mainos_607

Energialähteet ja polttoaineet (Bioenergia)

Puuenergian käyttöä voi tehostaa teknologisilla ja logistisilla ratkaisuilla

artikkelikuva: Puuenergian käyttöä voi tehostaa teknologisilla ja logistisilla ratkaisuilla

Energiantuotannossa on meneillään suuri murros ympäristöongelmien hillitsemiseksi. Päästökauppa ohjaa energiantuotantoa sekä kotimaassa että Euroopan tasolla ja globaalisti fossiilisista polttoaineista kohti päästöttömiä tai vähäpäästöisiä sekä uusiutuvia energialähteitä. Bioenergian tuotannossa ja käyttämisessä on vielä uusia mahdollisuuksia ja tehostettavaa, vaikka Suomessa käytetäänkin jo runsaasti bioenergiaa.

Suomen tärkein bioenergianlähde on tällä hetkellä puupohjainen energia. Puupohjaisten vaihtoehtojen kysyntä todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa, sillä turpeen energiakäytön asteittainen vähentäminen ja lopettaminen on kirjattu hallitusohjelman tavoitteeksi seuraavien kahdenkymmenen vuoden kuluessa.

”Bioenergia ja Suomessa erityisesti puuenergia on erittäin tärkeä energianlähde. Sekä metsäteollisuudessa syntyviä sivuvirtoja ja hakkuiden sivutuotteita hyödynnetään meillä varsin laajamittaisesti energiatuotteiksi. Agrobiomassat eivät sen sijaan ole kustannustehokas vaihtoehto nykyisten teknologioiden avulla”, sanoo Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson.

Bioenergia ry valvoo jäsenorganisaatioidensa ja henkilöjäsenten etuja tavoitteenaan kehittää bioenergia-alaa siten, että Suomella olisi parhaat mahdolliset edellytykset tuottaa biomassaan perustuvia kestäviä ja hiilinegatiivisia ratkaisuja ja tuotteita. Yhdistys tukee EU:n asettamaa tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä ja pyrkii kehittämään toimialaa kestävän kehityksen mukaisesti.

Puunjalostuksen sivuvirtoja käytetään melko tehokkaasti eikä puuta päädy jätteeksi, mutta sivuvirtojen tehokkaassa hyödyntämisessä on kuitenkin vielä eroja maamme eri osissa. Haasteena on logistiikan optimoiminen. Etelä-Suomessa on enemmän tuotantopaikkoja ja siten myös sivuvirtoja muodostuu runsaammin kuin Pohjois-Suomessa. Vastaavasti Etelä-Suomessa sivuvirroille on enemmän kysyntää ja käyttöpaikkoja.

”Ruotsin ja Suur-Tukholman alueella on raidelogistiikka kehitetty pitkälle, ja sekä raaka-aineita että sivutuotteita kuljetetaan Norjastakin saakka. Koko logistinen ketju tuotantopaikalta käyttöpaikalle on sujuva. Suomessa pidemmät kuljetukset eivät ole kustannustehokkaita, sillä meillä nojaudutaan pitkälti maantieliikenteeseen. Logistiikkaa kehittämällä energiantuotantoa voisi optimoida”, Fredriksson pohtii.

bioenergia, pienpuu, enertec

Pienpuussa potentiaalia

Valtioneuvoston METKA-työryhmä on pohtinut metsätalouden kannustejärjestelmää ja luovuttanut tammikuussa esityksen, jossa suurimmat muutokset koskisivat taimikon ja nuoren metsän hoitoa, suometsän hoitoa ja metsätieverkostoa. Esitys sisältää myös ehdotuksen pienpuun keruutuen lakkauttamisesta seuraavalla tukikaudella, joka tulisi voimaan vuonna 2023 tai 2024.

”Pienpuun saatavuudessa olisi potentiaalia nykyistä käyttöä enemmän, sillä metsänhoitorästien hoitaminen tuottaisi pienpuuta energiantuotantoon. Keruun korkea hinta on kuitenkin esteenä pienpuun hyödyntämiselle. METKA-työryhmän esityksessä on paljon parannuksia metsätalouden kannusteisiin, mutta pienpuun keruutuen lakkauttaminen heikentää kotimaisen pienpuun kilpailukykyä”, Fredriksson sanoo.

Luonnonvarakeskuksen mukaan nuorten metsien hoitorästejä oli vuonna 2018 noin 800 000 hehtaaria, ja Metsäkeskuksen mukaan vuonna 2020 pienpuuta kerättiin noin 36 000 hehtaarilla. Tuontipuun määrän kasvaessa osa nuorista metsistä jää hoitamatta ja energiapuun lähde siten hyödyntämättä. Pienpuun tehokkaalla hyödyntämisellä kuitupuuta ei ohjaudu energiakäyttöön, ja pienpuu on oleellinen energiapuuna, mikäli kantopuun käyttöä ei haluta lisätä.

”Kantopuu on myös erinomainen energianlähde, mikäli se otetaan talteen taitavasti. Kantopuun käytön kehittämistyöhön ei tällä hetkellä panosteta, vaikka käyttöä olisi mahdollista lisätä kestävästi. Kantopuuta muodostuu myös sivutuotteena esimerkiksi erilaisten rakennushankkeiden ja peltojen raivauksen yhteydessä”, Fredriksson kertoo.

Luonnonvarakeskuksen mukaan puun energiakäyttö on kasvanut edellisen vuosikymmenen loppupuoliskolla. Suhteessa eniten on kasvanut kierrätyspuun energiakäyttö. Kotimaista kierrätyspuuta käytetään energiantuotannossa yleisesti, mutta kierrätyspuun tuonti on hyvin vähäistä.

”Ruotsiin verrattuna meillä käytetään kyllä kotimaista kierrätyspuuta hyvin, mutta jätefraktioiden tuonti on vähäisempää kuin naapurimaassamme tai muualla maailmassa. Jätefraktioiden tuonti ja tehokas hyödyntäminen vaatisivat uusia ratkaisuja ja investointeja käyttöpaikalla”, Fredriksson sanoo.

bioenergia, pienpuu, enertec

Tehokkuutta ja huoltovarmuutta teknisillä ratkaisuilla

Bioenergian tuotantoketjun eri vaiheissa tarvittavia teknologioita kehitetään jatkuvasti. Nykyisiin teknologioihin perustuvia ratkaisumalleja hyödynnetään jo laajasti esimerkiksi höyrystymisenergian talteenotossa, lauhduttimissa ja savukaasujen puhdistuksessa.

Teknologisia ratkaisuja olisi vielä kehitettävä esimerkiksi hukkalämmön hyödyntämiseen tehokkaasti sekä polttamattomiin teknologioihin perustuviin lämmöntuotantomenetelmiin. Energiateknologian tutkimuksen ja demojen tukeminen veisivät alaa eteenpäin lisäten työllisyyttä.

”Tällä hetkellä ratkaisumalleista on käynnissä useitakin demoja, mutta yksikään ei ole vielä valmis kaupallisesti hyödynnettäväksi. Esimerkiksi Haapavedellä demona alkaneessa hankkeessa voimalaitos on sijoitettu tuotantolaitoksen välittömään läheisyyteen. Näin sivutuotteet saadaan tehokkaasti energiantuotantoon ilman pitkää logistista ketjua”, Fredriksson kertoo.

Aiemmin energiantuotannossa käytettävän puun tuli olla mahdollisimman kuivaa, mutta tällä hetkellä hieman tuoreempaakin puuta pystytään käyttämään tehokkaasti. Uudet lauhdutus- ja savukaasujenpuhdistusjärjestelmät varmistavat aiempaa tehokkaamman lämmöntalteenoton.

Tuontihakkeen prosenttiosuus metsähakkeesta lämpö- ja voimalaitoksissa on kasvanut Luonnonvarakeskuksen mukaan 2010-luvun loppua kohden, ja vuonna 2019 osuus oli 21 prosenttia. Energiantuotannon omavaraisuutta olisi mahdollista nostaa erityisesti lämmöntuotannossa puun ja muiden uusiutuvien energianlähteiden avulla.

”Lämmöntuotannon kotimaisuusastetta ja biolämmön osuutta olisi mahdollista kohottaa, mutta sähkön osalta meillä ollaan myös tuontisähkön varassa. Lämmöntuotantopuolella on useita toimijoita, joilla on joustoja mahdollistavia lämpövarastoja, mikä helpottaa tuotantoa ja säästää polttoainetta”, Fredriksson lisää.

Bioenergian monipuolisempaan hyödyntämiseen tähtäävät muun muassa erilaiset biojalostamoratkaisut, pyrolyysiöljylaitokset sekä bioetanolihankkeet. Suomessa bioenergiahankkeiden rahoitukseen on tarjolla julkisia rahoitusohjelmia, joissa omarahoitusosuus vaihtelee valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan mukaan 15-65 prosentin välillä. Hankesuunnitelman runko kannattaa olla hahmoteltuna rahoittajia lähestyessä, jotta rahoittaja voi arvioida ja kommentoida hanketta.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Pixabay

Mitä mieltä olit artikkelista?

arvosana 1 arvosana 2 arvosana 3 arvosana 4 arvosana 5

Seuraa Enertec

Enertec uutiskirje

TUULIVOIMAKATSAUS

mainos_593
mainos_658
mainos_512

UUTISVIRTA




Seuraa Enertec
Facebook, seuraa LinkedIN, seuraa
PubliCo B2B mediat:
enertec »     HR viesti »     kita »     prointerior »     prometalli »     proresto »     seatec »