelukauden ajan.

”Palvelukausimalli on yksi ESCO-hankkeiden ajureista. Asiakkaalla ei ole välttämättä riittävästi taloudellisia resursseja investoida energiatehokkuustoimenpiteisiin kerralla tai henkilöstöresurssit eivät riitä. ESCO-palvelussa palveluntarjoaja usein rahoittaa investoinnin ja tilaaja maksaa palvelumaksua, jolla investointikustannukset ja palvelut katetaan”, kuvailee Saarivirta.

Palvelukauden pituus vaihtelee tavallisimmin neljän ja kymmenen vuoden välillä, mutta lyhyempiäkin hankkeita voidaan toteuttaa. Hankkeeseen voi sisältyä myös asiakkaan omarahoitusosuus. Näin palvelukausi ei veny kohtuuttoman pitkäksi.

Palvelukauden jälkeen kustannussäästöt jäävät tilaajalle. Palvelusopimuksessa voidaan sopia myös säästöjen jakamisesta palveluntarjoajan ja tilaajan välillä palvelukauden aikana.

”Palvelumaksut katetaan energiansäästötoimenpiteitä seuraavilla kustannussäästöillä. Palvelusopimuksessa voidaan myös sopia, että tilaaja saa esimerkiksi 20 % ja palveluntarjoaja 80 % kustannussäästöistä heti, kun toimenpiteet on toteutettu”, kertoo Saarivirta.

kuva
Kuva: Pexels

Investointitukea energiahankkeille

ESCO-hankkeisiin voi hakea investointitukea, joihin pätevät pääsääntöisesti samat kriteerit kuin muihinkin energiahankkeisiin. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden yritysten ja yhteisöjen tavanomaisen tekniikan hankkeiden investointitukimahdollisuus on 20 %. Ellei yritys tai yhteisö kuulu energiatehokkuussopimuksiin voi ESCO-hankkeeseen silti saada enimmillään 15 % tuen.

”Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet toimijat voivat saada tavanomaisen tekniikan ESCO-hankkeisiin vielä 5 % lisätuen eli yhteensä 25 % investointituen, mikäli hankkeessa on 50 % energiansäästötakuu ja todennettavien euromääräisten säästöjen osuus on vähintään 80 % kokonaissäästöistä todentamisjaksolla. Lisäksi tukea voi hakea energiakatselmuksiin”, Saarivirta sanoo.

Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin myöntämiä investointitukia hakee palvelun ostaja. Vuodelle 2021 energiatukea on varattu kaikkiaan 30 miljoonaa euroa, josta osa myönnetään ESCO-hankkeille.

”Kustannussäästöjen lisäksi palvelukauden jälkeen uudet laitteet ja kalustot jäävät tilaajalle, joten myös tilaajan omaisuuden arvo nousee hankkeen myötä”, Saarivirta lisää.

Tavoitteita seurataan

Palvelusopimukseen sisällytetään hankkeen tavoitteet sekä miten niitä seurataan. Nykytekniikalla palveluntarjoaja voi seurata energiankulutusta ja -säästöä reaaliaikaisesti etänä.

”Suomessa toteutettujen ESCO-hankkeiden sopimusten arvo on vaihdellut varsin laajalla haitarilla, 20 000 eurosta aina viiteen miljoonaan euroon, mikä kertoo energiansäästöpotentiaalista. Yksittäisten yritysten osalta on saavutettu jopa 40 % energiansäästöjä”, sanoo Saarivirta.

Energiankäytön tehostumisen lisäksi hankkeiden avulla voivat parantua myös työskentelyolosuhteet ja työturvallisuus, mikä lisää työhyvinvointia. Uusien laitteiden myötä myös esimerkiksi veden tai materiaalien käyttö voi tehostua ja huoltokustannukset aleta.

”Säästöjen seuraaminen on ESCO-hankkeissa oleellista jo lisäinvestointitukienkin vuoksi. Säästöjen lisäksi palveluntarjoaja todentaa muut hankkeelle asetetut tavoitteet”, kertoo Saarivirta.

kuva
Kuva: Pixabay

Hankkeita sekä julkisella että yksityisellä sektorilla

Energiatehokkuus- ja ESCO-hankkeita voidaan toteuttaa teollisuusyrityksissä sekä julkisella ja yksityisellä palvelusektorilla. Energiansäästöjä syntyy muun muassa uusimalla ja tehostamalla rakennusten taloteknisiä järjestelmiä ja teollisuuden käyttöhyödykejärjestelmiä.

”Yleensä ESCO-hankkeen avulla toteutetaan sellaisten osaalueiden kehittämistä, jotka eivät ole yrityksen tai kuntien ydintoimintaa. Teollisuudessa esimerkiksi taloteknisiä järjestelmiä ja käyttöhyödykejärjestelmistä paineilmajärjestelmiä ja höyryja lauhdejärjestelmiä voidaan kehittää energiatehokkaammiksi”, Saarivirta sanoo.

Talotekninen energiatehokkuus paranee säätämällä ohjausprosesseja todellista tarvetta vastaaviksi. Lämmönkäyttöä voidaan hillitä lisäämällä lämmöntalteenottoa ja lämpöpumppuja. Sähkönkäyttöä voidaan hillitä hyödyntämällä aurinkosähköä, lisäämällä pumpuille ja puhaltimille kierrosnopeussäätöjä ja parantamalla valaistuksen energiatehokkuutta.

”Myös kuntasektorilla voidaan toteuttaa ESCO-hankkeita. Esimerkiksi Helsingin kaupungilla on meneillään ESCO-mallilla toteutettava hanke, jonka lähtökohtana on julkisten palveluiden kiinteistöjen energiankulutuksen vähentäminen ja sisäilmaolojen kehittäminen”, Saarivirta sanoo.

Hanke on osa ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävää Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa sekä Energiaviisaat kaupungit -hanketta, jonka tavoitteena on etsiä ja kehittää uusia älykkäitä ja vähähiilisyyttä tukevia ratkaisuja kaupunkien asuin- ja palvelukiinteistöjen energiatehokkuuteen. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi kasvihuonepäästöjä pyritään vähentämään merkittävästi sekä huolehditaan muiden päästövähennysten toteutumisesta.

Teksti: Merja Maukonen

Lähteet: Helsingin kaupunki, Energiatehokkuussopimukset

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa Enertec

Enertec uutiskirje

LUE UUSIN NÄKÖISLEHTI
Enertec 3/2024

enertec
mainos_1091

UUTISVIRTA




Seuraa Enertec
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »