mainoskuva

Energian tuotanto, jakelu ja varastointi

Hallitus haluaa muuttaa sähköverkkoyhtiöiden sääntelyä – vaarantuuko toimintavarmuuden parantaminen?

artikkelikuva: Hallitus haluaa muuttaa sähköverkkoyhtiöiden sääntelyä – vaarantuuko toimintavarmuuden parantaminen?

Valtioneuvosto antoi tammikuun lopulla eduskunnalle esityksen sähkömarkkinalain ja sähköja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta. Lakimuutos toisi Energiavirastolle uusia työkaluja sähkön jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun valvontaan. Energiateollisuus ry vastustaa lakiesitystä ja toteaa sen olevan ristiriidassa hallitusohjelmankin kanssa.

MISTÄ SITTEN oikein on kysymys? Hallituksen esitys pyrkii tasaamaan sähkönjakelun hintojen nousua ja leikkaamaan verkkoyhtiöiden sallittua tuottoa. Lakimuutoksen myötä Energiavirasto pystyisi tekemään valvontamenetelmiin muutoksia, jotka tulisivat voimaan jo nykyisen valvontajakson (2019–2023) aikana.

Esityksen mukaan verkonhaltijan olisi suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä sähköverkkoa siten, että yhtiö tuottaisi palvelunsa kustannustehokkaalla tavalla. Energiavirasto voisi määrätä yhtiön muuttamaan suunnitelmaansa, jos sen toimenpiteet eivät ole kustannustehokkaita.

Sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanoaikaa jatkettaisiin kahdeksalla vuodella vuoden 2036 loppuun saakka pääasiassa haja-asutusalueella toimiville jakeluverkonhaltijoille, jotka joutuvat 2020-luvulla tekemään isoja verkkorakenteen muutoksia verkoissaan. Hallitus uskoo muutoksen hillitsevän tehokkaasti hintojen myöhempiä korotustarpeita 75 % verkkoyhtiöistä ja 1,8 miljoonalla asiakkaalla. Vastineeksi palvelutason viivästymisestä verkkojen asiakkaille maksettaisiin paremmat korvaukset pitkistä sähkökatkoista.

Kääntyvätkö siirtomaksut laskuun?

Elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa, että sähkön siirron hinnoittelu on pitkään ja perustellusti herättänyt kiihkeää keskustelua. ”Lakimuutos hillitsee siirtomaksujen nousua ja kääntää ne laskuun”, uskoo Lintilä.

Lakimuutos leikkaa jakeluverkkoyhtiöiden suurinta sallittua tuottoa ja pienentää kertakorotusten suuruutta. Jakeluverkkojen kohtuullinen tuottoaste sitoutuneelle pääomalle laskee ensi vuonna 4 prosenttiin viime vuoden 5,73 prosentista.

”Muutosten jälkeen jakeluverkot voivat kerätä asiakkailtaan jo ensi vuonna 350 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020. Sallittu tuottotaso laskee lakimuutoksen myötä 40 prosenttia kaikkien aikojen alimmalle tasolle”, Lintilä toteaa.

Samalla siirtomaksujen vuotuinen korotuskatto lähes puolitetaan 15 prosentista 8 prosenttiin. ”Asiakkaiden kannalta tämä rajoittaa hintojen kertakorotuksia”, Lintilä uskoo.

kuva

Energiavirasto valmiina toimimaan

Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi toteaa viraston jatkavan sääntelymuutosten edellyttämien valvontamenetelmien muutostarpeiden arviointia hallituksen esityksen pohjalta, ja aloittaa muutosten toimeenpanon valmistelun heti lain voimaantulon jälkeen.

”Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta. Suuntaa tuleville menetelmämuutoksille voi arvioida viime marraskuisen selvityksemme perusteella, ja keskeisiltä osin ne tulevat koskemaan tuottopohjan ja tuottoasteen määrittämistä”, Nurmi summaa.

Energiavirasto julkaisi selvityksen sähkön jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun ja toimitusvarmuuden valvonnasta marraskuussa 2020. Selvitys laadittiin työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä sähkömarkkinalain muuttamista koskevan lainvalmisteluhankkeen taustaksi. Selvityksessä virasto arvioi, että sääntelyn ja valvontamenetelmien tärkeimmät kehittämiskohdat ovat tuottopohjassa käytettyjen yksikköhintojen päivittäminen, kohtuullisen tuottoasteen (WACC-%) tason määrittäminen ja toimitusvarmuuskannustimen tarve.

Tuottopohjassa käytettyjen yksikköhintojen päivittämisen tarkoituksena on ottaa huomioon vuodesta 2016 lähtien tapahtunut olennainen investointikustannusten lasku sekä mahdollistaa investointien kustannustehokkuuden arviointi.

Kohtuullisen tuottoasteen (WACC-%) tason määrittämisen tarkoituksena on ottaa huomioon toimitusvarmuusvaatimusten toteuttamisen aikataulun pidentyminen, sekä se, että riskittömän koron pitää riittävän nopeasti heijastaa markkinakorkojen muuttumista, sekä viraston valvonnasta ja sen tuloksista viime vuosina saamat kokemukset.

Toimitusvarmuustavoitteiden aikataulun pidentyessä pitää selvittää sekin, onko toimitusvarmuuskannustimelle jatkossa enää tarvetta.

kuva

Hallitukselta noottia jakeluyhtiöille

Hallitus ilmoittaa tähtäävänsä esityksellään siihen, että jakeluyhtiöt huomioivat maakaapeloinnin ohella nykyistä kattavammin kaikki käytössä olevat toimenpiteet verkon uusimiseksi, kapasiteetin laajentamiseksi ja toimitusvarmuuden tason nostamiseksi.

Energiateollisuus ry:n mukaan lakiesitys heittää kapuloita rattaisiin jättiprojektissa, jossa tarkoituksena on parantaa satojentuhansien asiakkaiden sähkön toimitusvarmuutta. Energiateollisuudesta muistutetaan, että Suomen 77 sähköverkkoyhtiötä ovat parantaneet sähkönjakelun luotettavuutta eduskunnan vuonna 2013 asettamien velvoitteiden mukaisesti. ”Sähköverkkoon on investoitu vuosittain lähes miljardi euroa”, toteaa Energiateollisuus ry:n energiaverkoista vastaava johtaja Kenneth Hänninen.

”Kokonaisuudessaan sähköverkkoihin investoidaan lähes 10 miljardia euroa. Työ on kuitenkin vielä kesken ja nyt hallituksen esitys uhkaa lopettaa verkkoinvestoinnit. Tämä on räikeässä ristiriidassa talouden elvytyksen kanssa”, Hänninen jyrähtää. Jo tehtyjen sähköverkkoinvestointien seurauksena sähkökatkojen määrä on laskenut noin puoleen ja keskimääräinen keskeytysaika alle kolmannekseen.

Pyhät puheet, kehnot keinot?

Energiateollisuus on huolissaan siitä, että samalla kun hallitus on luvannut ottaa päätöksenteossaan huomioon elintärkeän infrastruktuurin toimivuuden ja asettanut kunnianhimoiset ilmasto- ja työllisyystavoitteet, se onkin siirtämässä näille tavoitteille välttämättömän sähköverkon uudistamisen ja vahvistamisen 15 vuoden päähän.

Hännisen mukaan investoinnit ovat tähän asti keskittyneet taajamiin ja niiden avulla on parannettu kustannustehokkaasti satojen tuhansien asiakkaiden sähkönjakelua.

”Seuraavaksi siirrytään haja-asutusalueelle, jossa toimitusvarmuuden merkitys on viime aikoina kasvanut. Valitettavasti hallituksen esitys hidastaa toimitusvarmuuden parantumista”, harmittelee Hänninen.

Mikä sitten erityisesti hiertää kivenä Energiateollisuuden kengässä? – Hänninen toteaa, että kun vuotuista hinnankorotuskattoa esitetään kiristettäväksi ehdotetusta 12,5:sta 8 %:iin, tämä kiristys vaarantaa verkkoyhtiön oikeuden kerätä sähkönsiirrosta perittävissä verkkopalvelumaksuissa Energiaviraston yhtiölle määrittämän kohtuullisen tuoton. Hänninen huomauttaa, että hallituksenkaan esitys ei saa heikentää omaisuudensuojaa, jonka turvaa jo perustuslaki.

”Tasoitusjakson pidentäminen on välttämätöntä, mikäli korotuskatto ei mahdollista viranomaisen sallimaa hinnoittelua”, Hänninen sanoo.

kuva

Kun poliittinen riski toteutuu 100%

Hallitus esittää merkittävää laskua sekä tuottopohjaan että tuottotasoon. Näiden määrittäminen kuuluu yksiselitteisesti Energiaviraston toimivaltaan.

”Valitettavasti hallituksen esityksen seurauksena poliittinen riski toteutuu täysimääräisesti. Suomi tarvitsee investointeja ja investoijat tarvitsevat vakaan toimintaympäristön”, toteaa Hänninen ja kysyy, että mihin yritykset voivat enää luottaa, mikäli lakiesitys menee läpi.

Energiateollisuus katsoo, että ilmastonmuutoksen vastainen taistelu edellyttää vahvaa ja luotettavaa sähköverkkoa – eikä tätä työtä pidä vaarantaa ainakaan lainsäätäjän toimesta. Sähkönkäyttö tulee lisääntymään entisestään lähivuosina, kun sähkö korvaa fossiilisia polttoaineita liikenteessä ja lämmityksessä. Samaan aikaan sähköntuotantoa liitetään yhä enemmän jakeluverkkoon. ”Tämä taas ei ole mahdollista ilman, että vanhenevaa sähköverkkoa uudistetaan”, Hänninen huomauttaa.

”Työllisyysvaikutukset ovat mittavat ja työtä on tarjolla kaikkialle Suomeen. Investointien tuoma hyöty jää kokonaisuudessaan Suomeen”, Hänninen sanoo.

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Pexels

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa Enertec

Enertec uutiskirje

mainoskuva
mainoskuva

UUTISVIRTA

mainoskuva



Seuraa Enertec
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »