Energia 2026 kokosi Tampereelle energia-alan ammattilaiset, yritykset ja asiantuntijat keskustelemaan alan ajankohtaisista kysymyksistä ja esittelemään uusia teknologioita. Tapahtumassa olivat esillä muun muassa energiatehokkuus, sähköistyminen, uusiutuva energia ja energiajärjestelmän kehittäminen.
Energiamessut 2026 tulivat päätökseen Tampereella lokakuussa. Keskusteluissa nousivat vahvasti esille energiajärjestelmän tulevaisuus, sähköistyminen, kasvu ja investoinnit sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen. Kolmipäiväinen tapahtuma kokosi yhteen 7 800 asiantuntijaa. Mukana oli lähes 6400 kävijää, yli 100 asiantuntijapuhujaa sekä 1 300 näytteilleasettajaa yli 350 yrityksestä.
AUMA vahvistaa läsnäoloaan Pohjois- ja Itä-Suomessa ja toimii asiakkaidensa kumppanina toimilaitehankkeiden koko elinkaaren ajan. Savon Voiman Iiksenvaaran voimalaitoksen vaiheittainen modernisointi on esimerkki pitkäjänteisen yhteistyön tuloksista käytännössä.
Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.
Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.
Vastuullisuus on yhä useammin teollisen pk-yrityksen kilpailuetu. Tutkimukset osoittavat, että kestävyyteen panostaminen vahvistaa pk-yritysten taloudellista suorituskykyä, mainetta ja innovatiivisuutta. Kun vastuullisuus kytketään osaksi strategiaa ja arjen prosesseja, se tukee pitkäjänteistä kasvua ja parantaa asemaa markkinoilla. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten vastuullisuus muuttuu konkreettisiksi teoiksi ja miten suomalaiset pk-yritykset hyödyntävät sitä menestyksekkäästi kilpailuedun lähteenä.
Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.
Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.
Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.
Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.
Loiste Lämmön kaukolämmön kehittämishankkeessa hukkalämmön talteenotto laitettiin kerralla kuntoon. Tecaflow toimitti kohteeseen laajan kokonaisuuden venttiiliratkaisuja.
7 Steel Service Finland Oy:n päivitetty, kolmannen osapuolen auditoima raudoitustuotteiden ympäristöseloste (EPD) on jälleen yksi tärkeä virstanpylväs jatkuvassa työssämme terästuotteidemme ilmastovaikutusten vähentämiseksi.
Utilitaksen Tallinnan Väon energiakompleksiin on valmistunut Baltian ensimmäinen vihreän vedyn pilottilaitos. Laitos kattaa koko arvoketjun vedyn tuotannosta ja puhdistuksesta hukkalämmön hyödyntämiseen, jakeluun ja loppukäyttöön. Ratkaisu tuo vihreän vedyn suoraan liikenteen käyttöön tankkauksen kautta.
Energia-alan merkittävin ammattitapahtuma järjestetään jälleen 20.–22.10.2026 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Energiamessujen ympärille rakentuva tapahtumakokonaisuus kokoaa saman katon alle energia-alan puhutuimmat aiheet, uusimmat teknologiat sekä näkökulmia tulevaisuuteen.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee sähkömarkkinalakiin muutosta, jossa verkkoon liittämistä koskevat tarjouspyynnöt voitaisiin priorisoida tilanteessa, jossa sähköverkon liityntäkapasiteetti ei riitä kaikkien pyyntöjen toteuttamiseen samanaikaisesti. Priorisointikehystä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyn istuntokauden aikana.
Suomalainen sähköasemien ja sähkönjakeluratkaisujen valmistaja Norelco vahvistaa kansainvälistä kasvustrategiaansa laajentumalla Norjan markkinoille. Yhtiö on nimittänyt kokeneen norjalaisen energia-alan asiantuntijan Geir Elsebutangenin vastaamaan liiketoiminnan aloittamisesta ja kehittämisestä Norjassa.
Energiateollisuus toivottaa komission lainsäädäntöesityksen EU:n päästökaupan kehittämisestä ja tiedonannon Sähköistämistä edistävästä toimintasuunnitelmasta tervetulleeksi, mutta kannustaa kunnianhimoisempaan politiikkaan. Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan keskeisin väline myös 2030-luvulla ja sähköistyminen on Euroopan tie kohti strategista autonomiaa ja resilienssiä.
FREIJAn osakkeenomistajat ovat nimittäneet Joni Lukkaroisen yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi tukemaan yhden Euroopan suurimman e-metaanihankkeen etenemistä Suomessa.
LUTin tuore energiaselonteko tarkastelee energiajärjestelmien turvallisuutta laaja-alaisesti. Tavoitteena on tukea poliittista päätöksentekoa ja yhteiskunnallista keskustelua nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1600 megawattia. Määrä vastaa Suomen suurimman ydinvoimayksikön eli Olkiluoto 3:n sähkötehoa. Kasvua tapahtui erityisesti teollisen mittaluokan aurinkosähkökapasiteetissa, mutta kokonaiskapasiteetista valtaosa oli edelleen pientuotantoa.
Sähköistyminen voi parhaimmillaan luoda Suomeen yli 20 000 työpaikkaa, joista jopa puolet voi jäädä syntymättä, mikäli sähkönjakeluverkkojen investointien pullonkauloja ei ratkaista ajoissa.
Energiamessut 2026 tulivat päätökseen Tampereella lokakuussa. Keskusteluissa nousivat vahvasti esille energiajärjestelmän tulevaisuus, sähköistyminen, kasvu ja investoinnit sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen. Kolmipäiväinen tapahtuma kokosi yhteen 7 800 asiantuntijaa. Mukana oli lähes 6400 kävijää, yli 100 asiantuntijapuhujaa sekä 1 300 näytteilleasettajaa yli 350 yrityksestä.
AUMA vahvistaa läsnäoloaan Pohjois- ja Itä-Suomessa ja toimii asiakkaidensa kumppanina toimilaitehankkeiden koko elinkaaren ajan. Savon Voiman Iiksenvaaran voimalaitoksen vaiheittainen modernisointi on esimerkki pitkäjänteisen yhteistyön tuloksista käytännössä.
Kaasunsiirtoyhtiö Gasgridin toteuttamassa valtakunnallisessa markkinakyselyssä tunnistettiin yhteensä lähes 7 terawattitunnin edestä vuotuista uusiutuvan metaanin tuotanto- ja kulutuspotentiaalia Suomessa, jota ei ole vielä liitetty kaasunsiirtoverkkoon. Vastauksissa korostui erityisesti Satakunnan alueen tuotanto- ja kulutuspotentiaali, jonka osuus kyselyssä tunnistetusta kokonaisvolyymistä oli noin 60 prosenttia. Tuloksia hyödynnetään metaanin siirtoverkon mahdollisen laajennuksen jatkosuunnittelussa sekä nykyverkon kehittämisessä asiakastarpeisiin vastaamiseksi.
Suomen uusiutuvien päivitetyn hankeportfolion mukaan Suomeen on suunnitteilla yli 26 gigawattia (GW) teollisen mittaluokan aurinkovoimaa. Jo 77 hankkeella (4,6 GW) on kunnan myöntämä rakentamislupa. Rakentamisluvan saaneiden hankkeiden kapasiteetti on kasvanut noin gigawatilla vain puolessa vuodessa. Suurin aurinkovoimahankemaakunta sekä hankkeiden määrällä että kapasiteetilla mitattuna on Satakunta.
Vastuullisuus on yhä useammin teollisen pk-yrityksen kilpailuetu. Tutkimukset osoittavat, että kestävyyteen panostaminen vahvistaa pk-yritysten taloudellista suorituskykyä, mainetta ja innovatiivisuutta. Kun vastuullisuus kytketään osaksi strategiaa ja arjen prosesseja, se tukee pitkäjänteistä kasvua ja parantaa asemaa markkinoilla. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten vastuullisuus muuttuu konkreettisiksi teoiksi ja miten suomalaiset pk-yritykset hyödyntävät sitä menestyksekkäästi kilpailuedun lähteenä.
Vihreä siirtymä on Suomessa etenemässä ilmastotavoitteista kohti konkreettisia energia- ja teollisuusinvestointeja. Sähköistyminen, uusiutuva energia, energian varastointi, vety ja hukkalämmön hyödyntäminen kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa. Samalla kasvava sähkönkulutus haastaa verkot ja lisää tarvetta joustolle.
Suomessa vetytalouden kehitys on edennyt suunnitelmista ensimmäisiin kaupallisiin tuotantolaitoksiin ja laajoihin infrastruktuurihankkeisiin. Seuraava vaihe ratkaisee, kuinka hyvin uusiutuva sähkö, vety, teollisuuden prosessit ja uudet polttoaineet saadaan toimimaan yhtenä kokonaisuutena.
Vihreä siirtymä muuttaa energiajärjestelmää jo nyt: uusiutuvan tuotannon kasvu, sähköistyminen ja energian varastoinnin merkitys näkyvät sekä teollisuuden investoinneissa että tuotannon rakenteissa. Energiankulutus ei kuitenkaan ole vähenemässä – teollisuuden sähköistyminen, datakeskukset, vedyn tuotanto ja liikenteen murros kasvattavat sähkön tarvetta.
Datakeskusten ja teollisuuden sähkönkulutus kasvaa nopeasti. Kaasun siirtoinfrastruktuuri
voi tukea sähkön riittävyyttä, maamme huoltovarmuutta ja
kotimaisia investointeja. Bio- ja synteettisen metaanin hankkeet tarjoavat tulevaisuudessa
uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja teollisuuden polttoaineiksi, sanoo
Janne Grönlund kaasunsiirtoyhtiö Gasgridilta.
Loiste Lämmön kaukolämmön kehittämishankkeessa hukkalämmön talteenotto laitettiin kerralla kuntoon. Tecaflow toimitti kohteeseen laajan kokonaisuuden venttiiliratkaisuja.
7 Steel Service Finland Oy:n päivitetty, kolmannen osapuolen auditoima raudoitustuotteiden ympäristöseloste (EPD) on jälleen yksi tärkeä virstanpylväs jatkuvassa työssämme terästuotteidemme ilmastovaikutusten vähentämiseksi.
Utilitaksen Tallinnan Väon energiakompleksiin on valmistunut Baltian ensimmäinen vihreän vedyn pilottilaitos. Laitos kattaa koko arvoketjun vedyn tuotannosta ja puhdistuksesta hukkalämmön hyödyntämiseen, jakeluun ja loppukäyttöön. Ratkaisu tuo vihreän vedyn suoraan liikenteen käyttöön tankkauksen kautta.
Energia-alan merkittävin ammattitapahtuma järjestetään jälleen 20.–22.10.2026 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Energiamessujen ympärille rakentuva tapahtumakokonaisuus kokoaa saman katon alle energia-alan puhutuimmat aiheet, uusimmat teknologiat sekä näkökulmia tulevaisuuteen.
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee sähkömarkkinalakiin muutosta, jossa verkkoon liittämistä koskevat tarjouspyynnöt voitaisiin priorisoida tilanteessa, jossa sähköverkon liityntäkapasiteetti ei riitä kaikkien pyyntöjen toteuttamiseen samanaikaisesti. Priorisointikehystä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyn istuntokauden aikana.
Suomalainen sähköasemien ja sähkönjakeluratkaisujen valmistaja Norelco vahvistaa kansainvälistä kasvustrategiaansa laajentumalla Norjan markkinoille. Yhtiö on nimittänyt kokeneen norjalaisen energia-alan asiantuntijan Geir Elsebutangenin vastaamaan liiketoiminnan aloittamisesta ja kehittämisestä Norjassa.
Energiateollisuus toivottaa komission lainsäädäntöesityksen EU:n päästökaupan kehittämisestä ja tiedonannon Sähköistämistä edistävästä toimintasuunnitelmasta tervetulleeksi, mutta kannustaa kunnianhimoisempaan politiikkaan. Päästökauppa on EU:n ilmastopolitiikan keskeisin väline myös 2030-luvulla ja sähköistyminen on Euroopan tie kohti strategista autonomiaa ja resilienssiä.
FREIJAn osakkeenomistajat ovat nimittäneet Joni Lukkaroisen yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi tukemaan yhden Euroopan suurimman e-metaanihankkeen etenemistä Suomessa.
LUTin tuore energiaselonteko tarkastelee energiajärjestelmien turvallisuutta laaja-alaisesti. Tavoitteena on tukea poliittista päätöksentekoa ja yhteiskunnallista keskustelua nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Vuoden 2025 lopussa Suomessa oli asennettua aurinkosähkökapasiteettia noin 1600 megawattia. Määrä vastaa Suomen suurimman ydinvoimayksikön eli Olkiluoto 3:n sähkötehoa. Kasvua tapahtui erityisesti teollisen mittaluokan aurinkosähkökapasiteetissa, mutta kokonaiskapasiteetista valtaosa oli edelleen pientuotantoa.
Sähköistyminen voi parhaimmillaan luoda Suomeen yli 20 000 työpaikkaa, joista jopa puolet voi jäädä syntymättä, mikäli sähkönjakeluverkkojen investointien pullonkauloja ei ratkaista ajoissa.
Enertec 3/2026
-Vety siirtyy hankkeista osaksi energiajärjestelmää
-Kaasuinfrastruktuuri tukee kasvavaa sähkönkulutusta ja kotimaisia investointeja
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
Tilaa ilmainen uutiskirje,
jota alan asiantuntijat lukevat.
