enertec - suomen energiateknologiajulkaisu 2+3/2011
suomen energiateknologiajulkaisu 2+3/2011 on bioenergian erikoisnumero. Sen sisältönä on kattava raportti bioenergiasta, jota julkaisussa myös metsävoimaksi kutsutaan. Metsävoiman ydintä edustavat kattilalaitokset, joihin liittyvät tärkeät kuljettimet, murskaimet ja bioenergian käsittelyn koko logistiikka. Atomivoimaa eli Olkiluoto 3 -projektia seurataan tilanneraporttissa. Enertec 2+3/2011 sisältää myös raportin älykkäistä sähköverkoista.
SISÄLLYSLUETTELO
Sivu -1
Enertec - suomen energiateknologiajulkaisu 2+3/2011 www.enertec.fi Automaatio säästää energiaa voimalaitoksilla SIVUT 30–31 Biopolttoaineet yleistymässä kaukolämpölaitoksissa SIVUT 6–10 Älykkäät sähköverkot muuttavat maailmaa SIVU 34–36
Sivu 0
A step forward in sustainable energy generation Metso is a frontrunner in technologies for sustainable energy generation from a variety of challenging biomasses. In combating climate change, our advanced emissions management solutions are leading the development of greener energy generation. To top it all, we also off er advanced plant automation and management solutions. www.metso.com
Sivu 1
?????????????? L&T Biowatti p. 010 4608 Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Oy on Lassila & Tikanoja Oyj -konserniin kuuluva kotimainen bioenergiayhtiö. Tarjoamme kokonaisratkaisuja sekä asiakaskohtaisia palveluja energiantuottajille, puunjalostajille, metsänomistajille sekä pienkiinteistöjen lämmittäjille.
Sivu 2
ENERTEC 2–3/2011 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 HELSINKI Puh. 09 686 6250 Faksi 09 685 2940 info[at]publico.com www.publico.com TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mirkka Lindroos PÄÄTOIMITTAJA Risto Valkeapää TOIMITTAJAT Merja Kihl Ari Mononen Sami J. Anteroinen TILAUKSET tilaukset[at]publico.com www.enertec.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, elokuu 2011 KANSIKUVA Risto Valkeapää PubliCo on Aikakauslehtien Liiton jäsen. © 2011 PubliCo Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun osittainenkin kopiointi ilman julkaisijan antamaa kirjallista suostumusta on ehdottomasti kielletty. 2 enertec 2–3 / 2011 pääkirjoitus METSÄVOIMA TÄRKEÄ ILMIÖ ATOMIVOIMAN RINNALLA Porvoon ja Koskenkylän välisen vanhan tien varressa on valtaisa kantokasa. Se on kaivettu alueelta, jossa ennen oli tiuha metsä. Näky muistuttaa menneen kesän hallitusneuvotteluista: yhtään kiveä eikä kantoa ole jätetty kääntämättä. Kantokasassa on tarkemmin tutkittaessa myös kiviä. Tämä on sitä kuuluisaa bioenergiaa. Jossakin vaiheessa kantokasa päätyy biovoimalaitokseen, kunhan on aikansa maamerkkinä tien varressa kuivahtanut. Maasto, josta se on nostettu täytyy lannoittaa, jotta kannoissa oleva energia palautetaan siihen. Ennenvanhaan niin ei tarvinnut tehdä, koska luonto hoiti kannon lahottamisen ja palautti energian takaisin kiertoon. Toisaalta kantojen noston sanotaan torjuvan juurikääpää. Kantokasa olisi aikanaan kohdalle osuessaan askarruttanut syvästi myös Konsta Pylkkästä tuota suurten metsien ajattelijaa. ”Miksi moinen kantovuori?” Hänelle olisi jouduttu kertomaan, että EU on sitoutunut Saksan johdolla vähentämään kasvihuonepäästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Jos velvoitteisiin sitoutuu EU:n lisäksi laajempi joukko maita, EU lupaa vähentää päästöjä peräti 30 prosenttia. Yksi tärkeä keino vähentää päästöjä on uusiutuvan energian käyttö. Uusiutuvien osuutta on sovittu lisättäväksi 20 prosenttiin eli kolminkertaistettavaksi. ”Herrojen metkuja, kun kivet ja kannotkin piti jalostaa ener giak si”, olisi Konsta sanonut, kun olisi mutkikkaasta asiasta jonkinlaisen tolkun saanut. Jotta tavoitteisiin päästäisiin metsistä, pelloilta ja soilta korjattavan biomassan määrää olisi lisättävä, sanoivat herrat. ”Siinä menisivät marjametsät ja lakkasuot”, ajattelisi Konsta. EU:n haastavat tavoitteet luovat suuret markkinat uusiutuville energiateknologioille. Tämä tarjoaa suomalaisen osaamisen ja laitteiden viennille merkittävän lisämahdollisuuden, sanoivat herrat. Tässä vaiheessa Konsta ko pauttaisi tupakantuhkat piipustaan, kaivaisi pokasahan ja kirveen esiin ja lähtisi metsään. ”Ehkä tässä on minullekin tienestin paikka, kun tarkkaan mietin”, toteaisi Konsta itsekseen. ”Atomivoiman rinnalla metsävoimakin lienee tärkeä ilmiö.” RISTO VALKEAPÄÄ PÄÄTOIMITTAJA
Sivu 3
Puu Bioenergia Wood Bioenergy Jyväskylän Paviljonki 7.-9.9.2011 Tervetuloa alan ykköstapahtumaan! Messujen laadun ja jatkuvan kehittymisen takeena ovat asiantutenvat yhteistyökumppanimme: Metsäteollisuus ry Otawood Puuinfo Oy Puumiesten Liitto ry Puuteollisuusyrittäjät ry Sahayrittäjät ry Suomen Puutelollisuusinsinöörien yhdistys ry Suomen Sahateollisuusmiesten yhdistys ry Suomen Sahat ry EUMABOIS Jyväskylän Messut Oy puh. (014) 334 0000 e-mail: info[at]jklmessut.fi www.jklpaviljonki.fi/puu2011
Sivu 4
sisällys Nuorten metsien hoidosta syntyy uusiutuvaa puupohjaista energiaraaka-ainetta, jonka tarjonta ei vaihtele metsäteollisuuden puunjalostuksen suhdanteiden mukaan. Sivut 16–17. 02 Pääkirjoitus 4 enertec 2–3 / 2011 06 Biopolttoaineet yleistyvät kaukolämpölaitoksissa 11 VTT:n Kai Sipilälle merkittävä eurooppalainen bioenergia-alan palkinto 11 Tehoa materiaalivirtojen hallintaan 12 Ympäristöystävällistä ja helppoa pellettilämpöä 14 Vapo + ISS = aito kumppanuus 16 Puusta puhdasta energiaa 18 Räätälöityjä bioenergia-paketteja 19 Apros-ohjelmistoa hyödynnetään myös bioenergian tuotannossa 20 Mäkikylän laitokselta tulossa biokaasua Gasumin verkkoon 22 Bioweriltä menestyksellisiä biokaasureaktoritoimituksia Keski-Eurooppaan 24 BMH auttaa asiakkaitaan sijoittamaan kestävään kehitykseen 26 Laatua ammattitaidolla 28 Suomalainen bioenergiaosaaminen on arvokas vientituote 30 Automaatio säästää energiaa voimalaitoksilla 32 Haapaniemen kolmas voimalaitosyksikkö sai ensitulet kesäkuun alussa 34 Älykkäät sähköverkot muuttavat maailmaa – kodeissa ja tehtaissa 36 Hajautettu sähköntuotanto EU:ssa ja Suomessa 37 Välttämätön bioenergia 38 Enviroburners vahvasti mukana biomassan kaasutuslaitosprojekteissa 38 Finnpneumatic toimii maailmanlaajuisesti Bioenergialla on Suomessa pitkä ja kaupallinen perinne. Kehitys perustuu energia-alan ja koko metsäteollisuuden yhteisiin ponnisteluihin. Sivu 28. 39 PSHE-levylämmönsiirtimet säästävät tilaa kaukolämpölaitosten turbiinirakennuksissa 40 Oulun jätevoimalaitos oli vaativa suunnittelukohde 41 Tietomalintamisella (BIM) rakennusprojektit hallintaan 42 Telinealan ammattilainen – palveluksessanne 46 vuoden kokemuksella 42 Kissankosken voimalaitos uudistuu 44 Energiankulutuksen mittaus ja raportointi on nyt helppoa ja tehokasta 44 Inspectan konsultointipalvelut tukevat päätöksenteossa 44 Voimaloille tuhkan ja raakaveden käsittelyä Kuva: L&T Biowatti Kuva: ÅF
Sivu 5
Älykkäät sähköverkot tulevat muuttamaan ja mullistamaan yhteiskuntaa seuraavan 40 vuoden ajan, sillä Euroopan unionin kevythiilinen agenda on rakennettu pitkälle smart grid -suunnittelun varaan. Sivut 34–36. 45 Nirafon pitää kattilat puhtaina 45 Prosessipuhaltimia Kojalta ILMOITUKSET 1 L&T Biowatti 3 Jyväskylän Messut 15 Gasum 23 Oilon 23 Pohjolan Voima 25 BMH Technology 27 Raumaster Ydinvoiman tie Fukushiman jälkeen on kaikkea muuta kuin selvä. Japanin traagisten tapahtumien poliittiset jälkimainingit tuntuvat Saksan rannoilla asti. Sivut 50–52. 46 Foster Wheeler Energia Oy toimittaa suuren kokoluokan kiertopetikattiloita biomassan polttoon 48 Tuoreveden käytön eliminoimisella saadaan merkittävä energian säästö 49 Biovoimalaitosten suotimen lentotuhkankäsittely yli 5 MW:n kattiloissa 49 M + M Turbinen-Technik höyryturbiinit Sondex Tapiro Oy Ab:lta 50 Säteilevää sumua 52 Post-Fukushima – Japanin ydinturman välitilinpäätös 53 Liikkuva varalämpö ja -höyry tuovat nopean avun energiakatkoksiin 54 Bureau Veritas panostaa NDT-palveluun Suomessa 55 Älykkäämpi sähköverkko – Smart Grid tehdään palveluilla 56 TSS GROUP:n osakkuusyhtiöllä vahvaa bioenergian osaamista 58 Uusi turbiinisäätäjä vie Lielahden voimalaitoksen nykyaikaan 59 Metso jalosti turbiinisäätäjäänsä 60 Sääpalveluja energiateollisuudelle 61 Atlas Copco G-ruuvikompressorit – paineilmaa kustannustehokkaasti 62 TEKE Cleaning Technology – voimalaitosten lämmönsiirtoelementtien puhdistus TEKEn kehittämällä tekniikalla 63 YRITYSHAKEMISTO 29 Suomen Messut 33 Ellego Powertec 33 Kuopion Energia 33 JS Oy Pietarsaari 41 A-Insinöörit 43 Sweco Industry 43 Sarlin Kuva: Fortum 47 Foster Wheeler Energia 49 Citykoti 53 Telinekataja 61 Atlas Copco Etusisäkansi Metso Takasisäkansi SLO Takakansi Vapo enertec 2–3 / 2011 5 Kuva: Risto Valkeapää
Sivu 6
Kuva: VAPO Forssan voimalaitos tuottaa kotimaisilla polttoaineilla Forssan kaupungin tarvitseman kaukolämmön lähes kokonaan sekä lisäksi 60 000 MWh sähköä. 6 enertec 2–3 / 2011 BIOPOLTTOAINEET YLEISTYVÄT KAUKOLÄMPÖLAITOKSISSA Kaukolämmön tuotannossa pyritään nykyään yhä useammin korvaamaan fossiilisia polttoaineita bioenergialla. Tällainen suuntaus noudattaakin Euroopan Unionin ilmastopolitiikan ja direktiivien linjauksia, joilla pyritään suosimaan uusiutuvaa energiaa. Ongelmia voi kuitenkin tulla, jos uusi hallitus päättää purkaa biopolttoaineiden käyttöä tukevan ’risupaketin’. Monet energiantuottajat ovat jo tästä mahdollisuudesta huolissaan.
Sivu 7
Havainnekuva Oulun uudesta voimalaitoksesta, jota parhaillaan rakennetaan Laanilan teollisuusalueelle. simerkiksi Oulussa fossiilisen ener gian E osuus kaukolämmön tuotannossa vähenee. Oulun Energia rakentaa parhaillaan Laanilan teollisuusalueelle jätevoimalaitosta, jonka tehoksi tulee 50 megawattia (MW). Tavoitteena on, että valmistuttuaan laitos monipuolistaa Oulun alueen energian tuotannon rakennetta ja polttoaineiden käyttöä. Oulun Energiassa laitoksesta käytetään nimeä ekovoimalaitos. ”Uusi voimalaitos käyttää polttoaineenaan syntypaikkalajiteltua jätettä. Laitoksen polttokattila perustuu arinatekniikkaan”, kertoo Oulun Energian hankintapäällikkö Pertti Vanhala. Kemiran tehdasalueelle rakennettava voimalaitos yhdistetään alueella jo toimivaan Laanilan Voima Oy:n voimalaitokseen, jonka Oulun Energia ja Kemira yhdessä omistavat. Vanha laitos käyttää polttoaineenaan lähinnä turvetta ja öljyä, joiden käyttöä kaukolämmön polttoaineina uusi jätevoimalaitos korvaa. Lisäksi voimalaitoksen polttoaineena voidaan hyödyntää Ruskon kaatopaikalta kerättävää metaanikaasua. VÄHEMMÄN JÄTETTÄ KAATOPAIKALLE Uusi laitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä Oulun Energialle sekä prosessihöyryä Kemiran tuotantolaitokselle. Kuva: Oulun Energia Laitoksen toiminnan arvioidaan tuottavan hiilidioksidipäästöjä 90 000 tonnia vuodessa, mikä on noin neljä prosenttia Oulun teollisuuden kokonaispäästöistä. Toisaalta laitos vähentää kaatopaikalle vietävän jätteen määrää vuosittain 60 000 tonnilla, jolloin kaatopaikan vuosittaisia metaanipäästöjä saadaan Oulun Ener gian laskelmien mukaan vähennettyä lähes 90 prosenttia. Kaatopaikkajätteen määrän pienentämistä edellyttävät myös EU:n direktiivit ja Suomen lähiaikoina voimaan tulevat jätelait. Voimalaitoksen valmistuttua yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöaste Oulun seudulla kaksinkertaistuu. Oulun Energia saa samalla muuhun hyötykäyttöön kelpaamattomista jätteistä uuden energialähteen. Jätteitä on tarkoitus polttaa vuosittain noin 120 000 tonnia. Alustavien suunnitelmien mukaan puolet tästä määrästä tulee lähiseudulta – Oulun Jätehuollon alueel ta – ja puolet muualta Pohjois- ja Itä-Suomesta. KATTILAA ASENNETAAN VOIMALAITOSTYÖMAALLA Laanilan uusi voimalaitos sai useita vuosia kestäneiden valituskierrosten jälkeen ympäristöluvan loppuvuodesta 2009. Rakennustyöt alkoivat heinäkuussa 2010, ja näillä näkymin laitos on käyttövalmiina syksyllä 2012. Laitteistojen asennustyöt Laanilan voimalaitoksella alkoivat keväällä 2011. Aikataulun mukaan polttokattilan asennukset valmistuvat vuoden loppuun mennessä ja muutkin laitteistoasennukset ennen helmikuuta 2012, jolloin käyttöönoton valmistelut on tarkoitus aloittaa. Kesän 2011 aikana laitoksen työmaalla on töissä parisataa henkilöä. Kattila on noin 30 metrin korkuinen rakennelma, jonka sisällä on kymmenisen metriä pitkä arina. Jätettä poltetaan arinan päällä noin 1 100 asteen lämpötilassa. Polttokattilan teho on 48 MW. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu pienempi tulistinkattila. Kattilassa syntyvällä lämmöllä valmistetaan höyryä, joka pyörittää höyryturbiinia sekä sähkögeneraattoria. Polttoprosessissa muodostuvien kaasujen kiinteät ainekset puhdistetaan hiukkassuodattimella ennen kuin savukaasut johdetaan laitoksen 90-metriseen piippuun. Polttokattilan valmistaja on Baumgarte Boiler Systems GmbH, ja savukaasujen puhdistuslaitteiston toimittaa Lühr Filter. Molemmat yritykset ovat saksalaisia. Uuden voimalaitoksen kustannusarvio on kokonaisuudessaan 79 miljoonaa euroa. Alkukesään 2011 mennessä tästä summasta oli käytetty noin 55 miljoonaa. VASTAANOTTOASEMA PUUPOLTTOAINEILLE Vuonna 2010 Oulun Energia kasvatti puun käyttöä energiantuotannossa. Yhtiön mukaan puun osuus polttoaineista halutaan pitää korkealla myös jatkossa. ”Puun käyttöä on tietoisesti lisätty viime vuosien aikana. Puun käyttö nousee ennätykseen tänä vuonna 2011”, hankintapäällikkö Vanhala täsmentää. Nyt Toppilan laitoksen polttoaineesta noin 25 prosenttia on puuta. Laitoksella tuotetaan puulla ja turpeella noin 3,5 TWh (terawattituntia) energiaa vuosittain. Osaltaan puun suosiota lisäsi viime vuonna sateisista kesistä johtuva turvepula. Turpeen lisäksi oli löydettävä muutakin poltettavaa. Nyt vaikuttaa siltä, että puupolttoaineiden osuus nousee Oulussa pysyvästi. Puun osuuden merkittävä lisäys Toppilassa edellyttää kuitenkin investointeja puun vastaanottoon. ”Toppilan laitokselle on tulossa uusi puupolttoaineen vastaanottoasema. Sitä suunnitellaan parhaillaan, ja rakennustyöt alkavat elokuussa 2011.” Vastaanottoasema valmistuu kesään 2012 mennessä. Laitteistot vastaanottoasemalle toimittaa BMH Technology. Uudelle vastaanottoasemalle voidaan purkaa puupolttoainetta eri tyyppisistä rekka-autoista. Nykyisin laitokselle enertec 2–3 / 2011 7
Sivu 8
Alavuden kaukolämpölaitos käyttää VAPO:n toimittamia polttoaineita. ajetaan puuta noin 40 autokuormallista vuorokaudessa. ”Uuden puuvastaanoton valmistuttua puuautojen määrä voi olla jo 70 kuormaa päivässä”, Vanhala toteaa. Vastaanottoaseman viereen on suun8 enertec 2–3 / 2011 nitteilla 3 000 kuution välivarasto puupolttoaineelle. ”Ajatuksena on, että uuden vastaanottoaseman avulla voimalaitoksen polttoainevirtoja pystytään hallitsemaan paremmin. Tällöin laitoksen käytettävyys Kuva: VAPO paranee, ja puun osuutta polttoaineesta voidaan lisätä kattilan tekniseen maksimiin eli noin 50 prosenttiin asti”, Vanhala perustelee. METSÄHAKKEESTA KAUKOLÄMPÖÄ Toppilan laitos tuottaa suurimman osan Oulun kaukolämmöstä. Laitoksen kaksi kattilaa ovat tehoiltaan 267 ja 315 megawattia. Polttoaineena niissä käytetään turvetta ja puuta sekä varapolttoaineena kivihiiltä. Kattilat otettiin käyttöön 1977 ja 1995. Suuri osa puupolttoaineesta kuljetetaan Toppilaan Oulun lähialueilta, noin 150 kilometrin säteeltä. ”Pääosa poltettavasta puusta on metsähaketta. Pienempi osa on puuteollisuuden jätettä, kuten purua ja kuorta”, Vanhala selostaa. Metsähaketta tehdään paperi- ja sahateollisuuden käyttöön kelpaamattomasta puusta. Toppilan ja Laanilan laitosten lisäksi Oulun Energialla on joitakin huippu- ja varavoimakattiloita, mutta ei omia erillisiä kaukolämpölaitoksia. ”Kaikkiaan Oulun kaukolämpöverkolla on pituutta 800 kilometriä. Juuri äsken saimme valmiiksi Kiimingin alueelle asti ulottuvan verkko-osuuden”, Vanhala mainitsee. Päätös puupolttoaineen vastaanottoaseman rakentamisesta Toppilaan tehtiin Vanhalan mukaan juuri siksi, että sillä voidaan vaikuttaa puupolttoaineen osuuden lisäämiseen kaukolämmöntuotannossa. ”Puun polttamisen olisi kuitenkin oltava taloudellisesti kannattavaa. On huolestuttavaa, jos Suomen uusi hallitus aikoo purkaa uusiutuvan energian tukipaketin ennen kuin sitä on edes saatu kunnolla käyttöön”, Vanhala pohtii. ”Oulun Energian näkökulma on selvä: turve ja puu ovat polttoaineina kiinnostavia, ja niiden saatavuus on tärkeää. Haluamme mahdollisuuksien mukaan suosia kotimaisia polttoaineita. Tätä varten kui
Sivu 9
tenkin tarvittaisiin hallitukselta tukea ja pitkäjänteistä toimintaa.” VAPOLTA LISÄÄ PUUENERGIAA Myös energiayhtiö Vapo aikoo lisätä investointejaan puupolttoaineisiin. ”Jo nyt yli puolet liiketoiminnastamme liittyy bioenergiaan – ja enemmänkin, jos turve lasketaan mukaan”, toteaa Vapo Oy:n uusi toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny. Hän aloitti tehtävässään huhtikuussa 2011. Takavuosina Vapoa pidettiin paljolti turvetuotantoyhtiönä. Nykyisin enää kolmasosa yhtiön liikevaihdosta tulee turpeesta. Vaposta eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Matti Hilli tunnettiin turpeen puolestapuhujana. Yli-Kyynyn on yleisesti arvioitu muuttavan yhtiön toiminnan painopistettä yhä enemmän bioenergian suuntaan. ”On selvää, että metsäenergian käyttö kasvaa. Bioenergian käytön lisääntyminen Suomessa tulee nimenomaan metsäenergian puolelta”, Yli-Kyyny uskoo. ”Sen mukaan kuin lämpölaitoksia ja muita eri kokoisia voimalaitoksia rakennetaan lisää, Vapo voi toimittaa niihin soveltuvia biopolttoaineita, muun muassa puuta ja pellettiä.” Hiljattain Vapo osti itselleen 30 prosentin osuuden puunhankintaorganisaatio Harvestia Oy:stä. Vuoden 2011 alussa Vapo Timberin puunhankinta siirtyi Harvestialle. Pelleteistä on viime vuosina ollut ylitarjontaa, mikä on pudottanut Vapon pellettiliiketoiminnan kannattavuutta. Yhtiössä toivotaan, että pellettien käyttö kiinteistöjen lämmityksessä yleistyisi. Maan uuden hallituksen tuleviin energialinjauksiin Yli-Kyyny suhtautuu ainakin vielä tyynesti. ”Jos turpeen verotusta kiristetään, se voi itse asiassa tukea puun energiakäyttöä. Mikäli turvetta halutaan korvata, puu ja kivihiili ovat toistensa vaihtoehtoja.” Kuva: Pohjolan Voima ”Puuenergia on joka tapauksessa se ratkaisu, jolla Suomessa on tulevaisuutta”, Yli-Kyyny painottaa. PVO RAKENTAA HÄMEENKYRÖSSÄ Pohjolan Voima Oy:ssä (PVO) bioener gian käyttö kaukolämmön tuotannossa tuli ajankohtaiseksi jo parikymmentä vuotta sitten. ”Ensimmäiset laitoksemme, jotka käyttävät biopolttoaineita, valmistuivat 1990-luvulla”, kertoo PVO:n viestintäjohtaja ja Finbion puheenjohtaja Juha Poikola. ”Vanhin tällainen PVO:n laitos sijaitsee Seinäjoella. Se käyttää suurimmaksi osaksi turvepolttoainetta, mutta puupolttoaineen osuus on kasvussa. Tällä hetkellä puuta poltetaan siellä noin 15 prosenttia.” Poikolan mukaan laitos on ollut hyvä ratkaisu Seinäjoen kaupungin kaukolämmön tuottamiseen. Laitoksesta saadaan sähkötehoa 125 MW ja lämpötehoa saman verran. ”Seinäjoen laitoksen jälkeen PVO on rakentanut 14 biopolttoaineita käyttävää laitosta lisää. Nyt on viidestoista rakenteilla Hämeenkyrössä. Se valmistuu vuonna 2012”, Poikola mainitsee. Hämeenkyrön laitosta on tarkoitus käyttää sekä Hämeenkyrön kaupungin lämmittämiseen että lämmön ja höyryn tuottamiseen M-Realin tehtaan tarpeisiin. Risutukkirekka Alholmens Kraftin voimalaitoksella. ”Laitoksessa käytetään polttoaineina puuta eri muodoissaan, metsäteollisuuden sivutuotteita – purua ja kuorta – ja metsäenergiaa, kantoja ja hakkuutähteitä sekä nuorta metsäenergiapuuta. Turve on mukana kaikissa voimalaitoksissa tukipolttoaineena”, Poikola selittää. ”Hämeenkyrössä oli alun perin suunnitelmana korvata maakaasun käyttö rakentamalla jätteenpolttolaitos, mutta se jäi toteuttamatta. Paikalliset asukkaat vastustivat laitoksen rakentamista voimakkaasti. Alueelle tarvittiin toisenlainen voimalaitosratkaisu.” BIOKAASUTIN VASKILUOTOON Poikola epäilee, että uusia suuria kaukolämpölaitoksia ei lähitulevaisuudessa ole enää aihetta rakentaa yhtä tiheään tahtiin kuin tähän saakka. ”Biovoimalaitos on kuitenkin useimmiten paras keino korvata vanhenevaa kaukolämmön tuotantokapasiteettia. Jos paikkakunnalla on teollisuutta, niin usein on mahdollista ratkaista teollisuuden energiatarvetta samalla kertaa”, Poikola sanoo. ”Bioenergian kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Yksi kiinnostava paikkakunta on Helsinki, joka parhaillaan harkitsee omia energiantuotannon vaihtoehtojaan.” Poikola muistuttaa, että uudet kauenertec 2–3 / 2011 9
Sivu 10
”Biovoimalaitos on useimmiten paras keino korvata vanhenevaa kaukolämmön tuotantoa”, Juha Poikola PVO:sta arvioi. kolämpölaitokset ovat usein monipolttoainelaitoksia. ”Nykyaikainen polttotekniikka mahdollistaa erilaisten polttoaineiden käytön. Tällöin on helpompaa turvata polttoaineiden saatavuus.” ”Yksi mahdollisuus on rakentaa kaasutusteknologiaa kivihiilikattilan kylkeen. Myös biohiili on kiinnostava vaihtoehto. Sitä voidaan lisätä kivihiilen sekaan, tai sitten rakentaa kokonaan uusi monipolttoainekattila. Tässä ovat päävaihtoehdot kivihiilen korvaamiseksi bioenergialla Suomessa.” Kaasutusteknologian sovellusta rakennetaan juuri Vaasan Vaskiluotoon. ”Metso toimittaa sinne biokaasuttimen, jolla korvataan kivihiiltä. Laitoksen periaatteena on kaasuttaa puuta ja johtaa sitten näin syntynyt tuotekaasu kivihiilikattilaan. Tälle hankkeelle saatiin merkittävä, noin 10 miljoonan euron investointituki”, Poikola mainitsee. Vaasassa kaasutuslaitos maksaa noin 40 miljoonaa euroa, mutta uusi kattila olisi ollut selvästi kalliimpi ratkaisu. KAASUTUSLAITOS ETENEE LAHDESSA Myös Lahdessa on käytetty energiantuotannossa varsin paljon fossiilisia poltto10 enertec 2–3 / 2011 aineita. Esimerkiksi vuonna 2008 Lahti Energia Oy:n polttoaineista 60 prosenttia oli kivihiiltä, 20 prosenttia muita fossiilisia polttoaineita – kuten öljyä – ja vain 20 prosenttia biopolttoaineita. Lahden kaupunginjohtaja Jukka Myllyvirta kirjoittaa blogissaan, että Lahti Energian monet suunnitelmat fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi ovat kompastuneet valituksiin. ”On kuitenkin selvää, että tähän suuntaan on Lahdessakin syytä mennä. Asiat eivät kuitenkaan ole helppoja, suoraviivaisia eivätkä halpoja”, Myllyvirta pohtii. Tilanne on joka tapauksessa paranemassa, koska Lahti Energia rakennuttaa parhaillaan Kymijärven voimalaitoksen viereen uutta 160 MW:n laitosta. Se käyttää polttoaineena jätekaasua. ”Parhaillaan rakennustyöt Kymijärven työmaalla jatkuvat 300 ihmisen voimin. Instrumentointi ja asennukset ovat juuri meneillään”, Lahti Energian toimitusjohtaja Janne Savelainen kuvailee nykytilannetta. Uusi laitos valmistuu talven 2011– 2012 aikana. Valmistuttuaan laitos käyttää kahdella kaasutinlinjalla yhteensä noin 250 000 tonnia erilliskerättyä jätettä vuosittain. ”Suunnittelussa on muitakin kivihiiltä korvaavia projekteja, mutta pystymme toteuttamaan vain yhden laitoksen kerrallaan. Kymijärven hanke on meille oma rakennusprojekti”, muistuttaa Savelainen. ”Minusta kiinteät polttoaineet eivät sovellu kaupunkialueilla sijaitseviin voimalaitoksiin, koska niistä voi syntyä hiukkaspäästöjä. Kaikki nykyiset Lahti Energian laitokset ovatkin kaasu- tai nestekäyttöisiä.” Esimerkiksi Sopenkorven huippu- ja varavoimalaitoksessa Asemantaustan kaupunginosassa on 49 MW:n kaasuturbiini sekä kaksi maakaasulla ja kevyellä polttoöljyllä toimivaa 16 MW:n kuumavesikattilaa. Sopenkorven laitos sai pari vuotta sitten uuden ympäristöluvan. ”Vuonna 2016 kivihiilen käyttö Länsi-Euroopassa käy niin hankalaksi, että sitä ennen Lahdessa on pakko tehdä joitakin korvaavia polttoaineratkaisuja”, Savelainen arvioi. ”Päätöksiä ei ole kuitenkaan vielä tehty. Kehitystyö, laskenta ja sisäinen suunnittelu ovat käynnissä.” UUSIUTUVAN ENERGIAN TUET VAAKALAUDALLA Monien energiayhtiöiden ohella myös Energiateollisuus on huolissaan uuden hallituksen ohjelmasta. Hallituksen energiapolitiikan muutosten pelätään vaikuttavan muun muassa bioenergiainvestointeihin. Energiateollisuuden toimitusjohtaja Juha Naukkarinen arvioi, että uuden hallituksen suunnitelmat uusiutuvan ener gian lisäämiseen tarkoitetun energiapaketin mahdollisesta avaamisesta ovat lyhytnäköistä politiikkaa.. ”Hallituksen ohjelmaan on kirjattu uusiutuvan energian tukien uudelleen arvioin ti ja siinä on päätetty leikata uusiutuvan energian tukia. Uusiutuvan energian tukien muutoksissa olisi oltava varovainen.” ”Yrityksillä on lukuisia investointihankkeita, joiden avulla voitaisiin saavuttaa Suomen ilmastopolitiikan ja uusiutuvan energian tavoitteet. Hallituksen uudet linjaukset tuovat näille hankkeille epävarmuutta.” Seurauksena saattaa Naukkarisen mukaan olla projektien viivästymisiä ja peruuntumisia. Energiateollisuus toivoo uuden hallituksen sitoutuvan niihin tavoitteisiin ja keinoihin, joita edellinen hallitus päätti panna toimeen bioenergian ja tuulivoiman lisäämiseksi. ”Pidemmällä aikavälillä on lähdettävä hakemaan yhteiseurooppalaisempia ratkaisuja tukitasojen ja tukimuotojen harmonisoimiseksi yhteisillä markkinoilla”, Naukkarinen ehdottaa. ? MERJA KIHL ARI MONONEN
Sivu 11
VTT:n Kai Sipilälle merkittävä eurooppalainen bioenergia-alan palkinto ipilä vastaanotti palkinnon Euroopan S 19. bioenergiakonferenssissa Berliinis sä 6. kesäkuuta. Myöntämisperusteissa huomioitiin Sipilän merkittävä ura bioenergian tuotantoteknologioiden kehittäjänä sekä ansiokas työ toisen sukupolven liikennebiopolttoaineiden tuotannon integroinnissa teollisuusprosesseihin, osaksi biojalostamoja. Kuva: VTT VTT:n tutkimusjohtajalle, professori Kai Sipilälle on ensimmäisenä suomalaisena myönnetty arvostettu bioenergia-alan Johannes Linneborn -palkinto. Palkinto on tunnustus Sipilän yli 20 vuotta jatkuneesta työstä biomassan kestävän käytön edistäjänä Suomessa, Euroopan unionissa ja maailmanlaajuisesti. Kai Sipilä on toiminnassaan perehtynyt laajasti energiakysymyksiin ja erilaisiin tuotantoprosesseihin biomassasta jätteisiin, uusiutuvaan energiaan, liikenteen vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, eri mate riaalien kierrätykseen sekä ilmastokysymyksiin. Bioenergia-alan osaajana Sipilä kuuluu Suomen ja Euroopan kärkinimiin. Hän on tutkimustyönsä ohella toiminut useissa asiantuntijatehtävissä, muun muassa Euroopan komission asiantuntijana ja projektikoordinaattorina. Parhaillaan Sipilä koordinoi uusien bioenergiateknologiaohjelmien kehittämiseen tähtäävässä Eurooppalaisen energiatutkimuksen allians sissa (EERA). Tehoa materiaalivirtojen hallintaan ateriaalilogistiikan ratkaisu on oikein M valittu ja toteutettu materiaalivarasto. Antti-Teollisuuden valmistamat kierresaumasiilot ovat olleet jo vuosikymmeniä teräksenluja ja luotettava varasto irtomateriaaleille. Energiajakeille löytyy sopivat siiloratkaisut hakkeelle, purulle, pelletille ja muille energiateollisuuden jakeille. Siiloratkaisu voi olla vakiotyyppinen tai asiakastarpeen mukaan räätälöity ratkaisu. Kierresaumasiilot voidaan toimittaa 4000 m³ kokoluokkaan asti. Materiaalilogistiikkaan liittyvät kuljettimet valitaan käyttö- ja tehotarpeen mukaan. Kuljetinratkaisu voi olla mekaaninen tai pneumaattinen. Pneumaattiset kuljettimet valitaan tanskalaisen Kongskilden tuotevalikoimasta ja mitoitetaan asiakastarpeen mukaan. Siirtokapasiteetti mekaanisilla kuljettimilla on n. 150 t/h asti. Uutuutena Antti-Teollisuuden tuotevalikoimaan ovat tulleet kierresaumasäiliöt. Kierresaumarakenne on vesitiivis. Säiliön vaipan EPS-eristys ja katon PU-eristys takaa energiatiiviin rakenteen, jossa lämpö pysyy sisällä ja kylmä ulkona – tai päinvastoin. Eristetty kierresaumasäiliö soveltuu erinomaisesti mm. springlerlaitoksien vesisäiliöksi. Kierresaumasäiliöiden kokoluokka on maksimissaan n. 2000 m³. Siiloihin ja säiliöihin liittyvät teräsrakenteet ja siilo- sekä säiliövarusteet kuuluvat tuotevalikoimaan. Siilot ja säiliöt toimitetaan joko osatoimituksina tai avaimet käteen -kokonaistoimituksina. Kierresaumasiilot ja -säiliöt: teräksenlujaa materiaalivirtojen hallintaa. ? Lisätietoja: www.antti-teollisuus.fi Suomessa Sipilä on toiminut eri ministeriöiden asiantuntijana muun muassa vuoden 2020 ilmastotavoitteita koskevissa valmisteluissa. Biomassalla on tärkeä rooli Euroopan tavoitteessa nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus energiatuotannossa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että biomassaa pystytään valmistamaan suuria määriä sekä perinteisistä että uusista lähteistä uusilla innovatiivisilla ratkaisuilla. Vuodesta 1994 jaettu Johannes Linneborn -palkinto myönnetään tunnustuksena bioenergia-alan huomattavista saavutuksista ja kehittämisestä. ? enertec 2–3 / 2011 11
Sivu 12
Ympäristöystävällistä ja helppoa pellettilämpöä Vapon lämpöpalvelut tuo pellettilämmön helposti yritysten, kuntien ja muiden suurten kiinteistöjen ulottuville. Tähän uusiutuvaan, kotimaiseen energiaan perustuvaan vaihtoehtoon on turvautunut jo yli 70 kohdetta Suomessa. elletistä on tullut 2000-luvun kuluessa P varteenotettava polttoaine eri käyttökohteissa. Se soveltuu yhtä hyvin suurten ja pienten kiinteistöjen lämmönlähteeksi kuin korvaamaan hiiltä voimalaitoksissa. Lämmön tuottamisen pelletillä voi myös ulkoistaa 500–1 000 kW:n lämpökeskuskokoluokasta ylöspäin. Vapon lämpöpalvelut tarjoaa tähän toimivia ratkaisuja. ”Vapo ottaa silloin kokonaisvastuun lämmitysratkaisun toteuttamisesta ja lämmön tuottamisesta pelletillä tai isommissa kokoluokissa myös muilla biopolttoaineilla. Me vastaamme suunnittelusta, lupien hankkimisesta, investoinnista, lämmön tuottamisesta sekä laitoksen huollosta ja 12 enertec 2–3 / 2011 kunnossapidosta. Näin asiakkaan ei tarvitse sitoa hankkeeseen omaa pääomaa eikä henkilöresursseja”, Vapon pellettilämmöstä Suomessa vastaava johtaja Matts Kempe kertoo. Asiakkaan näkökulmasta Vapon lämpöpalvelu toimii kaukolämmön tapaan eli asiakas maksaa kuukausittain vain käyttämästään lämmöstä tai prosessihöyrystä ja Vapo huolehtii lopusta. ”Lämmöstä ja/tai höyrystä maksettava hinta on sidottu indekseihin. Siten hintakehitys on vakaata ja ennustettavaa, ja hinta on kilpailukykyinen nyt ja tulevaisuudessa”, Kempe toteaa. YLI 70 KOHDETTA, 225 GWH LÄMPÖÄ Tällä hetkellä Vapolla on yli 70 pellettilämpökohdetta, joille toimitettiin lämpöä 225 GWh vuonna 2010. Määrä vastaa noin 10 000 omakotitalon energiankulutusta. Asiakkaina on teollisuusyrityksiä, kuten Fiskars-konserniin kuuluva Inhan Tehtaat Oy Ab Ähtärissä, useita kuntia ja mm. Finavia, jonka lentoasemat yhdeksälVesipuisto Serena Espoossa on yksi Vapon yli 70 pellettilämpöasiakkaasta. lä paikkakunnalla lämpiävät Vapon pellettilämmöllä. Joukossa on myös matkailualan yrityksiä, kuten Vesipuisto Serena Espoossa ja hiihtokeskus Ylläs-Ski Lapissa. ”Aina kyseessä eivät ole yksittäiset rakennukset tai yritykset. Muuramen Business Park -teollisuuskylässä Vapo rakensi 2,5 MW:n pellettilämpökeskuksen lisäksi alueelle kaukolämpöverkon, johon kuuluu suuri osa teollisuuskylän yrityksistä, kuten maailmallakin tunnetut perheyritykset Harvia Oy, Kytölä-yhtiöt ja Nokka-Yhtiöt Oy. Vapon pellettilämpö toimii yhtenä lämmönlähteenä myös kunnallisissa lämpöverkoissa Mynämäellä ja Nousiaisissa”, Kempe kertoo. JOUSTAVASTI JA TALOUDELLISESTI Asiakkaiden tyytyväisyydestä kertoo se, että ensimmäisiä 2000-luvun alussa tehtyjä sopimuksia ollaan jo uudistamassa. Kempe sanoo, että kokonaistaloudellisuuden lisäksi asiakkaat arvostavat Vapon lämpöpalvelujen luotettavuutta, joustavuutta, paikallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä.
Sivu 13
”Säännöllinen huolto ja kunnossapito minimoi ikävät yllätykset. Lisäksi lämpölaitosten toimintaa valvotaan jatkuvasti etävalvontajärjestelmällä. Kaikissa laitoksissa on myös varajärjestelmä, johon voidaan turvautua ongelmatilanteissa. Palvelun joustavuutta lisää se, että pellettilämpölaitokset ovat siirrettäviä. Ne voidaan siten tarvittaessa korvata uudella esimerkiksi asiakkaan lämmöntarpeen kasvaessa.” ”Täysin kotimaisena ja uusiutuvaan energiaan perustuvana ratkaisuna pellettilämpö ja muut Vapon lämpöpalveluratkaisut osoittavat konkreettisella tavalla, mitä kestävä kehitys voi käytännössä olla. Eikä tästä vastuullisuudesta tarvitse maksaa mitään ylimääräistä, vaan päinvastoin”. PALVELU LAAJENEE UUTEEN KOKOLUOKKAAN Kempe uskoo, että tulevaisuudessa halu ostaa lämpöä palveluna lisääntyy. Niin yrityksissä kuin kunnissakin halutaan keskittyä yhä enemmän ydintehtävien hoitamiseen ja kotimaiseen lähienergiaan perustuvien lämpöpalveluratkaisujen kysyntä kasvaa. ”Kysyntää on nähtävissä myös asteen verran pienemmässä, noin 200–500 kW:n lämpökeskuskokoluokassa. Öljyn hinnan jatkuvasti noustessa tämän kokoluokan kuntien kiinteistöissä, suurehkoissa taloyhtiöissä ja yrityksissä etsitään uusia vaihtoehtoja lämmitykseen.” Jyväskylän lentoasema on yksi yhdeksästä Finavian lentoasemasta, joka lämpiää Vapon pellettilämmöllä. ”Tähän kysyntään vastaamiseksi kehitämme parhaillaan ratkaisuja yhdessä hyvien kumppanien kanssa. Pilottikohteita työstetään jo, ja tarjolle on tulossa joustava, asiakaslähtöinen ja hinnaltaan kilpailukykyinen malli”, Kempe lupaa. TURVALLINEN VAIHTOEHTO Vapo on Euroopan johtava pelletinvalmistaja, jolla on tehtaita Suomen lisäksi Ruotsissa, Tanskassa ja Puolessa. Vuonna 2010 Vapo toimitti pellettiä yhteensä 620 000 tonnia. Tämä tekee pelletistä turvallisen valinnan kaikille Vapon pelletin käyttäjille. Niukkuudesta ei ole pelkoa, vaikka käyttö Suomessa moninkertaistuisi. ”Sekä tuotantokapasiteettia että raaka-ainetta pelletin valmistukseen on riittävästi tarjolla. Esimerkiksi Vapon Suomessa tuottamista pelleteistä menee puolet vientiin, vaikka järkevintä olisi käyttää ne täällä”, Vapon Suomen pellettitoiminnasta vastaava johtaja Martti Savolainen arvioi. Savolaisen mukaan pelletin tarjoamat mahdollisuudet kannattaakin ottaa huomioon niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Erityisen helppoa pellettilämmöllä on korvata öljylämmitys siinä vaiheessa, kun kattila ja tai öljysäiliö pitää uusia. ”Olennaista on tietenkin se, että pelletti on edullinen ratkaisu verrattuna öljy- tai suoraan sähkölämmitykseen ja tulevaisuudessa on vaikea uskoa tämän hintaedun kaventuvan. Nykyaikaisissa pellettilämmitysjärjestelmissä myös huollon tarve on minimoitu. Omakotitalossa oikein mitoitettu pellettisiilo vaatii täyttämistä 1–2 kertaa vuodessa ja tuhka täytyy poistaa pellettikattilasta aika ajoin”, Savolainen kuvailee huollon tarvetta. Pelletin käyttöä helpottaa se, että Vapolla on kattava toimitusjärjestelmä. Pellettiä voidaan toimittaa puhallusautolla asiakkaan varastosiiloon kaikkialla Suomessa. Tarvittaessa pellettiä on saatavissa myös säkkitavarana mm. rautakaupoista. PELLETTITAKKA AVAA MAHDOLLISUUKSIA Pellettiä voi hyödyntää lämmityksessä myös niissä talouksissa, joissa ei ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää. Markkinoilla on useita pellettitakkoja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia täydentää kodin sähkölämmitystä tai ratkaista kesämökin lämmitystarpeet. ”Helposti asennettavan pellettitakan avulla suoralla sähköllä lämpiävän talon sähkönkulutus voidaan jopa puolittaa. Jo 3 000–4 000 eurolla on tarjolla takkoja, jotka voi laittaa päälle matkapuhelimella. Tätä mahdollisuutta osaavat arvostaa ainakin kesämökkiläiset joita on perillä odottamassa aina valmiiksi lämmin mökki”, Savolainen sanoo. ? ISMO MYLLYLÄ enertec 2–3 / 2011 13 Kuva: Finnavia
Sivu 14
Vapo + ISS = aito kumppanuus Yksi plus yksi on parhaimmillaan paljon enemmän kuin osiensa summa. Vapon ja ISS Palveluiden kumppanuus on jatkuvasti kehittyvää yhteistyötä, jossa syntyy uusia toimintamalleja ennakkoluulottomasti ideoiden. äpi Suomen toimiva Vapo Oy siirsi osan L lämpölaitostensa käyttö- ja ylläpitopalveluista ja lämpöpellettilaitostensa rakennuttamis-, käyttö- ja ylläpitopalvelut sekä näiden käytännön johtamisen ISS:lle vuonna 2010. Vauhdikkaasti ja rohkeasti ollaan lähdetty liikkeelle. Vapon tuotantojohtaja Pasi Koivisto sanoo pyrkivänsä välttämään ylisanoja, mutta toteaa, että yhteistyö on toiminut ”ihan hirvittävän sujuvasti”. ”Tämä on aitoa partneruutta; uudenlaista, kaavoihin kangistumatonta kumppanuutta, joka kehittyy ja kasvaa yhdessä ideoimalla ja uusia yhteistyömuotoja löytämällä.” ASIOITA VOI TEHDÄ TOISIN ISS:n ja Vapon solmiman kumppanuussopimuksen lähtökohtana oli ajatus, voiko asioita tehdä toisin. Vapon ydintoimintaa on muun muassa biolämmön tuottaminen asiakkaille. ISS puolestaan osaa kiinteistöhoito-, rakennuttamis-, käyttöönotto- ja ylläpitopalvelut sekä näiden manageerauksen tehokkaasti. Vapo halusi keskittyä oman bisneksensä kasvattamiseen ja tavoitteena oli löytää kumppaniksi valtakunnallinen kokonaispalvelun hallitseva palveluntuottaja. ”ISS:lle siirtyi liikkeenluovutuksessa noin 80 pellettilämpö- ja lämpölaitosta. Sopimus käsittää laitosten kokonaisylläpidon sekä manageroinnin strategisen kumppanuuden periaatteella. Samalla siir14 enertec 2–3 / 2011 Kuva: Tommi Anttonen ”Kokonaisuuden hoitaminen hyvin ja kustannustehokkaasti on haastavaa”, Vapon tuotantojohtaja Pasi Koivisto sanoo. tyi Vapon kaikkien kiinteistöjen turvapalvelut ja kiinteistöhuolto ISS:lle.” YHTEISET INTRESSIT ISS:llä yhteistyökuvioita on aktiivisesti kehittämässä asiakasratkaisuista vastaava Jussi Snällström, joka toteaa Vapon kanssa yhteistyön kuvaavan ISS Palveluiden asiakas ymmärrystä parhaimmillaan. ”Avoin yhteistyö ja luottamus toistensa osaamiseen sekä jatkuva halu oppia uutta ovat toimivan kumppanuuden peruslähtökohtia. Meidän vahvuutemme on valtakunnallisuus, palvelujemme standardoitu laatu ja vankka kokemus palvelujen tuottamisesta. Ymmärrämme myös asiakkaan liiketoimintaa, joka Vapon tapauksessa tarkoittaa muun muassa liikkeenluovutuksessa meille siirtyneiden asiantuntijoiden tieto-taidon hyödyntämistä pellettilämpölaitosten toiminnassa.” Pasi Koivisto huomauttaa, että ISS:lle siirtyneet työntekijät ovat olleet tyytyväisiä siirtoon. ”Esimerkiksi lämpökeskuksista vastaavat erikoisosaajat saavat ISS:llä monipuolisemman toimenkuvan ja kehitysmahdollisuudet kuin mitä Vapo olisi voinut heille tarjota.” UUSIN TUOREIN SILMIN ISS:n ja Vapon kumppanuutta on jalostettu pitkälle liiketoimintojen rajoja rohkeasti venyttäen. Molemmat organisaatiot oppivat jatkuvasti yhteistyöstä, ja yhteistyöjohtoryhmässä keksitään uusia tapoja tukea molempien myyntiä. ”Kun ISS alkaa hoitaa jossain kohteessa lämpölaitostamme, tilanne on erinomainen esimerkiksi turvapalveluiden tai kiinteistöhuollon tarjoamiseen”, Pasi Koivisto ideoi. ”ISS:n kohteissa puolestaan voimme kartoittaa valtakunnallisten asiakkaidemme kiinnostusta vaihtaa öljylämmityksensä ympäristöystävälliseen bioenergiaan”, Jussi Snällström toteaa. ? TUIJA HOLTTINEN Teksti on lyhennelmä ISS Pro:ssa 2/2010 julkaistusta artikkelista. Lisätietoja: Jussi Snällström, johtaja, asiakasratkaisut, jussi.snallstrom[at]iss.fi
Sivu 15
www.gasum.fi Maakaasu on puhdas ja energiatehokas polttoaine. Gasum edistää aktiivisesti myös uusiutuvan biokaasun käyttöä ja jakelua Suomessa. Energia kaasuilla voidaan parantaa lähi-ilman laatua ja vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. enertec 2–3 / 2011 15
Sivu 16
Puusta puhdasta energiaa Nuorten metsien hoidosta syntyy uusiutuvaa puupohjaista energiaraaka-ainetta, jonka tarjonta ei vaihtele metsäteollisuuden puunjalostuksen suhdanteiden mukaan. Kotimainen L&T Biowatti Oy toimii sillanrakentajana metsänomistajien ja puun käyttäjien tarpeiden välillä. 16 enertec 2–3 / 2011
Sivu 17
assila & Tikanoja Oyj -konserniin kuuL luva L&T Biowatti Oy on metsä- ja bioenergia-alan palveluyritys, joka toimittaa puupolttoainetta energiantuotantoon. ”Muista alan toimijoista poiketen me emme omista metsiä, emmekä ole mukana itse energiantuotannossa tai puunjalostuksessa. Sen sijaan keskitymme toimittamaan puupolttoainetta energian tuottajille”, kertoo L&T Biowatin liiketoimintajohtaja Tomi Vartiamäki. Suurimmat puupolttoaineen asiakkaat koostuvat kunnallisista ja yksityisistä voimalaitoksista. Lisäksi metsähaketta hyödyntävät erikokoiset lämpölaitokset ja toisinaan myös maatilojen kokoiset kohteet. ”Voimme tuottaa kaikenkokoisiin kohteisiin sopivaa raaka-ainetta. Koko maan kattavan terminaaliverkoston avulla pystymme takaamaan katkeamattoman polttoainesaatavuuden energiatuotantolaitoksille haasteellisissakin olosuhteissa”, Vartiamäki kuvailee L&T Biowatin toimintaa. NUORET METSÄT ARVOKASVUKUNTOON L&T Biowatti hankkii puuta suoraan metsänomistajilta oman metsäpalveluorganisaationsa avulla. Yritys tarjoaa maanlaajuisesti metsäpalveluja metsänomistajille ja metsäalan eri tahoille pienyrittäjästä suurteollisuuteen. ”Metsäpalvelumme ulottuvat rakennetun ympäristön maisemanhoidosta ympäristönraivaukseen. Merkittävä osa tuottamastamme puupolttoaineesta saadaan nuoriin metsiin kohdistuvista kasvatushakkuista. Näissä kohteissa on etuna se, että hankintaa voidaan tehdä tasaisesti vuodesta toiseen”, Vartiamäki sanoo. Lisäksi metsäpolttoaineiden raaka-ainepohjana ovat päätehakkuualoilta korjattavat hakkuutähteet ja kannot. Nuorista metsistä saatavalla puutavaralla voidaan hyödyntää bioenergiaa fossiilisten polttoaineiden sijaan ja vähentää siten ilmaston kuormitusta. ”Metsänomistajan ei tarvitse hoidattaa ylitiheitä nuoria metsiä metsurilla, vaan hän saa maksun siitä, että työ tehdään energiapuukorjuuna. Me keräämme yhteisen suunnitelman mukaisesti puut oksineen ja latvoineen ja toimitamme ne edelleen energialaitoksille Suomessa”, Vartiamäki sanoo. TULEVAISUUDEN LÄMMITTÄJÄ JA SÄHKÖISTÄJÄ EU:n uusiutuvan energian direktiivin myötä Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian loppukulutus 38 prosenttiin, mikä tarkoittaa 9,5 prosenttiyksikön lisäystä vuoden 2005 tasoon. Vartiamäki näkee puupolttoaineiden suhteen suurimman potentiaalin nuorissa metsissä, joista saadaan markkinoille aidosti uutta raaka-ainetta tyydyttämään kysyntää. Tuotteen hieman korkeampia kustannuksia kompensoidaan yhteiskunnan tuella myös tulevaisuudessa. L&T Biowatin palvelut toteutetaan noin 90 henkilön voimin, joista kolmasosa on yhtiön oman kaluston kuljettajia. Yhtiön metsäpalveluorganisaatiota täydentää laaja yhteistyökumppaneiden verkosto. Vuonna 2010 yrityksen liikevaihto oli noin 55 miljoonaa euroa. ? Lisätietoja: www.biowatti.fi enertec 2–3 / 2011 17
Sivu 18
Räätälöityjä bioenergia-paketteja Teknologian tutkimuskeskus VTT yhdistää ja paketoi kaupalliset ja uudet teknologiat asiakkaan tarpeiden ja toimintaympäristön mukaan. ansainvälinen tiedeyhteisö on yksimieK linen siitä, että ilmaston lämpötilan nousu on tämän vuosisadan aikana rajoitettava kahteen asteeseen, jotta siitä aiheutuvat haitat ovat siedettävissä. Jo vuoteen 2050 mennessä kasvihuonekaasupäästöt on puolitettava nykyisestä. Samaan aikaan maailman sähkötarve kaksinkertaistuu. Päästötöntä tuotantokapasiteettia on rakennettava 500 megawattia päivässä. Kestävän kehityksen tiellä pysytään vain, mikäli viivytyksittä kyetään globaaleihin toimenpiteisiin vähähiiliseen energiantuotantoon siirtymiseksi, säästetään energiaa ja parannetaan energiatehokkuutta. VTT:n vastaa näihin haasteisiin monitieteellisellä ja -teknologisella osaamisella, joka kattaa koko energiaketjun – energian raaka-aineesta energian käyttöön. Keskeinen tavoite on saada tulokset teollisuuden pilot-toimintaan ja kaupallisille markkinoille. UUSIA BIOENERGIAKONSEPTEJA MAAILMALLE Suomessa puupolttoaineet tulivat teollisuuden ja yhdyskuntien sähkön ja lämmön yhteistuotantoon jo vuosikymmeniä sitten. Nyt 70–75 prosenttia bioener18 enertec 2–3 / 2011
Sivu 19
giasta on peräisin metsäteollisuuden sivutuotteista. ”Kun puhutaan biomassan laajamittaisesta hyötykäytöstä VTT:n asiantuntemuksella ja teknologioilla on pitkä toteutushistoria tutkimustulosten kaupallistamisessa”, sanoo tutkimusjohtaja Kai Sipilä. ”Nyt maailmalla kysytään uusia konsepteja ja kokonaisia ratkaisuja. Osaamisen osuus viennissä kasvaa. Yksin nykyisten laitosten suunnittelu-, rakennus- ja käyttöosaamisella ei enää pärjätä.” ”Merkittävin kilpailutekijämme on se, että osaamme yhdistää ja paketoida kaupalliset ja uudet teknologiat juuri asiakkaan tarpeiden ja toimintaympäristön mukaan. Tämä avaa uusia markkinamahdollisuuksia meille ja meidän kumppaneille”, Sipilä sanoo. ”Tutkimuksella luodaan osaamispohja, mutta konseptien ja ratkaisujen vienti edellyttää, että ne on demonstroitu Suomessa. Tämä edellyttää katalyyttirahoitusta ja riskinottohaluja”, Sipilä sanoo. Apros-ohjelmistoa hyödynnetään myös bioenergian tuotannossa pros-ohjelmistolla voidaan simuloida voiA malaitosten ja niiden osajärjestel mien dynaamista käyttäytymistä eri tilanteissa. Ohjelmistoa hyödyntäen on selvitetty muun muassa ydinvoimalaitosten automaatiosuunnittelun mahdollisia puutteellisuuksia. Uusimmat sovellukset liittyvät polttokennoihin, biopolttoaineisiin, hiilidioksidin talteenottoon ja aurinkoenergiaan. Ohjelmisto on VTT:n ja Fortumin neljännesvuosisadan jatkuneen yhteistyön tulos. Sen käyttölisenssejä on myyty yli 200 eri puolille maailmaa. ? Lisätietoja: www.apros.fi FOKUS PUU-, PELTO- JA JÄTEBIOMASSOISSA Demonstrointia vauhdittaa EU:n SET Planin biopolttoaineiden tuotantoon painottuva bioenergia-teollisuusaloite, johon on ehdotettu kahdeksan miljardia euroa. ”Useita hankkeita on vireillä niin Suomessa, Ruotsissa ja Keski-Euroopassa. Suomalaisten hankkeiden raaka-aineena on pääasiassa metsäteollisuuden metsätähteet”, Sipilä sanoo. ”EU-puitteissa panostamme puu-, pelto- ja jätebiomassoja käyttäviin niin liikennepolttoaineiden, sähkön tuotannon ja uusien biojalosteiden kehitystoimintaan. Jätepohjaisiin materiaali- ja energiahyötykäyttöratkaisuihin tulevat biomassat ovat peräisin kuluttajilta ja teollisuudelta.” Lisäksi EU rahoittaa vuosien 2013– 2020 päästökauppakauden tuloilla (NER300) uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä suurhankkeita useilla miljardeilla euroilla. Tätä rahoitusta tavoittelee kolme suomalaista bioenergiahanketta. ? enertec 2–3 / 2011 19
Sivu 20
Mäkikylän laitokselta tulossa biokaasua Gasumin verkkoon Kouvolan Mäkikylässä on juuri otettu käyttöön biokaasuvoimalaitos. Kaupungin jätevedenpuhdistamon viereen rakennettu voimalaitos käyttää polttoaineenaan biokaasua. Syksyllä 2011 samalle lai tos alueelle valmistuu myös Gasum Oy:n syöttölaitos eli pieni kompressoriasema. Sen jälkeen Mäkikylän voimalaitokselta voidaan syöttää biokaasua myös maakaasuverkkoon. 20 enertec 2–3 / 2011 ouvolan uuden biokaasulaitoksen koK konaisteho on noin 15 GWh (gigawattituntia) vuodessa. Nimellisteho on 1 400 kilowattia, josta sähkötehon osuus on puolet. Laitos käyttää polttoaineena lietteestä, viherrehusta ja biojätteestä muodostettavaa metaanikaasua. Biokaasulaitoksen kapasiteetti on 19 000 tonnia jätevesilietettä ja muuta biomassaa.
Sivu 21
Sähkön- ja lämmöntuotantoa varten KSS Energia rakensi biokaasulaitoksen yhteyteen mikroturbiinilaitoksen. Vedenpuhdistamon ja biokaasulaitoksen tarvitsema lämpö tuotetaan biokaasulla. Aiemmin Mäkikylän vedenpuhdistamoa lämmitettiin öljyllä. Suurin osa laitoksen käyttämästä biokaasusta muodostuu viereisellä Kouvolan Veden jätevedenpuhdistamolla. Lisäksi raaKuva: KSS Energia Oy ka-aineeksi tuodaan biojätteitä sekä maatalouden tuottamaa biomassaa Kouvolan seudulta. Biokaasua syntyy enemmän kuin voimalaitos pystyy itse käyttämään. KAASU JALOSTETAAN VERKKOKELPOISEKSI KSS Energian ja Kouvolan Veden yhteisprojektiin tuli jo alkuvaiheessa mukaan myös Gasum Oy. ”Ylijäämäkaasun hyödyntämisestä verkossa keskusteltiin jo silloin. Myös aikatauluista sovittiin jo hankkeen varhaisessa vaiheessa”, kertoo liiketoimintayksikön päällikkö Pasi Torri Gasum Oy:stä. ”Kouvolan Mäkikylän laitokselta tulee biokaasua, joka jalostetaan verkkoonsyöttökelpoiseksi – siis lähes maakaasun veroiseksi. Jalostettua biokaasua voidaan siten käyttää kaikissa maakasun käyttökohteissa, kuten liikennekäyttössä.” Ennen verkkoon syöttämistä biokaasun metaanipitoisuus nostetaan yli 95 prosenttiin. Verkossa jaettavan maakaasun metaanin pitoisuus on noin 98 prosenttia. ”Biokaasu maakaasuverkkossa toimii samaan tapaan tasekäsittelyyn perustuen kuin vihreä sähkö sähköverkossa”, Torri muistuttaa. Mäkikylän laitosalueella Gasum huolehtii biokaasun syöttämisestä verkkoon. KSS Energia puolestaan vastaa kaasun jalostuksesta ja hyödyntää laitoksen tuottaman raakakaasun. Voimalaitoksella raakakaasu pyörittää biolaitoksen generaattoria. Verkkoon syötettävän kaasun määrä riippuu siis siitä, paljonko kaasua laitoksella kuluu. MAAKAASULINJA AIVAN MÄKIKYLÄN VIERESSÄ Reaktorilaitos käynnistettiin Mäkikylässä keväällä 2011. ”Kaasun jalostus ja verkkoonsyöttö valmistuvat myöhemmin. Aikataulun mukaan maakaasun syöttö runkoverkkoon alkaa syksyllä 2011”, Torri toteaa. ”Mäkikylässä maakaasuverkon runkolinja kulkee aivan tontin laidassa, joten kaasunsyöttöä varten tarvitaan vain muutaman kymmenen metrin pituinen putki.” Torrin mukaan Gasumilla on vastaavanlaisia biokaasun syöttöhankkeita muual lakin Suomessa. ”Kaasun verkkoonsyöttöä suunnitellaan muun muassa Nastolassa. Sinne rakennetaan iso biokaasureaktorilaitos, jalostuslaitos sekä syöttöpiste maakaasuverkkoon yhdessä Biovakka Suomen kanssa. Myös Hyvinkäällä on käynnissä YVAselvitys biokaasulaitoksesta.” Kymenlaaksossa on Gasumin laskelmien mukaan paljon kysyntää maa- ja biokaasulle. ”Kouvolassa maakaasun runkoverkko haarautuu kaupungin eteläpuolella myös Kotkan ja Haminan suuntaan. Siellä – samoin kuin Kouvolan lähistöllä – on paljon maakaasun teollisuuskäyttäjiä. Myös Gasumin keskusvalvomo sijaitsee Kouvolassa”, Torri mainitsee. SYÖTTÖLAITOS VALMIS ELOKUUSSA 2011 Gasum Oy:n projektipäällikkö Esa Hallivuori kertoo, että Mäkikylään sijoitettavan Gasum Oy:n kaasunsyöttölaitoksen rakennustyöt alkoivat huhti–toukokuun vaihteessa. ”Laitteet on jo tilattu. Syöttölaitos rakennetaan noin sadan metrin etäisyydelle voimalaitoksesta. Maakaasuverkon runkoputken venttiiliasema on aivan vieressä.” ”Rakennus- ja asennustyöt valmistuvat elokuun 2011 puolivälissä. Syöttölaitos on tuotantokäytössä syyskuun loppuun mennessä”, Hallivuori arvioi. KSS Energian projektipäällikkö Kimmo Räsänen sanoo syöttölaitoksen perustusten alkavan olla valmiina. ”Alueella on jo vedetty biokaasulinja tontin rajalle saakka. Kunhan syöttölaitos valmistuu ja laitteet saadaan asennettua tontille, kaasuputkilinjaan tarvitaan enää pientä viimeistelyä”, Räsänen selostaa rakennustyön vaiheita. ? MERJA KIHL ARI MONONEN enertec 2–3 / 2011 21
Sivu 22
uosina 2009–2011 Biower on toiV mittanut biokaasulaitosten ydinkomponentteja Hollantiin, Saksaan ja Sveitsiin. Neljän kohteen yhteenlaskettu kapasiteetti on 120 000 tonnia/vuosi biohajoavaa jätettä. Biowerin toimitukset ovat sisältäneet biokaasulaitosten bioreaktoreita. Bioreaktori on biokaasulaitoksen ydinkomponentti, jossa biohajoavaa materiaalia mädätetään ihanteellisissa olosuhteissa. Toimitukset on tehty yhteistyössä Biowerin teknologiayhteistyökumppanin Sveitsiläisen Kompogas AG:n kanssa. Kompogas AG on maailman johtava kuivamädätysmenetelmän kehittäjä ja toimittaja. Kuivamädätys on tehokkain tapa tuottaa biokaasua, sähköä, lämpöä ja liikennepolttoainetta uusiutuvasta biojätteestä. Biower on laadukkailla toimituksillaan lyhentänyt laitoksen rakennusaikataulua sekä alentanut projektin kokonaiskustannuksia. LIIKENNEPOLTTOAINETTA JA LUOMULANNOITTEITA Zwolle Hollanti – Asiakas on alueellinen jäteyhtiö, joka toimii yhteistyössä Rowa 22 enertec 2–3 / 2011 Bioweriltä menestyksellisiä biokaasureaktoritoimituksia Keski-Eurooppaan HVC:n kanssa. Rowa HVC on neljän maakunnan bioenergia-alan yhteenliittymä. Vuotuinen jätteenkäsittelykapasiteetti rakennetulla laitoksella on 40 000 tonnia vuodessa. Reaktorina on kaksoisreaktori, jossa kaasua tuotetaan kahdessa rinnakkaisessa reaktorissa. Tuotettu kaasu puhdistetaan ja siitä valmistetaan liikennepolttoainetta. Laitos tuottaa myös lannoitteita, jotka on sertifioitu luomulannoite tuotteiksi Keski-Euroopassa. Aalsmeer Hollanti – Biower on toimittanut jo toisen kaksoisreaktoritoimituksen Hollantiin. Asiakas on De Meerlanden NV, joka on kymmenen kunnan omistama jäteyhtiö Amsterdamin etelä puolella. Biokaasulaitos sijaitsee aivan Schipholin lentokentän läheisyydessä. Laitos käsittelee jätettä 150 000 kotitaloudesta ja 4 000 yrityksestä. Raaka-aine on erilliskerätty biojäte ja puutarhojen biomassa. Laitoksen kapasiteetti on 40 000 tonnia/vuosi. Biokaasu puhdistetaan ja käytetään liikennepolttoaineena jäteyhtiön omissa keräilyautoissa sekä osa kaasusta syötetään maakaasuverkkoon. Kaasun puhdistuksesta yli jäävä hiilidioksidi toimitetaan läheisille kasvihuoneille. SÄHKÖÄ JA LÄMPÖÄ BIOKAASUSTA Biower on toimittanut bioreaktorit asiakkaille Grossefehniin Saksaan sekä Wauviliin Sveitsiin. Grossefehnin asiakas on jäteyhtiö. Wauvillissä puolestaan sieniviljelijät ja Biowerin teknologia yhteistyökumppani Kompogas muodistivat yhteisyrityksen biokaasulaitoksen rakentamiseksi ja operoimiseksi. Molempien laitosten kapasiteetti on 20 000 tonnia vuodessa. Tuotettu kaasu syötetään CHP-laitokseen, joka tuottaa sähköä sähköverkkoon ja lämpöä kaukolämpöverkkoon. Laitoksien oma sähkön ja lämmön tarve on pieni. CHP-laitoksena käytetään modulaarista kaasumoottoriin perustuvaa sähkön ja lämmön tuotantoyksikköä. ? Lisätietoja: www.biower.com
Sivu 23
Poltinosaamista käyttöösi Voimalaitos- ja prosessipolttimet ? Laitetoimitukset ? Käyttöönotto ? Koulutus ? Vuosihuollot ? Varaosat ? Modernisoinnit Pohjolan j Voima on Suomen monimuotoinen energiantuottaja g ja koko Suomen kehitystä sekä kasvua eteenpäin vievä voima. Pohjolan j Voiman omistajia j ovat vientiteollisuuden yritykset, y y , kunnat ja j kunnalliset energiayhtiöt. g y Tuotamme osakkaillemme omakustannushintaista energiaa luotettavasti, kustannustehokkaasti ja ympäristöä säästäen. www.pohjolanvoima.fi enertec 2–3 / 2011 23
Sivu 24
BMH auttaa asiakkaitaan sijoittamaan kestävään kehitykseen BMH Technology Oy on Hollming-konserniin kuuluva alansa johtava energia- ja ympäristöalan järjestelmä- ja laitetoimittaja. BMH kehittää, markkinoi ja toimittaa materiaalinkäsittelyjärjestelmiä globaalisti luoden jatkuvasti uusia kestäviä ratkaisuja bioenergian, jätteenkäsittelyn ja kierrätystekniikan alalle. li 60 vuoden kokemus alalta sekä vilY kas kysyntä ovat luoneet perustan yhtiön voimakkaalle kasvulle. Kaikissa toimituksissa noudatetaan tiukimpiakin direktiivejä, joten asiakas saa rauhassa keskittyä omaan liiketoimintaansa, kunnes on aika ottaa avaimet käteen ja käynnistää uusi järjestelmä, jossa yhdistyvät korkea kustannustehokkuus ja matalat huoltokulut. MONIPUOLISET POLTTOAINEEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄT Yksi BMH: n viimeisimmistä vientitoimituksista oli Viron Pärnussa sijaitsevalle Fortum Tempers AS:lle kehitetty ulkoinen polttoaineen käsittelyjärjestelmä. Tämän 70 MW:n laitoksen polttoainevaihtoehdot ovat biomassa, puuhake ja turve. Viime vuonna toimitettiin myös mittavat polttoaineen käsittelyjärjestelmät Saturn Managementin Swiecien voimalaitokselle Puolaan ja Stora Ensolle Langerbruggeen Belgiaan. KeskiEuroopan projektien lisäksi BMH on viime aikoina ollut aktiivinen myös Välimeren alueella, jossa mm. piakkoin luovutetaan 24 enertec 2–3 / 2011 uusi ulkoinen polttoaineen käsittelyjärjestelmä Acciona Energia S. A. -yhtiölle Espanjan Miajadasissa. Kotimaassa BMH:n meneillään oleva Tolkkinen 2 -projekti, biopolttoaineen käsittelyjärjestelmä Porvoon Energia Oy / Borgå Energi Ab -yhtiölle, on hyvä esimerkki BMH:n hyvin vaalituista pitkäaikaisista asiakassuhteista. Aikanaan vuonna 2002 tämä asiakas tilasi BMH:lta sisäisen polttoaineen käsittelyjärjestelmän Tolkkinen 1 -laitokselle ja tehokas asiakaspalvelu kantaa nyt hedelmää: BMH on Tolkkinen 2 -projektin päätoimijoita yhteistyössä asiak kaan ja MW Power Oy:n kanssa sisäisen polttoaineen, hiekan ja tuhkan käsittelyssä. ASIANTUNTEMUS TUO UUSIA KAUPPOJA Erinomaisen prosessituntemuksensa ja pitkäaikaisen vankan kokemuksensa ansiosta BMH on saavuttanut mainetta luotettavana liikekumppanina, joka alinomaa etsii uusia teknisiä vaihtoehtoja asiakkailleen. Yhtiö kiinnittää aina erityistä huomiota turvallisuusasioihin sekä yksityiskohtaiseen polttoaineanalysointiin. BMH:n vahvuudet ovat johtaneet mielenkiintoisiin sopimuksiin, joista yhtenä esimerkkinä voisi mainita seuraavan laajan kotimaisen projektin Oulussa. Oulun Energia tilasi hiljakkoin uuden polttoaineen käsittelyjärjestelmän, jonka on määrä valmistua kesällä 2012. ‘PERHEUUTISIA’ Paitsi materiaalinkäsittelyjärjestelmien toimittajana, BMH tunnetaan myös TYRANNOSAURUS ® SRF (solid recovered fuel) -tuotantoprosessista. Viimeisimmät perheuutiset kertovat, että yksi nuorimmista jäsenistä tässä jätteestä energiaksi -laitosten perheessä eli uusin Tyrannosaurus saavutti kaukaisen määränpäänsä Australian Melbounessa joulukuussa 2010. Visy Paper Pty. Ltd. -yhtiön raporteista on käynyt ilmi, että sopeutuminen uuteen kotiin on sujunut hyvin. Pidämme teidät tulevaisuudessakin ajan tasalla tämän jättiläisperheen menestystarinasta. ? Lisätietoja: www.bmh.fi BMH rakentaa Espanjassa.
Sivu 25
Totalleverantören Ratkaisut biopolttoaineiden av bränslehanteringar käsittelyyn BMH Technology Oy levererar on mukana kompletta turvaamassa energiahuollon bränslehanteringar kestävää till kraftvärmeverkens kehitystä. Pohjoismaiden johtavana toimittajana ratkaisemme biobränsle eller avfallseldade FB-pannor. tulevaisuuden haasteet jo nyt. Polttoaineen Bränslemottagningssystem vastaanotto- ja murskausjärjestelmät Seulonta-asemat Polttoaineen varastointijärjestelmät Kuljetinjärjestelmät voimalaitoksille Kierrätyspolttoaineen käsittely Polttoaineen, hiekan ja kalkin syöttölaitteet Pohjatuhkan ja lentotuhkan käsittely Yksittäiset kuljetinlaitteet ja varaosapalvelut Järjestelmä- ja laitetoimituksemme ovat kokonaistoimituksia, sisältäen käyntiinajon ja käyttö- ja huoltohenkilökuntanne koulutuksen. BMH Technology Oy Sinkokatu 11, 26100 Rauma PL 32, 26101 Rauma Puhelin 020 486 6800 Telefax 020 486 6990 www.bmh.fi Kuopio, Yttre bränslehantering Haapaniemi kraftverk för Umeå 2005 Energi 2009 Czestochowa, Polen 2010 © Lars Wikman- Ume Energi
Sivu 26
Laatua ammattitaidolla aumalla sijaitseva, vuonna 1984, peR rustettu Raumaster Oy toimittaa materiaalinkäsittelyjärjestelmiä energia- ja puunjalostusteollisuudelle maailman laajuisesti. Toimitukset kattavat koko ketjun tuotekehityksestä valmistukseen ja käyttöönottoon saakka. Yhtiö kantaa vastuun koko projektista ja tarjoaa myös kattavia after sales -palveluita. Asiakkaiden luottamusta Raumasteriin kuvaa se, että asiakassuhteet ovat pitkiä ja moni niistä on jatkunut jo yrityksen perustamisajoista lähtien. Raumaster Oy:n toimitukset energiateollisuudelle ovat laajoja kokonaisuuksia sisältäen mm. materiaalin ?? ??????????? ?? ????????????????????????? varastoinnin 26 enertec 2–3 / 2011 ?? ???????????????????????????????? syötön kattilaan ?? ?????????????????????????????????? käsittelyn ?? ???????????????????????????????????????? kalkin syötön Yhtiöllä on kokemusta järjestelmien toimittamisesta erilaisille kattilatyypeille kuten CFB-, BFB- ja arinakattiloille. Myös yksittäisiä laitteita tehdään tilaajan tarpeiden mukaisesti. Asiakaspalvelu koetaan Raumasterilla tärkeäksi projektin alusta lähtien aina jälkihoitoon saakka. After sales -palvelut sisältävät mm. testaus- ja tarkastuspalvelut, kunnossapidon, huoltosopimukset sekä varaosatoimitukset. ? Lisätietoja: www.raumaster.fi RAUMASTER OY ?? ??????????????? ?? ????????????????????????????? ?? ????????????????????? ?? ????????????????????????? Paper Oy ja Raumaster Ab ?? ?????????????????? kuuluvat myös raumalainen ketjutehdas Ketjurauma Oy ja virolainen konepaja A/S Rauameister
Sivu 27
Material handling systems for bioenergy industry Fuel receiving Screening & crushing of fuel Fuel storage Conveyor systems Boiler infeed systems Raumaster Oy Nortamonkatu 34 26100 Rauma Finland Tel. +358 2 837741 www.raumaster.fi Fly ash handling Bottom ash handling Systems for recovery boilers Sand handling Lime handling
Sivu 28
Suomalainen bioenergiaosaaminen on arvokas vientituote Bioenergialla on Suomessa pitkä ja kaupallinen perinne. Kehitys perustuu energia-alan ja koko metsä teollisuuden yhteisiin ponnisteluihin. Sen tuloksena Suomessa toimii kunnianhimoinen kehitysklusteri, joka edustaa ehdotonta huippua maailman mittakaavassa. Suurin ympäristöhyöty ilmastonmuutoksen hillinnässä saavutetaan silloin, kun osaamistamme voidaan soveltaa myös Suomen ulkopuolella. un osaamisvienti kohdistuu palveluK jen tarjontaan, ei ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien investointien toteutuminen hidastu pääomapulan tai valmistuskapasiteetin rajallisuuden vuoksi. Bioenergiaosaamisen vienti tarjoaa tehokkaan tavan edistää ilmaston lämpenemistä hidastavien energiaratkaisujen hyödyntämistä samanaikaisesti jopa tuhansissa hankkeissa ympäri maailmaa. Bioenergiaosaamisen tarjoaminen ja myynti maailmanlaajuisesti edellyttää sekä verkottumista yhteistyötahojen kanssa että investointia suomalaisiin myyntiorganisaatioihin. ”Kannattaisiko osa ilmastonmuutoksen hillintään Suomessa käytetyistä rahoista kohdistaa palvelujen markkinoinnin tukemiseen ulkomailla, jolloin saavutetaan maailmanlaajuista hyötyä”, kysyy ÅF:n erityisasiantuntija, tohtori Markku Raiko. Raikon mukaan tehokas bioenergiaosaamisen konsultointi edistäisi myös suomalaisen energiateknologian vientiä paremmin kuin mikään muu yksittäinen toimenpide. ”Suomalaisen teknolo28 enertec 2–3 / 2011 gian erinomaisuus avautuu paremmin sen tuntevalle asiantuntijalle kuin bioenergiahankkeissa ensi askeliaan tapailevalle paikalliselle investorille”, Raiko jatkaa. ENGLANNIN UUSI BIOVOIMALAITOS HYÖDYNTÄÄ SUOMALAISTA BIOENERGIAOSAAMISTA Hyvä esimerkki suomalaisen bioenergiaosaamisen viennistä on ruotsalaisomisteiseen metsäteollisuuskonserniin, Holmen Groupiin, kuuluvan Iggesund Paperboard Ltd:n biovoimalaitoshanke Englannissa. Hankkeen toteutusvaiheen konsulttina toimii Suomen suurin energia-alan konsultti ÅF. Maailmanlaajuisesti toimivan ÅF:n paras bioenergiaosaaminen juuri tähän hankkeeseen löytyi Suomesta. ÅF:n EPCM-toimeksiantoon sisältyvät projektin johto, suunnittelu, hankinta sekä työmaavalvonta ja käyttöönottopalvelut. Cumbrian Workingtoniin rakennettavan laitoksen kaupallinen käyttö on suunniteltu alkavaksi maaliskuussa 2013. Voimalaitoskonseptina on suomalaisille perin tuttu CHP eli yhdistetty sähköä ja lämpöä tuottava voimalaitos, jonka höyrykattilana on biopolttoaineille soveltuva leijukerroskattila. Biokattilaksi hankkeeseen valittiin suomalaiseen osaamiseen perustuva Andritzin leijukerroskattila (BFB). Laitos tuottaa kartonkitehtaalle prosessihöyryä 80 t/h ja sähköä 50 MWe. Kartonkitehdas saa kaiken tarvitseman energian uusiutuvilla metsäteollisuuden puuperäisillä sivuainevirroilla kuten kuorella, purulla ja hakkeella. Aiempia ÅF:n konsultoimia bioenergiahankkeita maailmalla ovat mm. Viron Tarttoon ja Tallinnaan sekä Liettuan Vilnaan rakennetut CHP-voimalaitokset, joissa leijukerroskattilan (BFB) toimittajana oli Metso Power. Viron Pärnun biovoimalaitoshankkeeseen leijukerroskattilan toimitti vuorostaan Andritz. Näiden lisäksi ÅF on ollut mukana bioenergiahankkeissa mm. Italiassa, Saksassa ja Ruotsissa. ? Lisätietoja: www.afconsult.fi
Sivu 29
Yhteistyössä Suomen Automaatioseura ry ???????????????? ???????????????????????????????????????? Automaatio 11 kokoaa teollisuuden avainhenkilöt Suomesta ja lähialueilta tutustumaan alan tarjontaan, solmimaan kontakteja ja käymään kauppaa. Viisi vahvaa yhdessä: Automaatio, ammattielektroniikan Elkom, teollisuuden sähkön Eltek, Hydrauliikka & Pneumatiikka sekä koneenrakennusteollisuuden MecaTec muodostavat maan mahtavimman teknologiamessujen kokonaisuuden. Tervetuloa alan aitiopaikalle! ?????????????????????????????????? ???????????????????????????????????????????????????????????????????????? ??????????????????????????????????????????????????????????? ????????????????????????????????? ??????????????????????????????????????????????????????????????????
Sivu 30
Automaatio säästää energiaa voimalaitoksilla Monenlaisten kattilalaitosten energia- ja ekotehokkuutta on mahdollista parantaa nykyaikaisilla automaatiojärjestelmillä. Viime vuosina esimerkiksi Metson automaatioliiketoiminta on pyrkinyt kehittämään voimalaitoksille uusia järjestelmiä, joilla säästetään raaka-aineita ja ympäristöä. ohtaja Esa Jokiniemi Metson automaaJ tioliiketoiminnasta arvioi, että voimalaitosten käyttäjillä on nykyään paljon painavia syitä kehittää voimalaitoksia entistä ympäristöystävällisemmiksi. "Yksi merkittävä tekijä on lainsäädäntö. Esimerkiksi Euroopan Unionin direktiivit ja Pohjois-Amerikassa voimaan tulleet säädökset korostavat energiansäästöä ja ympäristövaikutusten minimointia", Jokiniemi toteaa. Laitosten ekotehokkuuden parantamiseen on usein myös vakavia taloudellisia perusteita. "Ranskalaisen EDF-energiayhtiön tutkimusten mukaan 68 prosenttia yrityksistä näkee, että energiansäästö on oman yhtiön kannalta tärkeä kilpailutekijä. Suurista yrityksistä 84 prosenttia aikoo lähiaikoina investoida energiankulutuksen vähentämiseen." Viime aikoina Metso on toimittanut eri puolille maailmaa automaatioratkaisuja, joiden avulla voimalaitoksissa pystytään vähentämään energian ja raaka-aineiden kulutusta sekä pienentämään laitosten ympäristöpäästöjä. Jokiniemen mukaan energiatehokkuutta parantava automatiikka on muutenkin tulossa yhä keskeisemmäksi Metson omassa toiminnassa. "Se on kasvava liiketoiminta-alue", hän luonnehtii. 30 enertec 2–3 / 2011 "Energiatehokkuutta parantavan automatiikan kysyntä kasvaa", johtaja Esa Jokiniemi Metson automaatioliiketoiminnasta vakuuttaa. KATTILAT JA TURBIINIT EKOTEHOKKAAMMIKSI Esimerkiksi voimalaitosten höyryverkkojen optimointia varten on Jokiniemen mukaan kehitetty viime vuosina yhä pitemmälle vietyjä automaatioratkaisuja. "Tyypillisesti paperi- ja selluteollisuuden sekä metalliteollisuuden voimalaitoksissa on useampia kattiloita, turbiineja, höyryakkuja, kaukolämpöakkuja, reduktioventtiileitä, apulauhduttimia ja höyryä kuluttavaa prosessityöstöä. Metso toi muutamia vuosia sitten markkinoille tällaisiin voimalaitoksiin soveltuvan Metso DNA Steam Network Manager -järjestelmän, joka parantaa höyryn tasauksen toimivuutta", Jokiniemi mainitsee. Ratkaisu perustuu laitteiden toiminnan ohjaamiseen malliprediktiivisen säädön (MPC = Model Predictive Control) avulla. "Muun muassa UPM:n tehtaalla Kuusankoskella tämäntyyppiseen järjestelmään liitettiin sekä höyryverkon lyhyen aikavälin stabilointi että energianhallinnan pitkäaikainen optimointi, jolloin päästiin parhaisiin kokonaistuloksiin. Tämä paransi nimenomaan ekotehokkuutta", Jokiniemi korostaa. "Usein monipolttoainelaitoksilla on sekä biopolttoaineilla toimiva kattila että fossiilisia polttoaineita käyttävä kattila. Kun höyryn jakelu ja tuotanto optimoidaan, voidaan samalla maksimoida biopolttoaineen käyttöä, joka on edullisempi ja ympäristöä vähemmän kuormittava vaihtoehto." "Samalla voimalaitokselta saadaan tasalaatuista höyryä vaikkapa paperikoneelle. Automaatiojärjestelmän MPC-säädöllä voidaan esimerkiksi ennakoida, milloin sellunkeitossa on alkamassa uusi erä, jolloin laitoksella tarvitaan lisää höyryä. Silloin kattilan tehoa voidaan lisätä pitemmän ajan kuluessa, jolloin päästöt pysyvät paremmin hallinnassa kuin kattilan nopeassa käynnistyksessä."
Sivu 31
Tämän tyyppinen järjestelmä on toiminnassa Cenibran sellutehtaalla Brasiliassa. Metson DNA Steam Network Manager APC (Advanced Process Control) -systeemi asennettiin sinne pari vuotta sitten. "Laitoksella on monimutkainen höyryverkko, jossa on monta painetasoa. Tehtaan voimalaitoksella on pari turbiinia, viisi kattilaa, höyryakkuja sekä automaationa Yokogawan järjestelmä, jonka päälle lisättiin Metson järjestelmä. Se tehostaa höyryn käyttöä ja vähentää ulospuhalluksia. Aikaisemmin laitoksella hukattiin paljon energiaa, kun höyryä puhallettiin katolta taivaalle", Jokiniemi selostaa. "Myös turbiinisäätäjien kehittämiseksi on tehty paljon töitä. Niiden alalla olemme saaneet aikaan uusia ratkaisuja." POLTTOAINEET HALLINTAAN Voimalaitoksilla on usein tarvetta valvoa ja tehostaa pääkomponenttien toimintaa laaja-alaisemminkin. "Tätä varten on suunniteltu käytönvalvontajärjestelmä eli Metso DNA Plant Management Applications. Se valvoo esimerkiksi kattilan suorituskykyä ja lämmönsiirtopintojen likaantumista. "Monet nykyiset voimalaitokset polttavat sekä puuta että erilaista biomassaa ja kaikenlaista pakkausjätettä. Silloin yleensä tarvitaan myös polttoaineen laadun ja määrän valvontaa, johon soveltuu Metso DNA Solid Fuel Data Management -tiedonhallintajärjestelmä." Polttoainetiedon hallintajärjestelmän tarkoituksena on valvoa sitä, miten erilaisia polttoaineita voidaan käyttää voimalaitoksen kattilassa niin, että lämpöarvot pysyvät hyvinä ja että savukaasupäästöt ovat koko ajan sallituissa rajoissa. "Pitää tietää, milloin poltetaan mitäkin. Kun erilaiset jätejakeet siirretään varastoista polttokattilaan, kaiken pitää olla hallinnassa", Jokiniemi tiivistää. "Yksi mielenkiintoinen sovellus on Metso DNA Operation Point Deviation Monitoring -sovellus. Sen avulla havaitaan, kuinka paljon voimalaitoksen toiminta poikkeaa laitoksen suunnitteluarvoista. Siitä voidaan myös nähdä konkreettisesti – euroissa megawattituntia kohti – kuinka paljon laitoksella menetetään tuotantoa kenties sen takia, että lämpötila- tai painearvot eivät ole kohdallaan." PÄÄSTÖT PIENEMMIKSI Päästöjen valvonta on tullut voimalaitoksilla pakolliseksi, ei vain ympäristön vaan myös ympäristölainsäädännön takia. Euroopassa päästörajoituksiin vaikuttavat kansallisten lakien ja ilmastotavoitteiden lisäksi Euroopan Unionin LCP-direktiivi (Large Combustion Plant) sekä Waste Incineration Plant -direktiivi. Jokiniemen mukaan lähes kaikissa Metson toimittamissa automaatiojärjestelmissä on mukana hälytystoiminto ympäristörajojen ylittymisestä. "Silloin kun jonkin käyttötunnin aikana esimerkiksi typen oksidien päästökeskiarvo savukaasuissa nousee sallitun päästörajan yli, operaattori saa valvomossa hälytyksen automaatiojärjestelmältä. Sitten asiat voidaan saada kuntoon eli päästöt takaisin sallitulle tasolle." "Automaatiojärjestelmän normaalitoimituksessa on usein mukana savukaasupäästöjen tunti- ja vuorokausiarvojen ennustava toiminto. Silloin ehditään hyvissä ajoin vaikkapa muuttaa käytettävän polttoaineen tyyppiä siten, että laitoksella pysytään sallituissa rajoissa. Järjestelmästä saadaan tarvittaessa myös päästöraportit suoraan viranomaisten käyttöön." Suomessa tällainen järjestelmä toimii muun muassa Metsä-Botnian tuotantolaitoksilla Joutsenossa, Äänekoskella, Kemissä ja Raumalla. Yhtiön eri tuotanto- ja voimalaitosten toimintaa sekä päästöarvoja voidaan seurata etävalvonnan kautta sekä pääkonttorissa että ympäristöpäällikön toimipisteessä Joutsenossa. PILOTTIKOHDE PUOLASSA Viimeisimpiin alan uutuuksiin kuuluu Jokiniemen mukaan pölypolton optimointia varten kehitetty ratkaisu eli Metso DNA PC Combustion Manager. Kuva: Metso Automaatiojärjestelmä näyttää valvomohuoneessa tietoja voimalaitoksen toiminnasta. Tällaisen järjestelmän ensimmäinen asennuskohde on Puolassa, missä Fortum Power Solutions on tehnyt Tauron Polska Energian kanssa kaupat Low-NOx-tyyppisen poltinratkaisun toimittamisesta kuudelle 224 MWe:n (megawatin) pölypolttokattilalle Jaworzno-III-voimalaitokselle. Koko laitoksen sähköteho on 1,3 GW (gigawattia). Metso toimittaa laitokselle poltonhallintajärjestelmän. "Ensimmäinen ratkaisu on jo toimitettu ja otetaan käyttöön syksyllä 2011", Jokiniemi selittää. "Loput viisi järjestelmää asennetaan viiden vuoden kuluessa siten, että ne ovat valmiina 2016, jolloin EU:n tiukat päästörajat tulevat käyttöön Puolan voimalaitoksilla." Jokiniemen mukaan Metso päätti osallistua hankkeeseen, koska yhtiöllä oli entuudestaan jo yli 15 vuoden kokemus kattiloiden optimoinnista. "Tämän Jaworznon projektin kehitystyö alkoi syksyllä 2010. Hankkeen suunnittelussa on ollut mukana Metsolta kahdeksan henkilöä, joista kolme on koulutukseltaan säätötekniikan- tai poltonhallinnan tohtoreita." "Uusi järjestelmä toimii automaatiojärjestelmän prosessiasemalla. On poikkeuksellinen ratkaisu, että sekä sumeaa logiikkaa (fuzzy logic) että MPC-säätöjä toteutetaan prosessiasematasolla. Silloin ratkaisu on kiinteä osa automaatiota ja toimii luotettavammin kuin erillisillä PC-tietokoneilla", Jokiniemi korostaa. ? MERJA KIHL ARI MONONEN enertec 2–3 / 2011 31
Sivu 32
32 enertec 2–3 / 2011 Haapaniemen kolmas voimalaitosyksikkö sai ensitulet kesäkuun alussa Kuopion Energian Haapaniemelle valmistuvan voimalaitoksen käyttöönotto on jo pitkällä. Uusi laitos sai kattilaansa ensitulet 1.6.2011. Kiinteitä biopolttoaineita koepoltetaan heinäkuussa. Haapaniemen kolmannen voimalaitosyksikön kaupallisen käytön aloitus 1.1.2012 takaa kaukolämmön ja sähkön toimitusvarmuuden pysymisen Kuopiossa korkealla tasolla. Valmistuva laitos on mitoitettu ympärivuotisen käytön mukaan. Sen sähköteho on 46 MW ja kaukolämpöteho 80 MW. uopion Energian uuden, polttoaineK teholtaan 162 MW, voimalaitoksen rakennustyöt ovat edenneet käyttöönottovaiheeseen Kuopion Haapaniemellä. Uuden laitoksen myötä Kuopiossa raskaan polttoöljyn käyttö laskee huomattavasti, noin 7 000 tonnia vuodessa. Uusi laiKuva: Vesa Toivanen tos käyttää polttoöljyä vain käynnistystilanteissa. Tämä on merkittävä parannus käytöstä keväällä poistuneeseen 1-kattilaan verrattuna. HPN3-voimalaitos on rakennettu vanhan laitoksen ja tien väliin. Kolmannen yksikön käyttöön soveltuva polttoainevalikoima on myös laajentunut, jopa 70% polttoaineesta voi olla Kuva: Pekka Kulju Ensimmäiset tulen lieskat löivät kattilan seiniin 1.6.2011. biopolttoainetta. Metso Power Oy:n toimittamalla CFB-kiertoleijukattilalla (höyrypaine 130bar, lämpötila 535 C°) voidaan hyödyntää hyvinkin erilaisessa muodossa olevaa biopolttoainetta entistä tehokkaammin: puu (metsähake, kuori, puru) ja biomassat (ruokohelpi, olki). Polttoaineissa lisäksi kotimaisuus ja paikallisuus korostuvat entisestään. Turve säilyy pääpolttoaineena, mutta laitoksessa on myös kivihiilen käyttömahdollisuus poikkeustilanteiden varalta. Esimerkiksi vuonna 2008 oli poikkeuksellisen huono turvekesä ja polttoaineen saannissa oli huomattavia haasteita. Nykyaikaisen polttotekniikan käyttöönotto vähentää hiilidioksidipäästöjä parhaimmillaan n. 50 %, hiukkaspäästöjä n. 80 %, rikkidioksidipäästöjä n.80 % ja typenoksideja n. 60 %. Uusi laitos edesauttaa Kuopion Energiaa täyttämään osuutensa päästövähennyksistä, joihin Suomi on EU:ssa sitoutunut. Voimalaitosprojektin rakentaminen on projektijohtajan mukaan mennyt pääosin suunnitellusti, budjetissa ja aikataulussa on pysytty. Budjetti näyttäisi jopa alittuvan n. 20 miljoonalla eurolla. Meneillään oleva käyttöönotto etenee myös suunnitellusti. Yksi merkittävistä käyttöönottovaiheista oli kattilan onnistuneet ensitulet kesäkuun ensimmäisenä päivänä, projektijohtaja Petri Luoma kertoo. Heinäkuussa on määrä pyörittää Skodan turbiinia ensimmäisen kerran. Suurimpina haasteina rakentamisessa projektijohtaja Petri Luoma mainitsee tontin ahtauden, asutuksen läheisyyden ja vanhan laitoksen liittämisen uuteen. ?
Sivu 33
Varaajia ja virtalähteitä 30 vuoden kokemuksella Ellego Powertec Oy, Linnapellontie 18, 24910 HALIKKO AS Puh : (02) 737 250 /// Fax : (02) 737 2530 /// e-mail: info[at]ellego.fi www.ellego.fi Sen tuntee huomennakin enertec 2–3 / 2011 33
Sivu 34
Älykkäät sähköverkot muuttavat maailmaa – kodeissa ja tehtaissa ´Vuoteen 2020 mennessä Euroopassa on käytössä 240 miljoonaa älykästä sähkömittaria, toteaa amerikkalainen tutkimusyhtiö Pike Research. Etäluettavien mittareiden tuntuva maihinnousu on kuitenkin vain jäävuoren huippu – älykkäät sähköverkot tulevat muuttamaan ja mullistamaan yhteiskuntaa seuraavan 40 vuoden ajan, sillä Euroopan unionin kevythiilinen agenda on rakennettu pitkälle smart grid -suunnitelman varaan. ike Research arvioi maaliskuussa 2011, P että eurooppalaiset investoivat älykkäisiin sähköverkkoihin yli 80 miljardia dollaria kuluvalla vuosikymmenellä. Cleantech-markkinan analyytikkofirma näkee, että smart grid -bisnes pääsee huippuunsa vuonna 2017, jolloin Euroopassa kuitataan lähes 10 miljardin dollarin investoinnit. Analyytikko Eric Woodsin mukaan Euroopan smart grid -kehitys heijastaa paljolti Pohjois-Amerikan vastaavaa evoluutiota, mutta erojakin löytyy: erityisesti hiilidioksidipäästöjen vähennysohjelmat ja energiatehokkuus nähdään pääasiallisina ajureina älyverkkojen ja -mittareiden käyttöönotossa. 34 enertec 2–3 / 2011 INFRA UUSIKSI, KIITOS Amerikkalaisten konsulttien luvut – niin suurilta kuin ne vaikuttavatkin – jäävät kuitenkin Euroopan kollegoiden tar joamien numeroiden varjoon. SmartGridsteknologiayhteisön strategisessa tutkimusagendassa arvioidaan, että EU:n jäsenmaat joutuvat investoimaan 750 miljardia euroa infrastruktuuriin seuraavan 30 vuoden aikana. Tästä summasta arviolta puolet jakautuu tuotantoon liittyviin investointeihin ja puolet verkkoinvestointeihin (90 miljardia euroa siirtoverkkoihin ja 300 miljardia euroa jakeluverkkoihin). Smart grid -valtikkaa on viime vuosina palloteltu Atlantin yli edestakaisin. EuKuva: Fortum rooppa pääsi ensimmäisenä puuhailemaan älymittareiden kanssa, ja viime vuosikymmenen aikana 5.5. miljardia euroa investoitiin noin 300 smart grid -hankkeeseen läpi Euroopan. Tällä erää kuitenkin vain joka kymmenennellä eurooppalaisella kotitaloudella on älymittari. Viime aikoina amerikkalaiset ja kanadalaiset ovat pitäneet kärkipaikkaa – Teksas, Kalifornia ja Ontario ovat erityisesti kunnostautuneet kisassa. Vuonna 2011 huomio kiinnittyy jälleen Vanhaan Mantereeseen, kun Iso-Britannia, Ranska ja Espanja käynnistävät omia kunnianhimoisia projektejaan. Tutkimusten mukaan älykkäät sähköverkot voisivat tuoda EU:n energiasektorin primäärienergian kulutukseen lähes 9 % vähennyksen vuoteen 2020 mennessä. VIHREÄ LOHIKÄÄRME ISKEE Vaikka eurooppalaiset ovat tosissaan liikkeellä, voi olla että idän jättiläinen menee – taas kerran – heittämällä ohi tässäkin. Kiinan valtionverkkoyhtiö on kaikessa hiljaisuudessa valmistellut omaa älyverkkovallankumoustaan. Kiinalaiset ovat luoneet omia standardejaan ja toimittamassa näillä näkymin 40 miljoonaa etäluettavaa sähkömittaria kansalaisille. Kiinan 2020-suunnitelma pitää sisällään 700 miljoonaa älymittaria, mikä toteutuessaan jättäisi kaikki muut maat varjoonsa. Oman maan valmistusta suosimalla Kiina voisi vallata täysin myös laitemarkkinat. Mittareiden ulkopuolella globaali kokonaiskuva on edelleen varsin jäsentymätön. Tulevaisuuden visioissa älykkäässä sähköverkossa energiaa tuottavat sähköverkkoon perinteisten voimalaitosten lisäksi pienkuluttajat, liike-elämä ja teollisuus. Tällöin käytetään laajalti pienmuotoista, uusiutuvilla energianlähteillä hajautetusti tuotettua energiaa ja kuluttajalla on ny
Sivu 35
Kuvat: PhotoDisc kyistä aktiivisempi rooli sähkömarkkinoilla. Aktiivisen jakeluverkon tarkoituksena on linkittää kuluttajat ja tuottajat tehokkaasti yhteen mahdollistaen molempien reaaliaikainen osallistuminen sähkömarkkinoille mm. kysyntäjouston kautta. Aalto-Yliopiston Energiatekniikan laitoksella älykkäitä sähköverkkoja tutkinut Anni Sarvaranta huomauttaa, että suurin osa tarvittavista teknisistä komponenteista ja teknologioista on jo olemassa. Suurimman haasteen aiheuttavat puutteet nykyisissä hallintajärjestelmissä sekä huomattavat investointikustannukset. Energiateollisuus ry:n julkaisukokoelmassa viime lokakuussa julkaistuun Sarvarannan selvitystyöhön on kerätty näkemyksiä mm. suomalaisilta ja belgialaisilta alan asiantuntijoilta. STRATEGISTA KULMAA Suomessa sähkömarkkinoiden toimintaan liittyvä tutkimus on viime vuosina lisääntynyt. Teknologiatutkimuksessa alaa on vallannut tehoelektroniikan ja tasasähköratkaisujen tutkimus. Sarvarannan selvitystyön mukaan Suomessa on perinteisesti korostettu vahvasti verkostokomponenttien ja verkostolaskentamenetelmien ja automaatiojärjestelmien kehittämistä, kun taas nykyään sähköverkkokokonaisuutta pyritään tutkimaan myös strategisesta näkökulmasta. Tämän hetken tärkein suomalainen älyverkko-tutkimushanke on Cleen Oy:n ”Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat” (2009–2014). Euroopassa ”Älykäs eurooppalainen sähköverkosto” -aloite julkaistiin Madridissa kesäkuussa 2010. Aloite sisältää tutkimus- ja demonstraatio-ohjelman, jonka kokonaiskustannuksen 10 vuodelle arvioidaan olevan kaksi miljardia euroa. Rahoituksesta on kuitenkin vielä päästävä yhteisymmärrykseen komis sion, jäsenmaiden ja toimijatahojen kesken. Verkon toiminnan muuttuessa aktiivisemmaksi tapahtuu muutoksia myös toimintaympäristössä ja sähkömarkkinoille tullee uudenlaisia toimijoita. Asiakasnäkökulma verkkoliiketoiminnassa on korostunut yhteiskunnan tultua entistä riippuvaisemmaksi sähköstä. Asiakkaiden suorat vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset, mutta asiakasnäkökulma on vahvasti esillä valvontaviranomaisten eli regulaattoreiden määritellessä tavoitteita toimialalle. HALLITUSTI RADIKAALI Euroopan valvontaviranomaisten näkökulmasta tärkein regulatorinen haaste on, kuinka säätelyn avulla pystyttäisiin mahdollistamaan verkkoyhtiöiden edellytykset identifioida ja priorisoida sellaisia älykkäisiin sähköverkkoihin liittyviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät verkon käyttäjien tarpeita ja kannustavat niiden hyödyntämiseen. Toisena suurena haasteena regulaattoreille on keinojen löytäminen kyllin radikaalien innovaatioiden aikaansaamiseksi – samalla tietenkin huomioiden asiakasnäkökulma sekä ratkaisujen taloudellisuus. Euroopan jakeluverkko-operaattorien näkövinkkelistä älykkään verkon kehittäminen on selkeä askel tulevaisuuteen: vanhaa sähköverkkokantaa ollaan uudistamassa, ja investointeja tarvitaan joka tapauksessa. Kysyntäjouston hyödyntäminen järjestelmän tehostamiseksi ja houkuttelevan tariffijärjestelmän luominen on olennainen ja haastava osa kehitystä, toteaa Sarvaranta. Lisäksi älykkään sähköverkon kehittämistä ajaa eteenpäin tarve joustavuuden lisäämiselle sähköverkon operointiin sekä hyötyjen, regulaation ja investointien välinen optimointi. Teknologisina haasteina jakeluverkkoyhtiöt pitävät standardien puuttumista, yhteensopimattomuutta, tietoturvallisuutta ja tiedon yksityisyyttä. Verkkoyhtiöt ovat myös huolissaan markkinoiden epäonnistumisesta ja vääristymisestä. Tutkimus- ja kehitystyön kustannukset ja niiden tuomat hyödyt ovat jakaantuneet epätasaisesti: investoinnit ovat verkko-operaattorien harteilla, kun taas muut osapuolet saavat suurimman osan hyödyistä (yhteiskunta, järjestelmä, asiakkaat, tuottajat). Tämä aiheuttaa sähkön siirtohinnan nostopaineita kulujen kattamiseksi. enertec 2–3 / 2011 35
Sivu 36
STANDARDIT JA SASSIIN Euroopan tasolla investointeja esimerkiksi verkkoinfrastruktuuriin mietitään nyt täyttä häkää. Komission Smart Grids -työryhmän visio ajanjaksolle 2010–2020 julkaistiin kesällä 2010, ja maaliskuussa 2011 komissio antoi ukaasin asianmukaisten standardien kehittämisestä alalle. Aikaa työhön on vuoden 2012 loppuun. Visioita alalla on riittämiin – esimerkiksi saarekekäyttöön kykenevät mikroverkot sekä pienimuotoisen tuotannon yhdeksi hallintakokonaisuudeksi kokoavat virtuaalivoimalaitokset puhuttavat jo alan guruja ja täyttävät blogeja. Lisäksi sähkövarastoille ennustetaan uroopassa hajautettu tuotanto koostuu E tällä hetkellä pääasiassa tuulivoimasta ja yhdistetystä sähkön ja lämmön tuotannosta (CHP, Combined Heat and Power). Suurimmat tuulivoimakapasiteetit löytyvät Tanskasta, Saksasta ja Espanjasta, kun taas Tanska, Suomi ja Alankomaat puolestaan ovat CHP:n käytön huippumaita. Suomessa hajautetun tuotannon investoinnit ovat toistaiseksi olleet hyvin harvalukuisia. Kotitalouksien tai nk. palveluyritysten pienmuotoisen hajautetun tuotannon tai pienimuotoisen tuotannon äkillistä kasvua tuskin on ainakaan heti odotettavissa. Suomessa on arvioitu olevan runsaasti potentiaalia pienimuotoisen uusiutuvan tuotannon lisääntymiseen, mutta kansainvälisellä tasolla pientuotannon määrien kasvu on lähinnä ollut seurausta suurista tukipaketeista, jollaisiin ei ainakaan toistaiseksi olla Suomessa siirtymässä. Hajautetulle tuotannolle potentiaalisimpia investointikohteita voisivat olla: ?? ????????? ??? ?????????????? ??????? ?????voiman osalta 36 enertec 2–3 / 2011 merkittävää asemaa sähkön kulutus- ja tuotantovaihtelujen tasaamisessa. Sähköja hybridiautojen älykkäällä lataamisella voidaan tulevaisuuden visioissa tasoittaa sähkön kulutusvaihteluja, mutta myös potentiaalisesti leikata huippukulutusta syöttämällä tarvittaessa energiaa verkkoon. Sähköautojen akkuteknolo gian kehittyminen on yksi varastointiteknologian tärkeimmistä ajureista. SUUNNITTELU UUDELLE TASOLLE Sarvarannan raportissa huomautetaan, että virtuaalivoimalaitoskonseptit, joustavien kuormien hyödyntäminen sekä hajautetun tuotannon laajamittainen soveltaminen edellyttävät ICT-teknologioiden Hajautettu sähköntuotanto EU:ssa ja Suomessa ?? ??????????? ??????? ??? ????????????non kohteet, joissa polttoaine on ilmaista tai lähes ilmaista (teollisuuden biopolttoainetähteet, kaatopaikkakaasut, maatalouden lietelanta) ja kohteessa on riittävän suuri lämpökuorma (teollisuusprosessi tai kaukolämmitys) ?? ????????? ???????? ??????????????????? peruskorjaaminen ja tulvavesien hyödyntäminen ?? ????????????????????????????????????kallisella tuotannolla, esimerkiksi CHP:llä Energiateollisuus ry:n energiavisiossa vuodelle 2050 CHP säilyttää kilpailukykynsä ja sähkön hinta- ja teknisen kehityksen myötä CHP:stä tulee kannattavaa myös nykyistä pienemmässä mittakaavassa. VTT:n Suomen energiavision 2030 mukaan tulevaisuudessa pienen mittakaavan hajautettu tuotanto, kuten mikroturbiinit ja polttokennot, tarjoavat pienellekin sähkön (ja lämmön) kuluttajalle uusia teknologisia mahdollisuuksia, tosin aluksi pääosin lähellä maakaasun jakeluverkkoa. Energiateollisuuden vision mukaan hajautettu, erityisesti rakennuksiin integja niihin liittyvien hallintajärjestelmien kehittämistä: edistykselliset kokonaisuuden optimointi- ja säätöominaisuudet asettavat suuret vaatimukset hallintajärjestelmien suunnittelulle. Teknologian nopean kehittymisen ja rakennettavien sähköverkkojen pitkän käyttöiän takia verkkoja rakennettaessa on tällä hetkellä vaikea ottaa huomioon kaikkia tulevaisuuden kehityssuuntia. Valittujen verkostoratkaisujen, kuten myös suunnittelu-, käytöntuki- ja automaatiojärjestelmien, tulisikin tästä syystä olla joustavia sähköenergian suunnan ja määrän nopeillekin muutoksille. ? SAMI J. ANTEROINEN roituva sähköntuotanto yleistyy ja pienimittakaavaiset CHP:n tuotantomuodot kaupallistuvat. Pienimuotoisessa energian tuotannossa hyödynnetään erityisesti tuulta, aurinkoa ja haja-asutusalueilla myös bioenergiaa. Visiossa pienmuotoinen energiantuotanto tulee muuttamaan asiakkaiden energiantarvetta ja käyttöä, mutta vaikutus tuotannon kokonaisuuteen ei ole muodostunut merkittäväksi vuonna 2050. VTT:n visiossa arvioidaan, että tuulivoimakapasiteetin lisääminen edellyttää tuotantokustannusten laskua, käyttöja huoltokustannusten minimointia sekä suurten merituulipuistojen rakentamista Suomen rannikolle. Energiateollisuuden arvion mukaan tuulivoima voi vuonna 2050 muodostaa 10–20 % Suomen sähkön tuotannosta. Merituulivoimapuistot ovat kuitenkin haasteellisia kohteita, sillä ne vaativat laajoja investointihankkeita. ? Lähde: Anni Sarvaranta: Älykkäät sähköverkot ja niiden kehitys Euroopan unionissa ja Suomessa. Aalto-yliopiston selvitystyö 2010.
Sivu 37
Välttämätön bioenergia Suomi käy puoliksi fossiilisilla polttoaineilla. Öljyn osuus primäärienergian kokonaiskulutuksesta vuonna 2010 oli 24 prosenttia, hiilen 13 prosenttia ja maakaasun 10 prosenttia. Kun turpeen osuus 6 prosenttia lasketaan mukaan, hiilidioksidipäästöjä synnyttävä osuus nousee hiukan yli puoleen, ja se tarkoittaa 60 miljoonan tonnin päästöjä. oinen puoli primäärienergian kokoT naiskulutuksesta koostuu hiilidioksidipäästöistä vapaasta ydinenergiasta, sähkön nettotuonnista, vesi- ja tuulivoimasta, metsäteollisuuden jäteliemistä sekä teollisuuden puutähteistä ja puun pienpoltosta. Hallitusohjelmassa energiapolitiikan keskiöön asettuvat hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja kestävän talouskasvun tukeminen. Kun uusiutuvien energialähteiden osuus aiotaan saada nousemaan 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä edellisen hallituksen ja EU:n linjausten mukaisesti, haasteita riittää. Miksi Suomen ja muidenkin teollistuneiden maiden energiajärjestelmä nojaa suureksi osaksi fossiilisiin polttoaineisiin, eikä uusiutuviin? Miksi tarvitaan erityistä politiikkaa uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamiseksi? Kyse on rahasta ja vain rahasta. Fossiilisten polttoaineiden voittokulku perustui ja perustuu edelleen niiden edullisuuteen. Kaasua ja polttoöljyä on helppo kuljettaa ja polttaa. Se tarkoittaa yksinkertaisia, luotettavia ja edullisia laitteita. Liikenteessä bensiini ja dieselöljy ovat käteviä keveytensä, varastoitavuutensa ja suuren energiatiheytensä ansiosta. Kivihiiltä on edullista kaivaa maaperästä, sen lämpöarvo on korkea, sitä on yksinkertaista kuljettaa ja varastoida, ja sen polttaminen on suhteellisen helppoa myös suurissa kattiloissa. Uraani on todella tiiviiksi pakattua energiaa. Vaikka voimalaitos on kallis rakentaa, sähkö on edullista varsinkin, kun voimalaitoksen käyttöikä on vuosikymmeniä. Uusiutuvat energialähteet perustuvat auringon energiaan. Vaikka sitä säteilee Maan pinnalle valtava määrä, sen energiatiheys on varsin vaatimaton ja siksi sen hyödyntäminen on kallista. Jotta siitä tulisi edullista, sitä pitäisi jalostaa ja ”tiivistää”. Luonto tekee sen kokoamalla esimeriksi Saimaan vesistön valuma-alueen vedet Imatrankosken kapeaan uomaan. Ei ihme, että juuri siihen on rakennettu useam pikin uusiutuvan energian erittäin edullinen talteenottopiste. Energiapolitiikka yrittää selättää luonnollisen teknistaloudellisen kehityksen tekemällä luonnostaan edulliset energialähteet verotuksella kalliiksi ja tukemalla luonnostaan kalliita, jotta ne tulisivat, kuten tavataan sanoa, kilpailukykyisiksi. Energiapolitiikka on kuitenkin aivan välttämätöntä, koska teknistaloudellinen kehitys ei ilmiselvästikään ota huomioon kaikkia toiminnasta syntyviä haittoja, kuten ilmaston lämpenemisestä ja halvimpien energialähteiden loppumisesta aiheutuvia sosiaali-, talous- ja turvallisuuspoliittisia seurauksia. Haastetta riittää. Esimerkiksi käyköön vuoden 2010 Teollisuuden Voiman ydinvoiman myynti osakkaille hintaan 21 euroa/MWh, kun pohjoismaisen sähköpörssin keskihinta oli 53 euroa/MWh. Tuulivoimalle ja bioenergialle valtio tarjoaa suhteellisen mutkikasta tavoitehintaa, joka on 83,5 euroa/MWh, ja bioenergialle tietyin ehdoin vielä lisätukea 50 euroa/MWh. Kalliimpien energiamuotojen edulliseksi tekeminen ei synny halvalla. Kun Kuva: Risto Valkeapää vielä otetaan huomioon energian perushyödykeluonne – kallistuva energia leikkaa talouskasvua ja muuta kulutusta, ja tämä iskee kipeimmin kaikkein vähävaraisimpiin niin Suomessa kuin globaalisti – hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja samanaikainen kestävän talouskasvun tukeminen on vaativaa puuhaa. ? ANTTI RUUSKANEN enertec 2–3 / 2011 37
Sivu 38
Enviroburners vahvasti mukana biomassan kaasutuslaitosprojekteissa nvroburners Oy suunnittelee ja valE mistaa edistyksellisiä polttimia ja poltinjärjestelmiä teollisuuden vaativiin olosuhteisiin ja prosesseihin yli 35 vuoden kokemuksella. Bioenergialaitosten käynnistys- ja kuormapolttimet on kehitetty huomioiden näiden sovellutusten erityisvaatimukset. Omat poltinmallit löytyvät BFB- ja CFB-kattiloille, soodakattiloille sekä myös kaasutuslaitoksiin. Metso Power Oy on tilannut Envi38 enertec 2–3 / 2011 roburnersilta CFB-kaasuttimen 10 MW:n käynnistyspolttimen ja kaasutuskaasun varapolttopaikaksi soihdun uusimpaan, polttoaineteholtaan maailman suurimpaan (140 MW) biokaasutuslaitokseen Vaskiluodon Voima Oy:lle Vaasaan. Poltinlaitteiden toimitus ja käyttöönotto ajoittuu vuodelle 2012. DONG Energy Power A/S on tilannut Enviroburnersilta 6 MW:n kaasutuskaasupolttimen Asnaesin voimalaitokseen Tanskaan. Kaasutuskaasu tuotetaan LT-CFBkaasuttimella paikallisesta biomassasta, joka koostuu maatalous- ja muusta yhdyskuntajätteistä. Enviroburners on jo aiemmin on toimittanut tähän hankkeeseen käytössä olevan kaasuttimen käynnistyspolttimen. Tuotekaasupoltin asennetaan 147 MWe:n kivihiilikattilaan ja käyttöönotetaan syksyllä 2011. Viimeisin tilaus kaasutinlaitoksiin on 4,5 MW:n käynnistyspoltin Metsä-Botnian Joutsenon sellutehtaalle rakennettavaan CFB-kaasuttimeen. Tällä Andritz Oy:n kaasuttimella korvataan meesauunissa käytettävä maakaasu puun kuoresta tehtävällä tuotekaasulla. Tämän maakaasulla toimivan käynnistyspolttimen toimitus ja käyttöönotto on vuonna 2012. Aiemmin keväällä Enviroburners sai merkittävän poltinjärjestelmätilauksen Andritz Oy:ltä Kyröskoskelle. Tähän uuteen biomassaa pääpolttoaineena käyttävään BFB-kattilaan tulee kaksi 12 MW:n käynnistyspoltinta ja kaksi 29 MW:n kuormapoltinta. Polttimien pääpolttoaine on maakaasu ja vaihtoehtoisesti kevyt polttoöljy. Toimitukseen kuuluu polttimien lisäksi poltinkohtaiset venttiiliryhmät maakaasulle ja kevyelle öljylle sekä paikallisohjauskaapit. Laitteet toimitetaan asennukseen alkuvuodesta 2012. ? Finnpneumatic toimii maailmanlaajuisesti Y mpäristön suojelu on erittäin tärkeä osa Finnpneumaticin projekteja. Yhä Finnpneumatic Oy on yksi Varkauden biopolttoaineen koelaitoksen merkittävistä toimittajista, sillä se on toimittanut pneumaattiset kuljetin- ja pölynpoistojärjestelmät laitokseen. suurempi osa projekteja rahoitetaan ympäristön suojelun pohjalta tätä nykyä. Kuva: Risto Valkeapää Lisätietoja: www.enviroburners.fi Finnpneumaticin laaja kansainvälinen ja kotimainen kokemus pölynpoistojärjestelmien asennuksista kuorimarumpuihin sellu ja paperiteollisuudessa on kasvattamassa merkitystään huomattavasti. Tämän osaamisen ja kokemuksen vuoksi Finnpneumaticia pidetään yhtenä alan johtavista yrityksistä. Kokemukseemme kuuluvat pneumaattiset kuljetinjärjestelmät, pölynpoistojärjestelmät, jätteen pneumaattisen kuljetuksen, pneumaattiset purkujärjestelmät sekä keskussiivousjärjestelmät. Tällä hetkellä on meneillään OJSC ILIM Groupin Bratskin tehtaalla Venäjällä kuorimarummun pölynpoisto järjestelmä ja pneumaattiset hakkeen-, kuoren- ja purunkuljetusten toimitukset. ? Lisätietoja: www.finnpneumatic.fi
Sivu 39
PSHE-levylämmönsiirtimet säästävät tilaa kaukolämpölaitosten turbiinirakennuksissa Lämmönsiirtimiä Kalannissa valmistava Vahterus Oy on kehittänyt levylämmönsiirtimille uudenlaisen sovelluksen, jolla voidaan säästää uusien voimalaitosten rakennuskustannuksia. Alkuvuodesta 2011 valmistui SWECO Industry Oy:n selvitys, jonka mukaan Vahteruksen lämmönsiirtimet soveltuvat hyvin käytettäväksi varsinkin pienissä ja keskikokoisissa lauhduttavissa voimalaitoksissa. ahterus Oy toi lämmönsiirtimensä V markkinoille vuonna 1991, ja ny kyään siirtimiä on toiminnassa lähes 30 000 kappaletta ympäri maailmaa. ”Aluksi lämmönsiirtimiä käytettiin kaukolämmön aluejakokeskuksissa”, Vahteruksen toimitusjohtaja Mauri Kontu mainitsee. ”Viimeisten 20 vuoden aikana lämmönsiirtimille on kuitenkin kehitetty uusia energiatekniikan, prosessi- ja kemianteollisuuden sekä kylmätekniikan sovelluksia. Nyt niissä on valmiudet turbiinihallikäyttöön. Lisäksi lämmönsiirtimien avulla voidaan parantaa voimalaitoksen kokonaishyötysuhdetta.” Vahteruksen laitteissa lämpöpinta pystytään pakkaamaan pienempään tilaan kuin laitoksissa perinteisesti käytetyissä putkilämmönsiirtimissä. ”Laitteilla saadaan aikaan näin ollen merkittävää tilansäästöä. Lämmönsiirtimistämme tulee uusi ratkaisu voimalaitosrakentamiseen”, Kontu uskoo. SÄÄSTÖJÄ RAKENNUSKUSTANNUKSIIN Lämmönsiirtimiä käytetään yleisesti voimalaitoksissa. Levylämmönsiirtimissä lämmönsiirto on putkilämmönsiirtimiä tehokkaampaa, joten voimalaitoksen lämmönsiirtimestä voidaan tehdä kooltaan aikaisempaa pienempi. Silloin se mahtuu turbiinihallissa pienempään tilaan. ”SWECOn selvityksessä on todettu, että tilansäästö on noin 50–80 prosenttia verrattuna perinteisiin putkilämmönsiirtimiin. Tämä tuo varmasti merkittäviä säästöjä rakentamiskustannuksiin”, Kontu arvioi. SWECO Industry Oy:n tekemän, järjestelmän soveltuvuutta tutkivan selvityksen mukaan pilottiasennuskohteeksi sopisi esimerkiksi CHP-kaukolämpölaitos (CHP = Combined Heat and Power) . ”Halusimme SWECOn mukaan hankkeeseen konsultiksi, koska yritys on tunnettu voimalaitossuunnittelija ja kokenut alan asiantuntija”, Kontu perustelee. KOKOVERTAILUT TEHTIIN SWECON 3D-MALLILLA SWECO Industry Oy:n energiaosaston pääsuunnittelijan Anssi Vainion mukaan oli jo etukäteen odotettavissa, että teknisten ratkaisujen ansiosta levylämmönsiirrin veisi turbiinihallissa vähemmän tilaa kuin putkilämmönsiirtimet. ”Selvitimme asiaa Vahterus Oy:n pyynnöstä. Selvitystyö alkoi tammikuussa 2011”, Vainio sanoo. ”Korvasimme 3D-mallissa perinteiset putkilämmönsiirtimet Vahteruksen mitoittamilla levylämmönsiirtimillä. Katsoimme, miten ne tyypillisesti sijoitetaan turbiinisaliin ja miten putkitukset siirtimille joudutaan tekemään, jotta ne olisivat prosessin kannalta toimivia. Näin saatiin aikaan autenttinen tilanne virtuaalimaailmassa.” SWECO käytti 3D-mallinnoksessa PDMS-ohjelmistoa, joka on muutenkin yleisesti käytössä SWECOn voimalaitossuunnittelussa. ”Esimerkkitapauksena oli olemassa olevan ja toimivan CHP-kaukolämpövoimalaitoksen 3D-malli. Sovitimme siihen tässä vertailussa kaukolämpö-, reduktio- ja prosessilämmönsiirtimiä sekä korkeapaine-esilämmittimen.” ”Vertailun perusteella Vahteruksen levylämmönsiirtimen koko suhteessa vastaavaan putkilämmönsiirtimeen on merkittävästi pienempi. Pituudeltaan se on putkiKuva: SWECO Industry Oy SWECOn 3D-mallissa Vahteruksen lämmönsiirrin näkyy voimalaitoksen turbiinirakennuksessa sinisenä, perinteinen putkilämmönsiirrin puolestaan punaisena. siirtimestä 53 prosenttia, halkaisijaltaan 86 prosenttia ja tilavuudeltaan 44 prosenttia. Vertailussa prosentit tosin vaihtelivat hiukan mittojen ja tilavuuksien osalta”, Vainio selvittää. ”Vertailun tulos yllätti meidätkin, ja mikäli Vahteruksen mitoitukset osoittautuvat oikeiksi ja toimiviksi, voidaan puhua huomattavasta tilansäästöstä.” Pienempi tilantarve voidaan ottaa huomioon voimalaitoksen turbiinirakennuksen mitoissa, joten säästöjä saadaan nimenomaan rakennuskustannuksissa. Silloin on kuitenkin jo suunnitteluvaiheessa tehtävä päätös siitä, että laitokseen valitaan levylämmönsiirtimet. ”Usein lämmönsiirrintoimittajaa ei ole vielä valittu, kun rakennuksen mitoitusta suunnitellaan. Vahteruksen levylämmönsiirtimiä käytettäessä turbiinirakennus voitaisiin rakentaa pienemmäksi”, Vainio pohtii. ? MERJA KIHL ARI MONONEN enertec 2–3 / 2011 39
Sivu 40
Oulun jätevoimalaitos oli vaativa suunnittelukohde A-Insinöörit on Suomen johtavia rakennusalan insinööritoimistoja. Sen palveluksessa on tätä nykyä yli 300 suunnittelijaa. Viime aikoina A-Insinöörejä on työllistänyt mm. Oulun Laanilaan rakennettavan jätevoimalaitoksen rakennesuunnittelu. -Insinööreillä ja sen edeltäjillä on yli A 50 vuoden kokemus erilaisista rakennuttamisja suunnitteluhankkeista. Yrityksen toiminnan aloittanut Insinööritoimisto Ahonen-Palenius perustettiin Tampereelle vuonna 1959. Nimi A-Insinöörit tuli käyttöön keväällä 1982. ”Projekteissamme on ollut vuo sien mittaan useita kymmeniä voimalaitoshankkeita”, kertoo A-Insinöörien projektipäällikkö Riku Niemelä. Hän on johtanut Laanilaan nousevan Oulun Energian jätteenpolttolaitoksen rakennesuunnittelua. Oulun Energian puolesta suunnittelutyön tilasi A-Insinööreiltä hankkeen pääurakoitsija ÅF-Consult Oy. TAUSTATIETOA KERÄTTIIN MUISTA POHJOISMAISTA Oulun Energia aloitti Laanilan jätevoimalaitoksen valmistelun vuonna 2002. Kun laitos valmistuu syksyllä 2012, se polttaa yhdyskuntajätteitä noin 120 000 tonnia vuodessa. Rakennushankkeen kustannusarvio on 79 miljoonaa euroa. ”Suunnittelutyöt aloitimme huhtikuussa 2010. Urakkalaskentapiirustuksia tehtiin touko- ja kesäkuussa. Varsinaisten työpiirustusten laatiminen alkoi heinäkuussa”, Niemelä kertoo. Rakennesuunnitteluun on Niemelän arvion mukaan kulunut kaikkiaan useita tuhansia tunteja. ”Jäljellä on vielä muutama sata suunnittelutuntia. Esimerkiksi viivästysallas sekä ammoniakin tyhjennys- ja täyttöpaikka ovat vielä suunnittelematta.” 40 enertec 2–3 / 2011 A-Insinöörit ei vastaa aivan koko voimalaitoksen rakennesuunnittelusta. ”Ekovoimalaitoksen polttokattilan rakenteet suunnittelee ja valmistaa saksalainen Baumgarte Boiler Systems GmbH. Savukaasujen puhdistuslaitteiston toimittaa puolestaan niin ikään saksalainen Lühr Filter GmbH & Co KG. – Me olemme toki suunnitelleet näihinkin laitoksiin perus- ja kuorirakenteita”, Niemelä selventää. Hankkeen suunnittelussa on A-Insinööreiltä ollut mukana kaikkiaan parikymmentä henkilöä. ”Vakituisesti mukana on ollut kolme suunnittelijaa. Meillä on tiivis työryhmä, jolla tällaisia hankkeita viedään läpi. Lisähenkilöitä projektiin on saatu tarpeen mukaan.” ”Rakennesuunnittelutiimimme keräsi tätä hanketta varten tietoa vastaavanlaisten laitosten käyttökokemuksista myös muun muassa muista Pohjoismaista”, kertoo Niemelä. Pari vuotta sitten Kotkaan valmistui paljolti samantyyppinen jätevoimalaitos. Myös sen rakennesuunnittelusta vastasi A-Insinöörit. USEITA ERIKOISIA BETONIRAKENTEITA Jätevoimalaitos rakennetaan Typpitielle, Kemiran tehdasalueelle. Alueella toimii entuudestaan Oulun Energian ja Kemiran yhdessä omistama Laanilan Voima Oy:n voimalaitos, johon uusi laitos yhdistetään. Entinen laitos on käyttänyt polttoaineenaan pääasiassa turvetta ja öljyä. Voimalaitoksen suunnittelussa yksi Projektipäällikkö Riku Niemelän mukaan Laanilan voimalaitoksen jätebunkkerin rakennesuunnittelu oli haasteellinen tehtävä. keskeinen lähtökohta on ollut laitoksen sopeuttaminen ja yhdistäminen tehdasalueella jo oleviin rakennuksiin. ”Rakennettavalta jätevoimalaitokselta lähtee putkisilta vanhaan voimalaitokseen. Uudessa laitoksessa ei ole lainkaan turbiinia”, Niemelä täsmentää. Voimalaitoksen ulkoseinät ovat pelti/villa/pelti -elementtiä. ”Osa seinistä verhoillaan teräsohutlevyillä. Kaikissa rakennuksissa seinien alaosissa on kahteen ja puoleen metriin ulottuvat betonisokkelit.” Voimalaitokseen tulee noin 90-metrinen savupiippu ja sen viereen savukaasupesuri. ”Pääporrastorni on vajaan 50 metrin korkuinen. Siinä on liukuvalettu betonirunko. Olemme aikaisemminkin suunnitelleet jonkin verran liukuvalettuja porrastorneja ja piippuja. Oulun hankkeessa myös jätebunkkeri toteutettiin liukuvalutekniikalla.” ”Suunnittelun kannalta haasteellisimpiin rakenteisiin kuului 25 metrin korkuinen jätebunkkeri, koska se sijoittuu osittain pohjaveden pinnan alapuolelle.” Bunkkerin yläpuolelle tulee teräsrakenteinen kahmarihalli, missä kahta jätekahmaria liikutellaan kahden siltanosturin avulla. Betonirakenteet on suunniteltu vesitiiviiksi jätteistä mahdollisesti aiheutuvien kemiallisten rasitusten takia. ”Myös projektin tiukka aikataulu on tuonut suunnittelulle lisähaasteita”, Niemelä arvioi. ? MERJA KIHL ARI MONONEN
Sivu 41
Tietomallintamisella (BIM) rakennusprojektit hallintaan ietomallipohjaisessa suunnittelussa tuotetaan yksityiskohtaiT nen rakennemalli, jota hyödynnetään suunnittelu- ja rakennusprosessin eri vaiheissa laaja-alaisesti. Se luo hyvän perustan hankkeen onnistumiselle. Sekä asiakas että koko projektiin osallistuva tiimi pystyy hahmottamaan rakenteet ja tilavaatimukset nopeasti ja oikealla tavalla. MALLINTAMINEN HELPOTTAA ASIAKKAAN JA SUUNNITTELIJAN VUOROPUHELUA KAIKISSA SUUNNITTELUPROSESSIN VAIHEISSA Mallintamisen avulla asiakkaan on huomattavasti helpompi seurata suunnittelun kehittymistä ja se edistää vuoropuhelua asiakkaan ja suunnittelijan välillä. Tietomallintamista hyödyntämällä voidaan myös suunnittelun lopputulosta ja sijoittautumista ympäristöön havainnollistaa. Mahdolliset ongelmakohdat tulevat helpommin esiin. Tämä kaikki yhdessä vähentää virheiden määrää. Se näkyy hankkeessa sujuvampana projektin hallintana. Oulun Energian jätteenpolttolaitoksen rakennesuunnittelu on tehty tietomallintamalla A-Insinöörien toimesta. MALLINTAMINEN MUUTTAA SUUNNITTELUPROSESSIA Moni asia muuttuu, kun hanke suunnitellaan tietomallinnuksella: Rakennushankkeen mallin luovutus ja vastuurajat, uuden laiset asiakirjat sekä aikataulut vaativat rakennushankkeessa mukana olevilta kannanottoja. Lopputulos on kuitenkin vaivan arvoinen: Työn mielekkyys lisääntyy, eri rakennekokonaisuuksien yhteensovittaminen helpottuu ja kokonaisvaltainen ymmärrys rakennushankkeessa kasvaa merkittävästi. Alan osaa jien jatkumo on myös turvattu. Tietomallipohjainen suunnittelu on lisännyt nuorten mielenkiintoa hakeutua alalle. Se koetaan mielekkääksi perinteisiä menetelmiä paremmin. A-Insinöörit on yksi Suomen johtavia tietomallinnuksen osaajia. Yrityksessä toimiva tietomallinnuksen asiantuntijaryhmä ylläpitää ja kehittää tietomallisuunnittelua alan parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Maailmanlaajuisesti Suomi on edelläkävijä BIM:in hyödyntämisessä. ? Lisätietoja: www.ains.fi Meiltä saat yksilöllisiä vastauksia visaisiin pulmiisi. Yli 300 A-Insinöörin ratkaiseva asiantuntemus odottaa haasteitasi. Talonrakentaminen Infrarakentaminen Korjausrakentaminen p. 0207 911 777 www.ains.fi
Sivu 42
Vuonna 1965 perustettu Telinekataja Oy on Suomen johtava telinealan asiantuntija, joka on erikoistunut yksinomaan teline- ja sääsuojaratkaisujen sekä muiden tilapäisrakenteiden suunnitteluun, myyntiin, vuokraukseen ja asennustoimintaan. 42 enertec 2–3 / 2011 Telinealan ammattilainen – palveluksessanne 46 vuoden kokemuksella elinekataja toimittaa vaativatkin ratkaiT sut rakentamisen, teollisuuden, energiantuottajien sekä kone- ja laiteasentajien tarpeisiin. Energia-alan osaaminen on karttunut vuosien kokemuksen kautta mm. Neste Oil Kilpilahden tuotantolaitosten vuosihuolloissa ja uudisrakentamisessa, Olkiluoto 3 ydinvoimalan ja Jyväskylän Energian Keljonlahden biovoimalaitoksen uudisrakentamisissa sekä Oulun Energian ja Vantaan Energian voimalaitosten vuosihuolloissa. Telinekataja on maailman johtavan telinevalmistajan Layherin virallinen kumppani ja tuo aina uudet innovaatiot heti asiak kaiden käyttöön. Tuotevalikoimaan kuuluvat Allround-telineet, sääsuojajärjestelmät, siirreltävät alumiinitelineet sekä telinetarvikkeet. Layherin alkuperäisyys takaa määräysten mukaiset asennukset ja tuo mukanaan innovatiiviset ratkaisut, joustavuuden, nopeuden ja riittävän kapasiteetin. Kissakosken voimalaitos uudistuu Laserkeilausta ja tietomallinnusta hyödynnetään pienvesivoimalaitoksen suunnittelussa tehokkaasti. uur-Savon Sähkö Oy:n Kissakosken S vesivoimalaitos sijaitsee Kymijoen vesistössä Hirvensalmen kunnassa. Kissakoskessa on kaksi 1930- ja 1940-luvuilla paperitehtaan yhteyteen rakennettua vesivoimalaitosta, jotka poistuvat käytöstä uuden vesivoimalan valmistumisen yhteydessä. Vanhat voimalaitokset koneistoineen ja kanavarakenteineen on suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaina. Uuden vesivoimalan sijoittaminen vanhaan tehdaskulttuurimaisemaan on niin suunnittelun kuin rakentamisen osalta haastava ja mielenkiintoinen rakennushanke. Voimalan yleissuunnittelusta ja rakentamisen projektijohdosta vastaa Oy Vesirakentaja. Finnmap Consulting Oy toimii kohteessa rakennesuunnittelijana. Voimalasuunnittelua on perinteisesti toteutettu 2D-suunnitteluna. Suunnittelutyö toteutettiin kolmiulotteisena (3D) ja tietomallintamista hyödyntäen. Voimalaitoksen arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Arkkitehtitoimisto Heikki Kirjalainen Oy. Finnmap laserkeilasi kohteen ennen rakennesuunnittelutyön aloittamista. Laserkeilaus on kustannustehokas, monimuotoisten kolmiulotteisten kohteiden mittausmenetelmä. Se tuottaa erittäin mittatarkan, digitaalisessa muodossa olevan, pistepilviaineiston. Pistepilviaineiston perusteella olemassa olevista patorakenteista ja rakennusalueesta tehtiin malli, jota hyödynnettiin rakenne- ja arkkitehtisuunnittelun lähtötietoina. Rakennesuunnittelu toteutettiin mallintaen Tekla Structures-ohjelmaa käyttäen. Suunnittelun haasteena oli rakenteiTelinekataja on alan edelläkävijä ja kehittäjä sekä merkittävä työturvallisuuden edistäjä. Telinekataja tekee tiivistä asiantuntijayhteistyötä alan järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Palveluihin kuuluu myös koulutustarjonta turvallisen asennustyön takaamiseksi. Telinekatajan toimintajärjestelmä sisältää sertifioidut työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän OHSAS 18001, ympäristöjärjestelmän SFS-EN ISO 14001 sekä laadunvarmistusjärjestelmän SFS-EN ISO 9001. Tasaisen kasvun ja aktiivisen kehittymisen myötä yhtiöstä on tullut alallaan Suomen johtava ja toiminta kattaa koko Suomen. Tytäryhtiöitä on kolme – AS Telinek Tallinnassa ja OOO Nevarend Pietarissa sekä tapahtumarakenteisiin erikoistunut Kataja Event Service Oy Järvenpäässä. ? Lisätietoja: www.telinekataja.fi den sovittaminen olemassa oleviin silta- ja patorakenteisiin. Rakenteet toteutetaan pääosin vesitiiviinä, massiivisina betonirakenteina. Rakennemalliin liitettiin itävaltalaisen Kösslerin 1,7 MW:n bulb-tyyppisen vaakaturpiinin malli. Voimalaitoksen mallintaminen helpottaa rakenteiden hahmottamista ja analysointia sekä turpiinilaitteiden sijoittamista suunnitelmaan. Mallia voidaan käyttää hyödyksi rakentamisvaiheen aikana massojen, raudoite- ja betonimäärien arvioinnissa sekä rakenteiden työsuunnittelussa ja paikalleenmittauksessa. Kohteen rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2011 työpatojen rakentamisella, betonipurku- ja louhintatöillä. Rakennustyöt valmistuvat keväällä 2012. Rakennusurakoitsijana on Kesälahden Maansiirto Oy. Rakennustyön etenemistä voi seurata Internetissä osoitteessa: www.kissakoski.fi ? MATTI TAURIAINEN, FINNMAP CONSULTING OY JOUKO NIEMINEN, OY VESIRAKENTAJA
Sivu 43
SWECO Industry Asiantuntevia suunnittelu- ja projektinjohtopalveluja energian tuotantoon ympäristön ehdoilla. www.sweco.fi Sweco Industry, Valimotie 9, PL 75, 00381 HELSINKI, puhelin 020 752 6000, faksi 020 752 6001 Laitteet ja kokonaisratkaisut automaatioon MITTAUS TIEDONSIIRTO KÄYTTÖ JA VALVONTA ? Lämpötilan mittaus ? Virtausmittaus ? Paineen mittaus ja säätö ? Pinnan mittaus ? Punnitus ja annostelu ? Kappaleen tunnistus ? Aseman ja liikkeen mittaus ? Valokuitu, media- ja kuitumuuntimet ? Kenttäväylätuotteet ? Protokollanmuunto ? Langaton tiedonsiirto ? RFID ? Tietoturvalliset etäyhteydet Koneturvatuotteet, -ratkaisut ja -konsultointi ? Etäkäyttö- ja valvontajärjestelmät ja -laitteet ? Merkkilamppukalusteet ja äänimerkkilaitteet ? Näytöt, laskimet ja paneelimittarit ? Ohjelmoitava I/O ? Säätimet ja säätöjärjestelmät ? Turvaintegroidut automaatiojärjestelmät www.sarlin.com enertec 2–3 / 2011 43
Sivu 44
Energiankulutuksen mittaus ja raportointi on nyt helppoa ja tehokasta Energiankulutuksen tarkka mittaus ja raportointi on perusta tehokkaalle ja oikein kohdistetulle energia tehokkuustoiminnalle. aportoinnissa mitattu tieto jalostetaan R siihen muotoon, että loppukäyttäjän ei tarvitse kuluttaa aikaansa eikä energiaansa tiedon muokkaamiseen tai jalostamiseen. Hän voi keskittyä olennaisimpaan, eli jalostetun tiedon analysointiin ja johtopäätöksiin. Luotettavan ja valmiiksi muokatun datan pohjalta voidaan toimenpiteet kohdistaa sinne, missä niistä saadaan paras hyöty. Jo toteutettujen toimenpiteiden vaikutukset on helposti todennettavissa selkeän raportoinnin kautta. Inspectan konsultointipalvelut tukevat päätöksenteossa erinteisen palvelutarjonnan, kuten tarkastuksen sekä aiP netta rikkomattoman testauksen ohella, Inspecta tar joaa myös konsultointipalveluja teollisuudelle sekä rakennus- ja kiinteistöalalle. Oma yksikkö konsultointipalveluja varten perustettiin vuoden 2011 alussa. Teknisiä asiantuntijapalveluita tarjotaan teollisuudelle esimerkiksi kunnonseurannassa, eliniän arvioinnissa, riskienhallinnassa, vaurioselvityksissä ja riskikartoituksissa. ”Meillä on pitkä kokemus vaurioselvityksistä erityisesti energia- ja prosessiteollisuudessa. Tutkimme vaurioituneita komponentteja ja järjestelmiä, joiden perusteella toimitamme tietoa häiriöiden syistä sekä suosittelemme tarvittavia jatkotoimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi ja vikojen ennaltaehkäisemiseksi”, kuvailee myyntijohtaja Jukka Verho. Systemaattinen ja laaja vaurioselvitys tarjoaa työkaluja häiriöiden syiden ja vaikutusten selvittämiseksi. Selvityksessä voidaan arvioida muun muassa rakenteellista eheyttä, turvallisuutta sekä häiriön mahdollisia vaikutuksia muiden käytössä olevien laitteiden toimintaan. ? Lisätietoja: www.inspecta.com 44 enertec 2–3 / 2011 Lisäksi Rejlersin raportointipalvelussa kiinteistön sisäisten kulutusten pohjalta voidaan automaattisesti muodostaa kuukausittaiset laskut suoraan vuokralaisille, ilVoimaloille tuhkan ja raakaveden käsittelyä arkanolainen Kopar Oy kuuluu voima- ja lämpölaitoksille tarP jottavien tuhkankäsittelyjärjestelmien johtaviin valmistajiin. Yhtiöllä on niistä laaja kokemus ja lukuisia toimituksia maapallon eri puolilla. Koparin erityisosaamista on tuhkan siirto niin mekaanisesti kuin pneumaattisesti ja yrityksen suunnitteluosaaminen tarjoaa joustavat ja yksilölliset ratkaisut asiakkaiden tarpeisiin. Yksi viimeisimmistä tuhkan- ja hiekankäsittelyjärjestelmien toimituksista oli Keljonlahden voimalaan Jyväskylässä. Toimitukseen sisältyi myös lukuisia siiloja. Kopar on erikoistunut myös raakaveden käsittelyjärjestelmiin. Entistä enemmän kiinnitetään huomiota veden puhtauteen ja laatuun. Teollisuuslaitokset ottavat raakavettä joko merestä, järvestä tai vesialtaasta, ja koska raakaveden laatu vaihtelee, on tärkeää, että veden suodatus toimii tehokkaasti ja luotettavasti. Koparin välppiä sekä ketjukori- ja rumpusuodattimia käytetään mitä erilaisimmissa energialaitoksissa aina ydinvoimalaitoksista bioenergialaitoksiin. Hiljattain Kopar uudisti Loviisan ydinvoimalaitoksen raakaveden oton uusilla välpillä. ? Lisätietoja: www.kopar.fi man manuaalista työpanosta. Helppoa ja tehokasta! ? Lisätietoja: info[at]ep.rejlers.fi, www.rejlers.fi
Sivu 45
Nirafon pitää kattilat puhtaina Nirafon Oy suunnittelee ja kehittää lämmönsiirtopintoja puhtaina pitäviä ääninuohouslaitteita. Vuonna 1986 perutetulla Nirafon Oy:llä on 25 vuoden kokemus ja Nirafon ääninuohoimia on asennettu kattilalaitoksiin ympäri maailman. Nirafon Oy:n päämarkkina-alue on energia- ja prosessiteollisuus; pääasiassa voimalaitoskattilat. irafon nuohoimilla voidaan pitää koko N kattilalaitos puhtaana tulipesästä ja tulistimilta suodattimiin ja puhaltimiin asti. Perinteisiä paineilmakäyttöisiä ääninuohoimia käytetään matalammissa, alle 800 ºC, savukaasulämpötiloissa, kuten ekonomaiserit, ilmanesilämmittimet, kanavat, syklonit, siilot sekä letku- ja sähkösuodattimet. Korkeissa lämpötiloissa 1500 ºC asti, Prosessipuhaltimia Kojalta Viime vuosikymmenien aikana Koja Oy on toimittanut yli 10 000 Ecofan ® prosessipuhallinta erilaisiin teollisuusprosesseihin eri puolille maailmaa. Puhaltimien on aina toimittava luotettavasti, mutta se ei kuitenkaan riitä nykypäivänä. On myös säästettävä energiaa ja parannettava tehokkuutta. un puhallin määritellään Kojan kehitK tämällä Ecofan-mitoitusohjelmalla, voidaan sen koko toiminta-alue simuloida ja valita käyttötarkoitukseen parhaiten kuten tulipesissä ja tulistimilla, käytetään Nirafon Oy:n kehittämää NCSD nuohointa. NCSD tuottaa korkean äänenpaineimpulssin polttamalla nopeasti pienen määrän palavaa kaasua polttokammiossaan. Kaasuna voidaan käyttää joko neste- tai maakaasua. Tämä äänenpaineimpulssi on huomattavasti perinteisen ääninuohoimen äänenpainetta voimakkaampi. Nirafon ääninuohousjärjestelmää voidaan käyttää erityyppisissä kattiloissa kuten CFB-, BFB- ja arinakattiloissa, hiilenpölypolttokattiloissa sekä soodakattiloissa. Myös monet eri polttoaineet ja polttoaineseokset ovat tuttuja Nirafonille: hiili, turve, puu, biomassa, jäte. Nirafon nuohoimet ovat osoittaneet tehonsa myös haastavassa tehtävässä jätteenpolttolaitosten tulistinpintojen nuohouksessa. Nirafonin laitteita käytetään korvaamaan putkia kuluttavia höyry- ja kuulanuohouksia, joko poistamalla sopiva puhallin. Tämä valintatapa ja viimeisin moottoriteknologia takaavat energiansäästön pitkälle tulevaisuuteen. Koja käyttää jo IE2- ja IE3-luokan moottoreita ja aina viimeisimpiä saatavilla olevia malleja. Koja panostaa tuotantolaitostensa ekologisuuteen. Kaikki kierrätettävissä oleva jäte kierrätetään. Vähäiset päästöt johdetaan pois lähellä sijaitsevista asuinrakennuksista. Työ on automatisoitu mahhöyry- tai kuulanuohouksen tarve kokonaan tai huomattavasti vähentämään näiden käyttöä. Ääninuohouksen etuja ovat mm. jatkuva nuohous prosessin aikana, ei vahingoita rakenteita, ei korroosiota eikä eroosiota, pienet käyttö- ja huoltokustannukset, pieni tilantarve, vähemmän seisokkeja sekä parempi hyötysuhde. ? Lisätietoja: www.nirafon.com dollisimman pitkälle. Virtausteknologian jatkuva tuotekehitys ja uusimpien erikoislujien terästen käyttö parantavat merkittävästi tuotantoprosessin hallintaa ja näin tuloksena saadaan entistä korkealaatuisempia ja luotettavampia puhaltimia. Uusilla puhaltimilla ei ole haitallisia päästöjä ja niiden melutaso on alhainen. Lisäksi puhaltimet ovat käyttäjäystävällisiä ja ne on helppo huoltaa. ? enertec 2–3 / 2011 45
Sivu 46
Foster Wheeler Energia Oy toimittaa suuren kokoluokan kiertopetikattiloita biomassan polttoon Kaukaan Voima, Suomi, 385 MWth. oster Wheeler Energia Oy:n kier to petiF teknologia (CFB) soveltuu niin biomassa-, kierrätys- ja jätepohjaisille kuin fossiilisillekin polttoaineille. Foster Wheeler on noin 40 prosentin markkinaosuudellaan maailman johtava kiertopetikattiloiden toimittaja. Kiertopetiteknologian puhdas ja tehokas palaminen soveltuu erinomaisesti suuren kokoluokan biomassaa polttaviin voimalaitoksiin, joissa voidaan hyödyntää myös maataloudessa syntyvää biomassaa (agrobiomassaa). Korkealla palamishyötysuhteella saavutetaan kustannustehokkaammin alhaisemmat hiilidioksidipäästöt kuin perinteisillä tekniikoilla. Foster Wheeler panostaa kiertopetikattiloiden tuotekehityksessä biopolttoaineiden ohella myös voimalaitoshyötysuhteen parantamiseen ja voimalaitoskoon kasvattamiseen, vaikka tuotevalikoimaan 46 enertec 2–3 / 2011 kuuluvat edelleen vahvasti myös leijupetikattilat ja pienemmän kokoluokan kiertopetikattilat. Kehitystyötä tehdään etenkin agrobiomassan lisäämiseksi puun ja turpeen polton yhteydessä. Foster Wheelerin Advanced Bio CFB -konsepti mahdollistaa vaikeasti hyödynnettävien agrobiomassojen rinnakkaispolton puupolttoaineiden kanssa suuressa voimalaitoskokoluokassa. Lisäksi trendinä on yhdistää suuren kokoluokan hiilen polttoon biomassaosuus, jolloin biomassa saadaan hyödynnetty korkealla hyötysuhteella. Rakenteilla oleva Polaniecin 447 MWth (190 MWe) kiertopetikattilalaitos Puolassa on käynnistyessään vuoden 2012 lopulla maailman suurin 100 % biomassaa polttava kattilalaitos, joka pystyy hyödyntämään puuhakkeen lisäksi 20 % agrobiomassaa. Kuva: Foster Wheeler Energia Oy Vuonna 2010 suurin kiinteän biopolttoaineen käyttäjä Suomessa, Kaukaan Voima Oy:n 385 MWth kattila, hyödyntää 77 % biomassaa, 21 % turvetta ja 2 % kaasua. Puuperäistä polttoainetta poltettiin vuonna 2010 kaikkiaan 1488 GWh. “Kattila on toiminut ensimmäisenä vuonna erinomaisesti. Yhteistyö Foster Wheelerin kanssa on ollut sujuvaa“ kertoo Kaukaan Voima Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kiuru. Igelstan 240 MWth voimalaitos Ruotsissa puolestaan käyttää puupolttoaineen lisäksi tehokkaasti myös purkupuuta ja kierrätyspolttoainetta. Edistyksellinen voimalaitos on Ruotsin suurin biomassaa polttava kattilalaitos, joka tuottaa kustannustehokkaasti kaukolämpöä 70 000 asukkaalle ja prosessihöyryä teollisuudelle. Foster Wheeler Energia Oy on solminut Hyundai Engineering and Construction -yhtiön kanssa sopimuksen neljän ylikriittisen kiertopetikattilan (CFB) toimituksesta Samcheok Green Power -projektiin Koreaan. Hankkeen loppuasiakas on Korea Southern Power Co., Ltd. (KOSPO), joka ottaa laitokset kaupalliseen käyttöön kesäkuusta 2015 alkaen. Foster Wheelerin Energia Oy:n toimitus sisältää neljän sähköteholtaan 550 MW:n CFB-kattilan suunnittelun ja toimituksen sekä asennuksen ja käyttöönoton tukipalvelut. Kattilat suunnitellaan hiilen ja biomassan rinnakkaispoltolle täyttäen kaikki asetetut ympäristönsuojelulliset säädökset ja päästövaatimukset. Laitoksen ylikriittiset höyryarvot mahdollistavat korkean hyötysuhteen ja siten tehokkaamman ja ympäristöä paremmin huomioivan energian tuotannon. ? KALLE NUORTIMO
Sivu 47
Puhdasta tehokkuutta. Tänään tehtävät voimalaitospäätökset vaikutt tavat energiantuotannon taloudellisuuteen ja ympäristön hyvinvointiin vielä vuosikymmenien kuluttua. Me haluamme huolehtia luonnosta kehittämällä tehokkaita ja ympäristöä säästäviä energiaratkaisuja. ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? ???????????????????????????????????? www.fosterwheeler.fi
Sivu 48
Tuoreveden käytön eliminoimisella saadaan merkittävä energian säästö – erityisesti talvella Wetendin TrumpJet ® pioneeriteknologia vähentää paperi ja kartonkitehtaiden energian ja vedenkulutusta sekä tukee asiakaskunnan kestävän kehityksen tavoitteita. emikaaleilla ja lisäaineilla paperi- ja K kartonkitehtaissa on merkittävä rooli lopputuotteen laadun sekä tuotannon tehokkuuden kannalta. Useimmat lisäaineet sekoitetaan prosessiin voimakkaasti laimennettuna puhtaalla tuorevedellä. Patentoidulla Wetend Technologies Oy:n TrumpJet ® Flash mixing pioneeriteknologialla tuoreveden käyttö on kokonaan eliminoitu ja kemikaalien sekoitus prosessiin suoritetaan käyttämällä injektionesteenä 48 enertec 2–3 / 2011 pääprosessista otettua nestettä. Neste voi olla paperimassaa, jopa lietettä tai muuta nestemäistä pumpattavaa väliainetta. Wetend on toimittanut kymmenen vuoden aikana yli 330 sekoitusasemaa paperi- ja kartonkitehtaisiin noin 20:een eri maahan. Järjestelmät säästävät tänään yhteensä n 42 milj. m 3 vettä. Kun vettä ei tarvita sitä ei tarvitse myöskään lämmittää prosessilämpötilaan. Vuotuinen sekoitusasemien aikaansaama energian säästö on n 1,6 milj. MWh ja samalla vältetään n 1 milj. tonnin hiilidioksidipäästöt. Teknologia myös vähentää kemikaalien kulutusta erittäin nopean ja hyvän ”flash”-sekoituksen avulla – jopa yli 50 %. Mekaanisin keinoin parannetaan prosessin kemiaa. Tuote on palkittu useilla kotimaisilla ja kansainvälisillä palkinnoilla. Tuotannoltaan maailman suurin päällystävä hienopaperikone Kiinassa APP Jinhai tuottaa päällystettyä hienopaperia yli 4000 tonnia päivässä. Tuotantolinjassa on viisi TrumpJet asemaa. Veden säästö on n 2,3 milj. m 3 vuodessa. Vastaava energian säästö on 77.000 MWh ja hiilidioksidi päästöjä vältetään 44.000 tn vuodessa. Energian säästö toteutuu samalla tavalla eri sovelluksissa Suomessa, Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Kuitenkin alueilla, joilla esiintyy kaikki neljä vuodenaikaa talvella säästö on merkittävin. Vaikka taselaskelmissa usein käytetään kesä- tai keskiarvo lukuja. Pohjoisilla alueilla (Skandinavia, Keski-Eurooppa, Venäjä, tietyt Kiinan territoriot, Japani, Kanada, USA:n pohjoisosat) tuorevesi vedenottosyvyydessä on hyvin kylmää useita kuukausia. Silloin energian säästöpotentiaali vedenkäytön eliminoinnin kautta on suurin. ? JOUNI MATULA WETEND TECHNOLOGIES LTD Lisätietoja: www.wetend.com
Sivu 49
M + M TURBINEN-TECHNIK HÖYRY TURBIINIT SONDEX TAPIRO OY AB:LTA Sondex Tapiro Oy Ab on ottanut edustukseensa M + M Turbinen-Technik GmbH:n höyryturbiinit. + M Turbinen-Technik GmbH on saksalainen vuonna 1995 peM rustettu yksityisessä omistuksessa oleva höyryturbiinivalmistaja, joka valmistaa monivaiheisia höyryturbiineja (turbogeneraattoreita) kokoluokassa 0,5–20 MW. Ne suunnitellaan, mitoitetaan ja valmistetaan asiakkaan vaatimusten ja tarpeiden mukaan (Customised Steam Turbines). M + M Turbinen-Technik höyryturbiinit ovat impulssityyppisiä joko vastapaine- tai lauhdehöyry-turbiineja. M + M Turbinen-Technik toimittaa koko turbiinipaketin, koostuen turbiinista, vaihteesta, generaattorista ja integroidusta öljyjärjestelmästä, valmiiksi asennettuna omalle alustalle sekä turbiinin PC:n pohjaseen ohjaus- ja valvontajärjestelmän. Lisäksi toimitukseen kuuluu tarvittaessa myös lauhdutin (KL-siirrin). M + M Turbinen-Technik suorittaa myös turbiinipaketin asennuksen (valmiille perustalle) ja käyttöönoton. Referenssejä Suomessa: Ekokem Oy, Riihimäki TG 4-projekti, kokonaistoimitus, n. 10 MWe ja n. 44 MWth, käyttöönotto vuonna 2012. ? Lisätietoja: jack.mannila[at]sondextapiro.fi , www.sondextapiro.fi LIIKEMIESTASON HUONEISTOHOTELLI HELSINGIN YDINKESKUSTASSA ALKAEN 51 EUROA/VRK? * * 1-2 henkilöä, sisältää arvonlisäveron ja internet-yhteyden Biovoimalaitosten suotimen lentotuhkankäsittely yli 5 MW:n kattiloissa Suodin, jossa erilliset suppilot ja lähettimet. Sondex Tapiro Oy Ab on muuttanut. Uusi osoitteemme on oimalaitoksissa paljon käytetyssä ratkaisussa suotimen Sinikellontie 10 A, 01300 Vantaa. V pohjalla on mekaaninen ruuvi tai laahaintyyppinen kuljetin ja tuhkalava on sijoitettu suotimen alle. Tässä ratkaisussa tuhkalavan sijoittaminen laitoksen sisällä on rajoitettu. Lisäksi haittapuolina voidaan mainita tuhkan mahdollinen pölyäminen laitoksen sisällä. Mekaanisen kuljettimen hajottua tai huoltotöiden ajaksi on laitos yleensä ajettava alas ja korjaus vie aikaa. Parempi ratkaisu lentotuhkan käsittelyyn on tehdä suotimeen erilliset suppilot ja asentaa joka suppilon alle pneumaattinen lähetin. Suotimen alla oleva tila jää esim. varastokäyttöön. Tässä ratkaisussa ei yleensä laitosta tarvitse ajaa alas vaan huolto- ja korjaustyöt voidaan tehdä laitoksen käydessä. Tässä ratkaisussa tuhkalava tai -siilo voidaan sijoittaa sopivaan paikkaan laitoksen ulkopuolelle. Tuhka voidaan ottaa joko kuivana tai märkänä. Mikäli tuhkaa voidaan hyödyntää esim. metsälannoitteena on paras ottaa tuhka kuivana siiloon, josta säiliöautolla jatkojalostus laitokseen esim. rakeistamoon. Tuhka, jota ei voi hyödyntää on vietävä läjityspaikoille mieluimmin kostutettuna. ? Lisätietoja: raimo.erkkila[at]pneuplan.fi www.pneuplan.fi enertec 2–3 / 2011 49
Sivu 50
Kuva: Risto Valkeapää eitsemän Fukushiman onnettomuuS den jälkeen suljettua voimalaa – sekä jo aiem min toimintansa lopettanut Krummelin yksikkö – eivät enää käynnisty. Saksa mielii toteuttaa historiallisen ”vihreän tiikerinloikan” uusiutuvaan energiaan. Saksan ympäristöministeriön esityksen mukaan toimivista voimaloista Grafenrheinfeld suljetaan vuonna 2015, Gundremmingen B vuonna 2017 ja Philippsburg 2 vuonna 2019; Grohnde, Gundremmingen C ja Brokdorf ovat vuorossa 2021. Saksan moderneimmat ydinvoimalat Isar 2, Emsland ja Neckarwestheim 2 lyövät lapun luukulle seuraavana vuonna. Saksan ydinvoimayhtiöt ovat E.ON, RWE, EnBW ja Vattenfall, joista ensiksi mainittu on toteuttamassa Fennovoiman ydinvoimalaprojektia Pohjois-Suomeen. E.ONin seitsemästä ydinvoimalasta kolme suljettiin Fukushiman jälkeen ja yhtiö nielee – ilmeisen pitkin hampain – poliittisen enemmistön tahdon luopua ydinvoimasta nopeutetussa aikataulussa. 50 enertec 2–3 / 2011 Säteilevää sumua YDINVOIMAN TIE FUKUSHIMAN JÄLKEEN ON KAIKKEA MUUTA KUIN SELVÄ Japanin traagisten tapahtumien poliittiset jälkimainingit tuntuivat Saksan rannoilla asti, kun Euroopan talousmoottori päätti luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. E.ON kuitenkin kaipailee kipurahoja kärsimistään taloudellisista miljardiluokan menetyksistä – eivätkä muutkaan toimijat varmasti aio painaa asiaa villaisella. MITÄ TEKEE POHJOLAN JAPANI? Suomessa Saksan päätöstä on tervehditty ilolla tai surulla, näkökulmasta riip puen. Energiateollisuus ry on arvioinut, että ratkaisu nostaa sähkön hintaa myös Suomessa pitkällä tähtäimellä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Suomen sopisi seurata Saksan esimerkkiä ja lopettaa ydinvoiman lisärakentaminen – tässä skenaariossa uusiutuvat korvaisivat ydinvoiman jättämän loven energiatuotannossa. Vastapuolen mukaan sellaista biopaukkua ei ole olemassakaan, jolla ydinvoima saataisiin kokonaan korvattua. Kahden leirin välissä saattaa olla tilaa jonkinlaiselle kultaiselle keskitielle. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Jari Kaivo-oja on arvioinut, että Suomi tulee todennäköisesti toteuttamaan jonkinlaista keskitien linjausta, koska kumpikaan ääriskenaarioista ei ole järkevä. Kaivo-ojan mukaan on ilmeistä, että kansalaisten ja poliittisten päättäjien käsitykset ydinvoiman riskeistä ja turvallisuudesta ovat muuttuneet Japanin katastrofin myötä – mutta näin on käynyt ennenkin. Akuutin kriisin jälkeen mielipideilmastossa tapahtuu selviä muutoksia, mutta tietyn ajan jälkeen mielipideilmasto palautuu ”normaalille” uralle. ”Pohjolan Japanina” tunnettu Suomi on arvoiltaan kovin erilainen Japanin kanssa. Vihreiden pääideologi Osmo Soinivaara on todennut, että Japanissa on ydinvoiman suhteen selvästi hyväksytty korkeampi riskitaso kuin Suomessa. Hiukan kärjis täen: jos suomalaiset hyväksyvät yhden vakavan onnettomuuden kerran miljoonassa vuodessa, japanilaiset näyttävät hyväksyvän niitä kerran sadassa tai kerran tuhannessa vuodessa.
Sivu 51
KILPAILUETUA KALLIOPERÄSTÄ Jari Kaivo-oja uskoo, että Fukushima opettaa Suomen poliittisille päättäjille ainakin sen, että ydinvoimalaitosrakentaminen on vaiheittainen prosessi, joka pitäisi pystyä ennakoimaan riittävän hyvin riskien ja ylimääräisten kustannusten välttämiseksi. Jokainen epäonnistuminen ennakoinnissa johtaa todennäköisesti kustannusten kasvuun prosessin aikana. Toinen opetus – ja ehkä hiukan yllättävä – on se, että Suomen geologisesti stabiilia kallioperää voidaan käyttää pysyvänä kilpailuvalttina suhteessa maihin, joissa on huomattava maanjäristysriski. Jos esimerkiksi uusien ydinvoimaloiden rakentaminen kielletään kokonaan huomattavan maanjäristysriskin omaavilla alueilla, tämä muuttaisi maailman energiatuotannon asetelmia radikaalisti. Kaivo-oja näkee, että ydinener gian tulevaisuuden hinnoitteluongelma on strateginen tutkimusalue, johon toivoisi myös panostettavan Suomen tiede- ja tutkimuspolitiikassa. Hänen mukaansa Japanin ydinvoimakriisi nostaa tämän ison strategisen ydinenergian hinnoittelukysymyksen energiapolitiikan keskiöön. CHECK, CHECK, DOUBLE-CHECK Säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Riku Mattilan mukaan suuri osa asioista, jotka Fukushimassa johtivat onnettomuuden vakavoitumiseen, ovat sellaisia, jotka ovat olleet tiedossa jo ennen onnettomuuttakin – ja näihin on Suomen ydinvoimalaitoksilla varauduttu kohtalaisen hyvin. ”Onnettomuuden jälkeen on kuitenkin perusteltua käydä läpi se, onko ulkoisiin tapahtumiin varautumisessa vielä jotakin, jota voitaisiin tehdä paremmin”, Mattila toteaa ja mainitsee sähkönsyötön varmistamisen ja tulvarajat esimerkkeinä tästä. ”Erityisasioina Fukushiman tiimoilta tulevat lähinnä vastaan toisaalta mahdollisuudet estää sydämen sulaminen poikkeustoimin tilanteessa, jossa kaikesta huolimatta on menetetty kaikki onnettomuuden varalle suunnitellut järjestelmät, ja toisaalta tilanteet, jotka kestävät hyvin pitkään, ja joissa ympäröivän yhteiskunnan rakenteet ovat vaurioituneet”, linjaa Mattila. Fukushima on ja pysyy suurennuslasin alla STUK:issa. Tilannearviointiryhmän lokikirjaan kertyy kirjauksia, mikäli havaitaan jotakin huomion arvoista, kertoo Mattila. ”Kerran viikossa kokoonnutaan käymään läpi kuluneen viikon tilanne ja valmistellaan tapahtumaa koskeva tilannetiedotus.” STUK ottaa Fukushiman onnettomuudesta saadut kokemukset ja selvitysten tulokset huomioon ydinturvallisuussäännöstöä kehittäessään. Kokemukset huomioidaan myös kansallisen ydinturvallisuustutkimusohjelman SAFIR2014 hankkeiden painotuksissa. Toistaiseksi suuria muutostarpeita ei ole ilmennyt. OL2 TARKASTELUSSA Fukushima-seurannan lisäksi Mattilaa ja STUK:ia on työllistänyt myös TVO:n Olkiluoto 2 -laitosyksikön kesäinen vuosihuolto – lajissaan kaikkien aikojen suurin. Tehtyjen uudistusten myötä Olkiluoto 2:n teknisen luotettavuuden arvioidaan parantuneen ja laitosyksikön nettosähköteho kasvoi noin 20 megawattia turbiinilaitoksen hyötysuhteen parantuessa. Olkiluoto 1:llä vastaavanlainen suuri vuosihuolto tehtiin viime vuonna. Molempia laitosyksiköitä koskevan uudistushankkeen kokonaiskustannus oli noin 160 miljoonaa euroa. Täysin puhtaita papereita OL2 ei saanut. Vuosihuollon aikana laitosyksikössä havaittiin reaktorin ylipainesuojaus järjestelmän venttiileissä poikkeamia. Järjestelmään kuuluvia varo-, ulospuhallus- ja pika-avausventtiileitä tarkastettiin vuosihuollossa yhteensä 12 kappaletta ja osassa niistä havaittiin toimintaa haittaamattomia poikkeamia. TVO esitti Säteilyturvakeskukselle poikkeamahavainnot ja toimenpiteet, jotka Säteilyturvakeskus hyväksyi ennen laitosyksikön käynnistystä. Tapahtuman turvallisuusmerkitys oli alinta luokkaa, eli 1 kansainvälisellä seitsenportaisella INES-asteikolla. Alan kielellä se on ”poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttanut tapahtuma”. UHKAHORISONTTI RAUHALLINEN Aikaisemmin keväällä kaikki maan ydinvoimalaitokset olivat syynissä, kun työja elinkeinoministeriö (TEM) pyysi Säteilyturvakeskukselta selvityksen siitä, miten suomalaisissa ydinvoimalaitoksissa on varauduttu tulvien ja muiden äärimmäisten luonnonilmiöiden vaikutuksiin laitosten toimintaan sekä varmistuttu sähkön saatavuudesta erityyppisissä vika- ja häiriötilanteissa. Toukokuussa STUK totesi, että suomalaisissa ydinvoimalaitoksissa ei ole tullut esiin sellaisia uusia uhkatekijöitä tai puutteita, jotka vaatisivat välittömiä turvallisuusparannuksia. Fukushiman onnettomuuden aiheuttaneita luonnonilmiöitä, hyvin voimakasta maanjäristystä ja erittäin korkeaa hyökyaaltoa, ei katsota mahdollisiksi Suomessa. Tästä huolimatta onnettomuuden uskotaan paljastaneen asioita, jotka täytyy ottaa tarkasteluun myös täällä. STUK totesi lausunnossaan, että vaikka välittömiä turvallisuusparannuksia ei tarvita, voimayhtiöiden on syytä jatkaa selvityksiä varautumisesta joihinkin poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin. Selvitykset ja suunnitelmat turvallisuusparannuksista voidaan laatia EU:n ministerineuvoston pyynnöstä tehtävien stressitestien yhteydessä ja niiden mukaisessa aikataulussa tämän vuoden aikana. MAHDOTTOMASTA MAHDOLLINEN Ydinvoimayhtiöt tekevät lisäselvityksiä esimerkiksi äärimmäisen epätodennäköisen, mahdollisesti jopa fysikaalisesti mahdottoman korkean tulvan vaikutuksista Loviisassa. Samoin yhtiöt selvittävät, kuinka jotkut laitosten järjestelmät selviäisivät maanjäristyksistä, jotka olisivat voimakkaampia kuin Suomessa tähän asti on pidetty mahdolenertec 2–3 / 2011 51
Sivu 52
lisina. Sellaiset pakkaset ja helteet, jotka ovat niin epätodennäköisiä, että niitä ei ole tarkasteluun tähän asti otettu, otetaan siihen nyt. Yhtiöt selvittävät myös ydinvoimalaitosten onnettomuustilanteissa tarvittavien sähkönsaannin turvaavien järjestelmien toiminnan. STUK arvioi lausunnossaan, että suomalaisten ydinvoimalaitosten turvallisuutta on pystytty parantamaan tehokkaasti niiden käytön aikana ja että voimayhtiöillä on pitkäjänteiset ohjelmat laitosten ikääntymisen hallitsemiseksi, suunnitellun käyttöiän varmistamiseksi, laitosten modernisoimiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. STUKin selvityksen perustana olivat voimayhtiöiden omat selvitykset, joita STUKin omat asiantuntijat ovat arvioineet. Arviointiin käytettiin myös ulkopuolisten asiantuntijoiden apua. KULLANARVOINEN LISENSSI Suomalaiset ydinvoimayhtiöt ovat Fukushiman jäljiltä mielenkiintoisessa tilanteessa. Sivuraiteella joutunut Fortum pähkäilee, mahtaako se koskaan päästä rakentamaan Loviisan reaktoreille korvaavaa laitosta – ja TVO ja Fennovoima saavat onnitella itseään, että ehtivät kuitata lupalappunsa ajoissa eduskunnasta. Pelin henkeen kuuluu, että aivan rauhassa ei tämäkään kaksikko saa olla – aina säännöllisin väliajoin joku poliitikko väläyttää mahdollisuutta, että rakennuslupaa ei myönnetäkään vaikka vihreää valoa onkin jo näytetty. Pohjois-Suomessa taas jännätään, pystyttääkö Fennovoima ydinvoimalansa Simoon vai Pyhäjoelle. Simon kunnanjohtaja Esko Tavia kutsui prosessia ”FennovoimaIdols”-kisaksi, jossa 40:stä kilpailijasta on jäljellä enää finalistikaksikko. Nouseeko ydinvoimala Pyhäjoen Hanhikiveen vai Simon Karsikkoon, selviää näillä näkymin syksyllä. Tavia näkee Suomessa hyväksytty periaatepäätös antaa rakentajalle vahvan selkänojan toimia, ”vahvemman kuin missään muualla maailmassa”. Se on ainakin selvää, että takana on jo nyt pitkä tie – Tavian mukaan ensimmäinen yhteen52 enertec 2–3 / 2011 otto hankkeen puuhamiehiltä tuli vuonna 2007 kesäkuun puolivälissä. Hän myöntää, että prosessissa on ollut ”haastavaa” olla mukana, mutta toisaalta on ollut helppo sitoutua niihin päämääriin, jotka pystyi kokemaan yhteisiksi aivan alusta alkaen. KYSYMYSMERKKEJÄ RIITTÄÄ Pohjois-Suomessa kiinnostava kohtalonkysymys on silti se, että pysyykö E.ON Fennovoiman kelkassa nyt, kun saksalais yh tiön oma maa on tylysti kääntänyt selkänsä ydinvoimalle. Skeptikoiden mukaan sakPost-Fukushima – Japanin ydinturman välitilinpäätös TUK:in Riku Mattilan mukaan on vielä ennenaikaista listata kattavasti kaikS kia Fukushiman opetuksia, mutta jonkinlainen kokonaiskuva on jo jäsentymässä. Ainakin kynnys vaatia turvallisuusparannuksia vanhoilta laitoksilta tullee laskemaan myös niissä maissa, joissa se tähän asti on ollut korkea. Samaten ulkoiset uhat tullaan käymään systemaattisesti läpi. Täydentävät menettelyt polttoaineen jäähdyttämiseksi äärimmäisissä, varsinaisten suunnitteluperusteiden ulkopuolisissa tilanteissa saanevat myös lisähuomiota – ja niin myös onnettomuustilanteiden pitkäaikainen hoito. Mattila muistuttaa, että Fukushiman laitosyksiköt edustavat vanhaa laitossuunnittelua ajalta, jolloin ydinvoimalalaitosten turvallisuussuunnittelun perusteet eivät olleet vielä täysin hioutuneet. Tässä taas on hyvät ja huonot puolensa: miinuksena on se, että varautumisessa eri uhkia vastaan on tiettyä epätasaisuutta. Pluspuolella voidaan huomioida, että laitoksilla oli useita eri toimintaperiaatteisiin perustuvia järjestelmiä. Erona uudempiin laitoksiin on se, että niissä eri toimintaperiaatteisiin perustuvia järjestelmiä tapaa olla vähemmän, mutta olemassa olevien järjestelmien luotettavuutta on parannettu systemaattisella moninkertaistamiselle ja erottelulla. Uusinta sukupolvea edustavissa laitoksissa diversiteetti on taas parempi – ja näin esimerkiksi eristyslauhduttimet ovat tehneet paluun kiehutusvesireaktoreihin. Mattila arvioi, että Fukushiman laitosyksiköt olisivat kyllä selvinneet tavanomaisista suunnitteluperusteisista uhista, mutta nyt nämä rajat ylitettiin kertaheitolla ja tilanne heikkeni dramaattisesti: lähes kaikki turvallisuusjärjestelmät menetettiin yhtä aikaa. Alalla tilanteen jyrkkää pahenemista kutsutaan ”cliff edge”-ilmiöksi ja suhtautuminen siihen vaihtelee maasta toiseen. Mattilan mukaan Suomessa turvallisuuskulttuuri on vahvalla pohjalla sikäli, että vanhoillekin laitoksille on jatkuvasti kehitelty – käyttökokemuksen karttuessa – parannuskeinoja uusia uhkia vastaan. Yhtenä esimerkkinä tästä on suojarakennusten vahvistaminen kestämään reaktorisydämen sulamisonnettomuus. ? salaisten hermo ei pidä, ja Fennovoiman hanke haudataan kaikessa hiljaisuudessa. Toisaalta asiaa voi katsoa siitäkin näkökulmasta, että kannattaa rakentaa sinne minne voi – vielä kun voi. TVO taas kulkee ydinvoimaprojekteissaan tavallaan kahta raidetta. OL3:n valmistuminen mallia ”via dolorosa” on yksi asia, mutta samalla pitää vakuuttaa epäilijät siitä, että OL4 tulee sujumaan alusta asti edeltäjäänsä paremmin. ? SAMI J. ANTEROINEN
Sivu 53
Höyrytys Oy:n nopea kalusto tuo varaenergian kohteeseen jopa muutaman tunnin vasteajassa. Liikkuva varalämpö ja -höyry tuovat nopean avun energiakatkoksiin un energian jakelu keskeytyy vikatilanteen, korjauksen, huolK lon tai tarkastuksen takia taikka tarvitaan täydennystä omaan lämmön tai höyryn tuotantoon, nopea apu on arvossaan. Tilanne voi olla kriittinen, jos verkostossa on vaikkapa sairaaloita, hoito- tai teollisuuslaitoksia. Pyörien päällä liikkuva varaenergia tarjoaa joustavan ratkaisun ja on saatavilla kohteeseen jopa muutaman tunnin varoitusajalla. Keravalla toimivan Höyrytys Oy:n kehittämää varaenergiapalvelua on onnistuneesti testannut mm. Vapo Bioheat. Vapo Bioheatin kokemuksen mukaan liikkuva varalämpö vastasi tarvetta ja toimi juuri kuten oli toivottukin. ”Koekäyttö simuloitiin vastaamaan todellista vikatilannetta, jossa viiden megawatin kiinteän polttoaineen kattilalaitos on vau rioi tunut. Ajoimme oman laitoksen alas, soitimme Höyrytyksen vikapäivystysnumeroon, ja kalusto Keravalta saapui kohteeseemme Kaakkois-Suomeen neljässä tunnissa. Siirrettävän lämmönvaihtimen kytkentä kaukolämpöverkkoon vei puolisen tuntia. Varalämpöyksikkö piti yksinään lämmöntuotantoa yllä useita tunteja”, kertoo Vapo Bioheatin Etelä-Suomen aluemyyntipäällikkö Tapio Pötry. RATKAISU ENERGIALAITOSTEN JA TEOLLISUUDEN TARPEISIIN Höyrytys Oy kehitti nopeasti liikuteltavan varaenergiapalvelun vastatakseen asiakkaiden kyselyissä ilmenneisiin tarpeisiin. Yhtiön no peaa kalustoa pystytään hyödyntämään tehokkaasti niin varalämmön kuin -höyrynkin toimittamiseen. Vuosisopimusasiakkaille palvelu on saatavilla 24/7 sovitun vasteajan puitteissa, esimerkiksi kuudessa tunnissa. ”Erityisesti isot energialaitokset ja teollisuus voivat hyötyä uudesta ratkaisusta äkillisissä kriisitilanteissa ja tuotantokatkosten välttämisessä. Kovilla pakkasilla liikkuvalla varalämmöllä voidaan tilapäisesti myös täydentää omaa lämmöntuotantoa”, kertoo varatoimitusjohtaja Risto Nupponen Höyrytys Oy:ltä. ? Lisätietoja: mika.hartikainen[at]hoyrytys.fi Teemme huippuosaamisella telineprojektit AIKATAULUSSA JA TURVALLISESTI Ol Olem em emme me m S S SSuo uo uome me men n jo j ht htav av ava a te teli li line ne neal al a an a aasi a si sian an a tu tunt nt n ija, jo joka ka p ppal p al a ve vele le lee e va v lt ltak ak a un unna na n ll llis is ises es esti ti s s ei e ts tsem em e än toi oi oimi m pi p st stee ee een n vo voim im imin in in. . Va V st staa aa aamm mm m e te teli li line ne n te t kn knii ii i ka k st sta a al alus us usta ta l llop l op o pu puun un – – j jja j a va v rm r is ista ta tamm mm mme e sa sama ma m ll l a, e ett tt t ä pr p oj ojek ek e ti e eete e te tene ne nee e ai aika ka kata ta taul ul ulus us ussa sa sa, , tu turv rv rval al alli li l se sest st s i ja op opti ti t ma maal al alis is isel el ella la l k kkal al alus us usto to toll ll lla. a. Re Refe fe fere re rens ns nsse se sejä jä jämm mm m e en e er ergi gi g a al a al alta ta • Ne N st ste e Oi Oil, l, K KKil K il ilpi pi p la lahd hd hden en ttuo uo uota ta tant nt ntol ol o ai aito to tost st sten en e vu v os osih ih ihuo uo uoll ll llot ot o j j jja a uu u di disr sr ak aken k en enta ta tami mi mine ne nen • Ol O ki kilu lu l ot oto o 3, y yydi y di d nv nvoi oi oima ma mala la lan n uu uudi di disr sr srak ak aken en enta ta tami mi m ne n n • Jy Jyvä vä väsk sk skyl yl y än ä Ene E ne n rg rgia ia ia, , Ke Kelj lj ljon on onla la l hd hden en bi b ov ovoi oi oima ma m la l it i ok okse se sen uu uudi di d sr s ak aken en enta ta tami mi m ne nen • Ou Oulu lu lun n En E er ergi gi g a, vvoimala la l it itos os oste te ten n vu v os osih ih ihuo uo uoll ll llot ot o RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET www.telinekataja.fi
Sivu 54
PÄÄ AUKI OLKILUODON TYÖMAALLA Bureau Veritas panostaa NDT-palveluun Suomessa ureau Veritas on aloittanut NDT-palB velujen tarjoamisen kahdessa uudessa toimipisteessä Naantalissa ja Varkaudessa kuuden tarkastajan voimin. Bureau Veritas panostaa vahvasti paikallisen palvelun kehittämiseen Suomessa hyödyntäen uutta teknologiaa ja tarkastajien kor keaa ammattitaitoa menetelmien kehittyessä jatkuvasti. Bureau Veritasin NDT-toiminta aloitettiin ja sitä on tehty Olkiluoto 3:n työmaalla Eurajoella. Olkiluodossa Bureau Veritas on tehnyt työmaan vaativimmat radiografiset tarkastukset päähöyryputkistoille. ”Olkiluodossa hyödynnettiin globaalin organisaatiomme tietotaitoa ja toimin54 enertec 2–3 / 2011 tamme ydinvoimalaitostyömaalla on herättänyt kiinnostusta ympäri Suomen”, NDT Business Unit Manager Jorma Huttunen Bureau Veritasista kertoo. ”Suomen teollisuudessa laajemminkin tuntuu olevan tarvetta uudelle korkean profiilin toimijalle NDT-alalla. Palautteen ja kiinnostuksen perusteella olemme päättäneet lähteä kehittämään toimintaamme ja tarjoamaan laadukasta palvelua paikallisesti kautta maan.” ”Bureau Veritasin vahvuuksia ovat kokenut ja ammattitaitoinen henkilöstö, modernit tarkastuslaitteet, globaalin organisaation tuki ja asiantuntemus”, Huttunen toteaa. ”Pystymme tarjoamaan kansainvälisiin projekteihin valmistuksen aikaiset tarkastukset kaikkialla maailmassa. Toimimme 140 maassa ja pystymme tekemään vastaanotto- ja asennustarkastuksia loppuasiakkaan luona paikallisesti eri puolilla maailmaa.” ”Palveluvalikoimassamme ovat kaikki viranomais- ja asiakasvaatimusten mukaiset yleisimmät NDT-menetelmät ja hitsauksen pätevöintipalvelut. Teemme tarkastuksia mm. konepajoille, valimoille, telakoille, voimalaitoksille ja jalostamoille. Tarkastuskohteita ovat esimerkiksi paperikoneiden telat, valut, putkistot ja painelaitteet”, Huttunen kertoo. ? RISTO VALKEAPÄÄ
Sivu 55
nergiaverkostot ja varsinkin sähköE verkostot ovat vakaasti kehittymässä aiem paa selvästi monimutkaisimmiksi kokonaisuuksiksi. Kulutuspisteistä voi tulla myös tuotantopisteitä tai energiavarastoja. Kulutuslaitteet tulevat tehokkaammiksi ja ohjattavammiksi. Ajantasainen tieto sähköverkkojen tilasta lisääntyy ja sähkötehon tasapainoa voidaan ohjata ja koordinoida laajempien alueiden kesken. Myös perinteiset tuotantopisteet hajautuvat enemmän ja joutunevat sopeutumaan voimakkaammin vaihteleviin tilanteisiin. Ratkaisuja sähkön käytöstä tai käyttämättä jättämisestä voidaan tehdä aktiivisemmin yksittäisissä kotitalouksissa, kootusti asuntoyhtiöittäin/yritystasolla, asuinaluetasolla tai keskitetysti (esim. verkkoyhtiö, Suomi, Eurooppa). Toimintapäätösten perusteena voivat olla ilmastosyyt, taloudelliset syyt, toimitusvarmuus ja turÄlykkäämpi sähköverkko – SMART GRID TEHDÄÄN PALVELUILLA vallisuussyyt tai pelkkä mukavuudenhalu. Olennainen tekijä kunkin osapuolen kannalta on toimenpiteiden oikea ajoitus, joka voidaan saavuttaa huolellisen ennakkosuunnittelun, automatiikan ja/tai palveluntarjoajan toimesta. Älykkäämmän sähköverkon hyödyt perustuvat lisääntyneeseen tietoon ja sen hyödyntämiseen, reaaliaikaiseen tietoliikenteeseen, ohjattavuuteen ja automatisoitavuuteen sekä riittävään palveluntarjontaan. Asiakkaan tarpeisiin vastaava palvelutarjonta on avainasemassa ja takaa sen, että tulevaisuudessa aiempaa monimutkaisempi Smart Grid -toimintaympäristö on käyttäjälle yhtä helppo ja vaivaton kuin perinteinen sähköverkkokin. Kustannustehokkuutta painottavilla yritysasiakkailla on mahdollisuus optimoidun ener gian käytön kautta hakea lisäpotkua omaan kilpailukykyynsä. Tulevaisuudessa yhä useammalla taholla on mahdollisuus palvelutarjoajien kautta osallistua aktiivisemmin energiamarkkinoille muutenkin kuin ostajana mm. hajautetun tuotannon, energiavarastojen, kysynnän jouston yms. kautta. Mitox Oy:llä on jo pitkäaikainen vankka osaamispohja älykkään sähköverkon yhdestä tärkeästä osa-alueesta energiamittareiden etäluentapalveluiden kautta. Operointipalveluidemme piiriin kuuluu tai on tulossa merkittävä osuus Suomen etäluettavista sähkön mittauspisteistä. Kaukolämmön etäluennassa markkinaosuutemme on Suomen suurin. Mitox Oy on myös aktiivisesti mukana useassa Smart Grid-hankkeessa mm. Helsingin Kalasatamassa, joissa pilotoidaan tulevaisuuden käytäntöjä ja palveluympäristöä. ? Lisätietoja: www.mitox.fi enertec 2–3 / 2011 55
Sivu 56
TSS GROUP:n osakkuusyhtiöllä vahvaa bioenergian osaamista TSS GROUP OY:n osakkuusyhtiö VALCON Biofuels Engineering edustaa biojalostamohankkeiden asiantuntemusta. Yhtiöt ovat osa monipuolista ALTE-konsernia. alconin erityisosaamisen aluetta ovat V biojalostamoiden raaka-aineet sekä tuotteet ja niiden käyttösovellukset. Valconin laajaan osaamiseen kuuluvat myös ympäristövaikutusten analysointi ja kasvihuonekaasutaseet. Se tekee pilotlaitosten ja -ajojen suunnittelua. Se on asiantuntija sivutuotteiden prosessoinnissa ja käytössä, prosessi-integraatioratkaisuissa sekä etanoli- ja biokaasulaitosten suunnittelussa. Valcon Biofuels Engineering tar joaa laaja-alaiset asiantuntijapalvelut erilaisten biojalostamokonseptien kehitys- ja toteutushankkeisiin. Sen henkilöstöllä on pitkäaikainen kokemus useisiin eri raakaaineisiin perustuvista biojalostamoista eri puolilla maailmaa. Osaaminen kattaa useita bioetanolin, biodieselin ja biokaasun tuotantoteknologioita. Lisätietoja: www.valconoy.com 56 enertec 2–3 / 2011 ALTE KONSERNI SATEENVARJONA Kolmesta eri yhtiöstä muodos tuvan ALTE-konsernin perusteel linen toimialatuntemus tekee ALTE:sta yhden maan menestyk sekkäimmistä ja pitkäaikaisimmista toimijoista teollisuuden ja talotekniikan suunnittelun parissa. ALTE-konsernissa työskentelee täl lä hetkellä noin 330 henkilöä. Sen tavoitteena on kasvaa noin 400 hengen organisaatioksi vahvistamalla muun muassa kaivossektorin ja prosessiosaamisen toimintoja. ALTE-konsernin vanhin suunnittelutoimis to, ALTE Oy, on perustettu vuonna 1969 ja sen toimipisteet sijaitsevat Raahessa, Hy vinkäällä, Hollolassa ja Hämeenlinnassa. ? Lisätietoja: www.alte.fi TSS GROUP ALTE:N TYTÄR Vuonna 1985 perustettu TSS GROUP Oy on tamperelainen insinööritoimisto ja ALTE:n tytäryhtiö vuodesta 2008. TSS GROUP:n toiminta käynnistyi aikoinaan rakennuk siin liittyvällä sähkösuunnittelulla. Tänä päivänä toiminta on jakaantunut kahteen palvelusektoriin talotekniikkaan ja teollisuuteen. ”Toiminnan laajentuessa yhtiöön on rakentunut teollisuuspalveluosasto, joka jakautuu tänä päivänä prosessi- ja koneyksikköön, teollisuussähkö- ja automaatioyksikköön sekä energiayksikköön. Teollisuusosastolla työskentelee tilanteesta riippuen 35–45 henkeä. Yrityksen henkilöstöstä puolet on erittäin kokeneita ammattiosaajia ja puolet kasvavia, nuoria suunnittelijoita sopivassa kombinaatiossa”, prosessiyksikön johtaja Hannu Löppönen kertoi. TSS GROUP:n prosessi- ja koneyksikön osaamista on vahva kattila- ja lämpöosaaminen, sekä mekaniikkasuunnittelu. Tänä päivänä puhutaan paljon energiasta, sen tuottamisesta, päästöistä ja lämmön talteenotosta. Kaikki teolliset yri tykset painivat näiden asioiden ympärillä. ”Tähän saakka prosessien tuot tama lämpöenergia on päästetty ulos. Nyt sitä halutaan ottaa talteen ja jatkojalostaa. Meillä on meneillään useita esiselvityshankkeita, joissa selvitetään lämmön talteen ottamiseen liittyvien investointien tapoja ja kannattavuutta. Prosessi- ja koneyksikkö tekee tällä hetkellä pääsääntöisesti töitä tämän osa-alueen ympärillä. Jos asiakas päättää ryhtyä investointiin, sen toteutukseen tulevat mukaan myös muut osaelementtimme eli sähkö ja automaatio”, Löppönen toteaa. ? Lisätietoja: www.tssgroup.fi
Sivu 57
enertec 2–3 / 2011 57
Sivu 58
Uusi turbiinisäätäjä vie Lielahden voimalaitoksen nykyaikaan Käsin vai automaattisesti? Jos nykypäivän operaattoreilta kysytään, niin taatusti jälkimmäinen. Lielahden voimalaitoksessa Tampereella höyryturbiinin osittainen ylösajon käsisäätö on pian historiaa. ”AEG:n höyryturbiinin säädölaitteiden rakenne yksinkertaistuu, kun mekaaniset säädöt puretaan”, toteaa Lasse Vuorio Tampereen Energiantuotanto Oy:stä . 58 enertec 2–3 / 2011 untuu, että tämä AEG:n turbiini ”T nostettiin paikoilleen vasta äskettäin, vaikka siitä on jo 25 vuotta”, naurahtaa tekninen asiantuntija Lasse Vuorio Tampereen Energiantuotanto Oy:stä. Jutunteon aikaan turbiini on pysähdyksissä ja osittain vanhoista hydrauliikan putkistoista riisuttuna. Mekaanisen säädön aikakausi on päättynyt, uusi on alkamassa. ”Turbiinin säätö oli tehty vanhan ajan tekniikalla erittäin hienosti ja toimivasti. Nykyisin säännöt ovat kuitenkin muuttuneet; säädöissä, ohjauksissa ja lukituksissa pyritään parantamaan luotettavuutta ja turvallisuutta niin häiriötilanteissa ja normaaliajossa. Uuden automaation myötä turbiinin säätö hyppää nykyaikaan”, hän jatkaa. OSA LAAJAA UUDISTUSPROJEKTIA Höyryturbiinin säädön muutokset ovat osa isompaa LASU-projektia, jossa Lielahden voimalaitoksen automaatio ja sähköistys uudistetaan kattavasti. Uusinnan pääyhteistyökumppanina toimii Metso. Vuonna 1988 tuotantokäyttöön otetun, maakaasua pääpolttoaineena käyttävän laitoksen alkuperäisasennukset korvataan modernilla teknologialla, mikä pidentää automatiikan käyttöikää noin kahdellakymmenellä vuodella. Automaatiouudistus valmistuu syksyllä 2011. Metson kokonaistoimitus sisältää vanhan Damatic-automaatiojärjestelmän purkamisen ja uuden sukupolven automaatiojärjestelmän, johon on integroitu höyryturbiinin säädöt. ”Aiemmin turbiinia ohjattiin mekaanishydraulisilla kierrosluku- sekä tehosäätimillä, joiden säätömoottoreita ohjattiin valvomosta. Turbiinisäädön modernisoinnissa turbiinin hydrauliikkaa yksinkertaistetaan
Sivu 59
poistamalla siitä mekaaniset säätimet ja rajoittimet. Säädöt tehdään jatkossa Metso DNA -järjestelmän kautta”, kertoo Metson turbiinisäätäjien tuotepäällikkö Tom Bäckman, joka on suunnitellut Lielahden höyryturbiinin hydrauliikkamuutokset. Hydrauliikan modernisoinnissa poistettiin mekaanisten kierrosluku- ja tehosäätimien lisäksi etupainesäädin sekä vastapaine- ja pyörökammiorajoitin. Tilalle asennetaan kaksi sähköhydraulista muunninta, jotka ohjaavat turbiinin säätöventtiilejä Metso DNA -automaatiojärjestelmän kautta. Kaikki turbiinin ylösajon logiikat, säädöt ja tarvittavat rajoittimet toteutetaan pääautomaation kautta. Turbiinin hydraulinen suojaus jää ennalleen, mutta se liitetään Metso DNA-HIMA -turbiinisuojaan. Myös mekaaninen ylikierrossuoja jää paikalleen voimalaitoksen toivomuksesta, ja sen rinnalle lisätään uusi sähköinen ylikierrosuoja 2/3 -toiminnolla. EI ENÄÄ KÄSISÄÄTÖÄ Lasse Vuorio on ollut höyryturbiinien kanssa tekemisissä yli 40 vuotta ja nähnyt, miten tekniikka kehittyy välillä pienin askelin, välillä taas harppauksin eteenpäin. Höyryturbiinin uudelle säädölle hänellä – ja myös kaikilla voimalaitoksen operaattoreilla – on suuret odotukset. ”Käytettävyys paranee ja helpottuu. Esimerkiksi käynnistys sujuu suoraan valvomosta käsin, eikä enää tarvitse mennä paikan päälle turbiinisaliin. Muistin varassa ei tarvitse enää ohjata, eikä nostella kierroksia käsin. Myös normaaleissa ylös- ja alasajoissa painetaan vain nappia ja seurataan käyriä, kun aiemmin piti säätää käsin pikkuhiljaa.” Uuden teknologian myötä eri säätömoodien (etupaine, vastapaine ja teho) vaihto helpottuu. Valvomon näytöiltä operaattorit näkevät jatkossa huomattavasti enemmän turbiinin säätö- ja prosessimittauksia ja -signaaleja kuin ennen. Myös mahdollisisista hälytyksistä saadaan tietoa nopeammin ja enemmän, mikä helpottaa ongelmanselvittelyä. Metso jalosti turbiinisäätäjäänsä etso on lisännyt turbiinisäätäjäänsä uusia ominaisuuksia ja integroinut sen M osaksi Metso DNA -automaatiojärjestelmää. Entistä kehittyneempi ratkaisu parantaa asiakkaiden kustannustehokkuutta ja helpottaa kunnossapitoa. Nopea, kahdennettu säätö käsittelee jopa viiden millisekunnin säätösyklejä turbiinin koosta riippumatta. Uusi M120 -sarjan I/O-kortti pystyy säätämään –100… +100 mA -servoventtiilejä. Samalta kortilta saadaan tavallisimmin käytetty 4…20mA -ulostulo ohjaamaan esimerksi sähköhydraulisia muuntimia. Turbiinisäätö on yleensä kahdennettu käytettävyyttä parantamaan, mutta saatavilla on myös yhdennetty järjestelmä. Uudet, nopeat milliampeeri- tai LVDT- tulokortit mittaavat venttiilien asentotiedot. Koko konfiguraatio koostuu Metson testatuista standarditoimilohkoista, mikä helpottaa kunnossapitoa jatkossa. Uudessa turbiinisäätäjäratkaisussa on myös hyödynnetty Metson vahvaa kunnonvalvontaosaamista. I/O-kortteihin ja prosessisäätäjiin on integroitu värähtelynvalvonta- ja suojausominaisuuksia. Uudet I/O-kortit pystyvät lukemaan tavallisia kiihtyvyys- ja pyörrevirta-antureita, mikä minimoi turbiinin alkuperäispiirrosten mukaisten vaihdettavien antureiden määrän. Integroitu kunnonvalvonta parantaa järjestelmän diagnostiikkaa ja tekee erillisen järjestelmän tarpeettomaksi. Mittaustuloksia voidaan käyttää suojauksessa, jokapäiväisessä online-kunnonvalvonnassa sekä vaativimmissa diagnostiikkatarkoituksissa. Integraatio tekee monet turbiinisäätäjän perinteiset lisälähettimet, signaalimuokkaimet ja vahvistimet turhaksi, mikä parantaa säätäjän toimivuutta ja joustavuutta. Samalla suunnittelu, käyttöönotto ja jatkossa tarvittavat huoltotoimenpiteet helpottuvat ja vievät vähemmän aikaa, kun mustaa laatikkoa ei enää tarvita. Pitkälle viety integraatio tekee ratkaisuista kustannustehokkaan ja mahdollistaa tarkat toimitusaikataulut. Metso on toimittanut turbiinisäätöjä niin uusiin kuin modernisoituihin höyry-, kaasu- ja vesiturbiineihin sekä automatisoinut Metso DNA -järjestelmällä yli 50 turbiinia ympäri maailmaa. ? Voimalaitos pyörii usean vuoron ja operaattorin voimin, joista jokaisella on oma tapansa ja kädenjälkensä ajaa prosessia. ”Nyt vuorojen erilaisuus poistuu, kun kaikki ajavat samoilla käyrillä eikä raja-arvoja ylitetä”, Vuorio toteaa. HYVIÄ KOKEMUKSIA TOISILTA OMILTA LAITOKSILTA Tampereen Energiantuotanto ei valinnut Metson turbiinisäätäjää kylmiltään vaan perusti päätöksensä Naistenlahti 1- ja Naistenlahti 2 -voimalaitosyksiköistä saamiinsa kokemuksiin. Niissä turbiinisäätäjä on ollut käytössä jo muutaman vuoden ajan. ”Ne ovat toimineet hyvin, ja turbiinin käyttäminen niillä on helppoa. Naistenlahdessa suurin hyöty tuli siirtymisestä vesihydrauliikasta öljyhydrauliikkaan ja suoraan pääautomaatioon , mikä yksinkertaisti asioita paljon”, Vuorio kertoo. Vaikka Naistenlahden turbiinisäätäjien käyttöönotoista ei ole vielä kovin pitkää aikaa, teknologia on ehtinyt mennä eteenpäin. Kehitystä on tullut etenkin hydrauliikan automatiikkaan ja turvalukituksiin. ? MARJAANA LEHTINEN enertec 2–3 / 2011 59
Sivu 60
Sääpalveluja energiateollisuudelle Kuva: Antonin Halas / Studio Halas Oy lmatieteen laitos tarjoaa tarkkoja ja I reaa liaikaisia sääpalveluja teollisuuden ja energialaitosten käyttöön: ?? ??????????????????????????????? ?? ?????????????? ?? ????????????????????????????????????????? tuulivoimahankealueen tuulisuus ja lyhyt aikaisia tuuli- ja tuotantoennusteita) Ammattikäyttöön suunnitellut palvelut toimitetaan joko sähköpostitse, EDI-muodossa tai internetin välityksellä. Sääennusteita tuotetaan mille tahansa paikkakunnalle Suomessa. Internetin välityksellä toimitetaan myös salamapalvelua ja saderintama-animaatioita verkonvalvonta- ja varoitustarkoituksiin. Energiateollisuuden sääpalveluiden lisäksi Ilmatieteen laitos tarjoaa ilmanlaadun ja tuulienergian asiantuntijapalveluita. SALAMAPALVELU Ukkosmyrskyt ja salamat aiheuttavat vuosittain satojen miljoonien eurojen taloudel60 enertec 2–3 / 2011 liset menetykset. Osa vahingoista on vältettävissä, jos salamointiin ja ukkosiin on varauduttu ennalta. Salamapalvelu kertoo salaman iskupaikan ja voimakkuuden reaaliajassa. Salamapalvelua käytetään silloin, kun: ?? ?????????????????????????????????? ?? ???????????????????????????????????? ?? ?????????????????????????????????????vitaan täsmällistä tietoa iskupaikasta ?? ????????? ?????????? ?????????? ??????? keskeytyksistä, varavoimaan siirtymisestä, sähkölaitteiden suojaamisesta, tai prosessien alasajosta ?? ???????????????????????????? SALAMAPALVELUN KÄYTTÖ ?? ??????????????? ??????????????? ???????? salamatilanteen Pohjoismaissa ja Baltiassa. Palvelun käyttöä tukevat sääanimaatiot ja tuulitiedot. ?? ???????????????????????????????????????????? tai alueiden salamatilannetta hän ha luaa seurata. ?? ????????????????????????????????????mahdollisuus alemmille karttatasoille. ?? ??????????????????????????????????????? koordinaatit sekä salaman aika ja voimakkuus näytetään tekstimuodossa. ?? ??????????? ??? ????????????????????? ??ka varoittaa käyttäjää salamaniskusta. Käyttäjä voi valita hälytysalueita. ?? ????????????????????????????????????dollista lisätä räätälöityjä asiakaskohtaisia tietoja kuten esimerkiksi sähkönjakeluverkko. ?? ??????????????????????????????????????? salamatilanteiden tarkastelun. ?? ??????????????? ?????????? ???????????? sähköyhtiöt, teollisuuden tuotantolaitokset, rautatie- ja teleoperaattorit ja kunnossapitäjät. Lisätietoja: www.ilmatieteenlaitos.fi
Sivu 61
Atlas Copco G-ruuvikompressorit – paineilmaa kustannustehokkaasti Atlas Copco on lanseerannut uuden öljyvoidellun G-ruuvikompressorisarjan tehoalueelle 110–250 kW palkitun GA-ruuvikompressorisarjan rinnalle. Laajasta öljyvoideltujen ruuvikompressoreiden sarjasta löytyy tuote palvelemaan erilaisten asiakkaiden ja markkinoiden tarpeita esimerkiksi kaivosteollisuuteen, voimalaitoksiin, merenkulku- ja laivanrakennusteollisuuteen, sementtiteollisuuteen sekä laitevalmistajille. tlas Copco teki tutkimuksen asiak”A kaidensa keskuudessa, kuunteli toiveet kentältä ja analysoi tarpeet eri toimialoilla. G-sarja on suunniteltu yksi päämäärä mielessä – tuoda lisäarvoa asiakkaillemme”. Kompressorin pitkä elinikä ja alhaiset elinkaarikustannukset varmistetaan käyttämällä uusimman sukupolven Atlas Copco ruuvielementtiä. G-kompressorit toimivat luotettavasti jopa 46 °C ympäristönlämpötiloissa. Pienet ja tehokkaat Gkompressorit ovat muokattavissa helposti asiakkaan prosessiin sopiviksi. Standardioptioista löytyvät mm. integroitu jäähdytyskuivain ja energiantalteenotto. Atlas Copco - Uusi G-sarja G-sarja täydentää Atlas Copcon öljyvoideltujen ruuvikompressoreiden valikoiman, josta ennestään löytyivät jo GA, GA +, ja GA VSD (taajuusmuuntajakäyttö) versiot. ? Lisätietoja: Kustannustehokkaat, öljyvoidellut 110 - 250 kW ruuvikompressorit laitevalmistajille. Tuottoalue 13,9-40,9 m³/min Painealue 4-10 bar www.atlascopco.com enertec 2–3 / 2011 61
Sivu 62
TEKE Cleaning Technology – VOIMALAITOSTEN LÄMMÖNSIIRTOELEMENTTIEN PUHDISTUS TEKEN KEHITTÄMÄLLÄ TEKNIIKALLA Kosteat kierrätys- ja biopolttoaineet voivat synnyttää kuonaa lämpövoimalaitoksen eri lämmönsiirtoelementtien pinnoille. Tämä alentaa laitoksen hyötysuhdetta ja voi lopulta pakottaa alasajoon puhdistusta varten. EKE on luonut palvelukonseptin lämT pövoimalaitoksen kattilan ja sen eri lämmönsiirtokomponenttien puhdistamiseen. TEKE:llä on omat työvälineet ja tekniikat, joiden avulla saadaan nopeasti erittäin hyvä puhtausaste kaikilla osa-alueilla. Tulistimien, luvojen ja ekojen lämmönsiirtopintojen puhdistuspuhallus on tuottava menetelmä parantamaan käytettävyyttä. 62 enertec 2–3 / 2011 VUODESTA 2006 ON TEHTY JO LÄHES 100 TCT PUHDISTUSTA! TEKE Cleaning Technology on saanut eko -merkin Suomen Luonnonsuojeluliitolta. TCT on todellakin energiaa säästävä palvelukonsepti ja tämän johdosta myös merkittävien taloudellisten hyötyjen tuoja! TEKE on metalli- ja betonipinnoituksiin, rakennevahvistuksiin sekä puhalluksiin erikoistunut palveluyritys, jolta löytyy laaja valikoima pinnoitteita metallin ja betonin suojaukseen, vaativissa hankaus-, eroosio-, korroosio- ja kemikaalirasitukseen joutuvissa kohteissa. ? Lisätietoja: www.teke.fi TEKEN PALVELUT: ?? ?????????????????????????????? – tyhjö- ja keskipakopumpuille, siirtoruuveille – säiliöille, savukaasulaitteille, lattioille ?? ???????????? hiilikuitukomposiittivahvistukset – betoni-, metalli- ja puurakenteille ?? ?????????????????????????? puhalluspuhdistus – paperikonerungoille, turbiineille, soodakattiloiden pohjille, radioaktiivisille pinnoille, ym. ?? ?????????????????????? puhdistuspuhallukset – tulistimille, ekolaitteille, luvoille, sähkösuodattimille, ym.
Sivu 63
7 8 10 15 2 6 AIRFIL OY Mustanhevosentie 1-2 37800 Toijala Puh. 020 740 2500 Faksi 020 740 2510 sales[at]airfil.eu www.airfil.fi Yhteyshenkilö Aki Kantonen myyntipäällikkö aki.kantonen[at]airfil.eu Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 3,5 milj. EUR Henkilöstö: 35 Perustamisvuosi: 1981 Erityisosaamisen alueet Voimalaitosten turbiinien ilman, öljyn, hydrauliikan, veden suodattimet. Kompresorien öljyneroittimet. Raskaan ajoneuvo ja työkoneiden suodattimet. Teollisuuden pölynpoisto, antistaatiset, teflon materiaalit. ANTTI-TEOLLISUUS OY Koskentie 89 25340 Kanunki Puh. 02 774 4700 Faksi 02 774 4777 project[at]antti-teollisuus.fi www.antti-teollisuus.fi Yhteyshenkilöt Samu Jalonen samu.jalonen[at]antti-teollisuus.fi Markko Takkinen markko.takkinen[at]antti-teollisuus.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 15 milj. EUR Henkilöstö: 120 Perustamisvuosi: 1952 Erityisosaamisen alueet Siilot ja siilojen teräsrakenteet Kierresaumasäiliöt sprinklerlaitoksiin Mekaaniset ja pneumaattiset kuljettimet ARKKITEHTITOIMISTO VIRKKUNEN & CO Tallberginkatu 9 00180 Helsinki Puh. 09 586 0770 Faksi 09 5860 7766 etunimi.sukunimi[at]arkvirkkunen.fi www.arkvirkkunen.fi Yhteyshenkilö Risto Virkkunen risto.virkkunen[at]arkvirkkunen.fi Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 12 Perustamisvuosi: 1954 Erityisosaamisen alueet Voimalaitosten arkkitehtisuunnittelu 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti Katso sivu 11 15 15 15 ANDRITZ HYDRO OY PL 29 (Etu-Hankkionkatu 1) 33701 Tampere Puh. 03 2564 3111 Faksi 03 2564 3999 www.andritz.com Yhteyshenkilö Timo Mäkelä timo.makela[at]andritz.com Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 25 milj. EUR Henkilöstö: 70 Perustamisvuosi: 1856 Emoyhtiö: Andritz APEX AUTOMATION OY Terminaalikatu 3 67700 Kokkola Puh. 0207 288 288 Faksi 0207 288 289 www.apexautomation.fi Yhteyshenkilö Ilpo Järvelä ilpo.jarvela[at]apexautomation.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 3,6 milj. EUR Henkilöstö: 38 Perustamisvuosi: 1993 Erityisosaamisen alueet Prosessiteollisuus Energian tuotanto- ja jakeluyhtiöt Teollisuuden laite- ja järjestelmätoimittajat Liike- ja julkisrakentaminen Sähköturvallisuuspalvelut Lisätietoja nettisivuillamme ARVO-PUTKI OY Kartanontie 55 23100 Mynämäki Puh. 02 430 6434 Faksi 02 430 5275 www.arvoputki.fi Yhteyshenkilö Juha Sillanterä juha.sillantera[at]arvoputki.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 5 milj. EUR Henkilöstö: 12 Perustamisvuosi: 1977 Erityisosaamisen alueet Polyuretaanilla eristetyt putkijärjestelmät 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot Erityisosaamisen alueet Vesiturpiinien ja generaattorien suunnittelu-, valmistus-, ja kunnossapitopalvelut. yrityshakemisto enertec 2–3 / 2011 63
Sivu 64
1 4 5 7 9 12 15 1 8 ASEKO OY Tinankuja 3 02430 Masala Puh. 010 400 1012 Faksi 010 400 1200 www.aseko.fi Yhteyshenkilö Jukka Vasamo jukka.vasamo[at]aseko.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 20 milj. EUR Henkilöstö: 45 Perustamisvuosi: 1940 Emoyhtiö: Klinger Finland Oy Erityisosaamisen alueet Teollisuusventtiilit ja niiden automaatio, voimalaitos- ja prosessiteollisuuden venttiilikokonaisuudet. Oman konepajan räätälöinnit asiakkaan toiveiden mukaisesti. Laaja venttiilivarasto Masalassa takaa nopeat toimitukset. OY AUTROL AB Sateenkaari 1 02100 Espoo Puh. 09 439 1120 Faksi 09 455 3169 autrol[at]autrol.fi www.autrol.fi Yhteyshenkilö Miikka Kilpeläinen Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 2 milj. EUR Henkilöstö: 7 Perustamisvuosi: 1983 Laatua prosessimittauksiin Erityisosaamisen alueet Autrol on yksi Suomen johtavia mittaustekniikan alan toimittaja. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluvat oman tuotannon valmistamat lämpötila-anturit sekä alansa huippua maailmalla edustavien valmistajien prosessimittaustuotteet mm virtaus-, pinnankorkeus-, analyysi- ja painemittauslaitteet. Tavoitteemme on ratkaista asiakkaamme mittausongelmat ja löytää toimivia ja edullisia menetelmiä, joilla parannetaan asiakkaamme prosessien tuottavuutta. BMH TECHNOLOGY OY Sinkokatu 11, (PL 32), 26100 Rauma Puh. 020 486 6800 Faksi 020 486 6990 bmh[at]bmh.fi www.bmh.fi Yhteyshenkilöt Energia: Tom Sangder tom.sangder[at]bmh.fi Ympäristöteknologia: Peter Wallenius peter.wallenius[at]bmh.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 59 milj. EUR Henkilöstö: 103 Emoyhtiö: Hollming Oy 64 enertec 2–3 / 2011 yrityshakemisto Katso sivut 24 ja 25 Erityisosaamisen alueet Täydelliset kiinteän polttoaineen ja tuhkan käsittelyjärjestelmät voimalaitoksille, sisältäen vastaanotto-, murskaus- ja seulonta-asemat, automaattiset varastointi- ja purkujärjestelmät sekä kuljetin- ja syöttöjärjestelmät kattilalaitokselle. Kiintojätteen murskaus- ja prosessointilaitokset TYRANNOSAURUS ® sekä kierrätyspolttoaineen (SRF) käsittely voimalaitoksille. 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 15 OY ATLAS COPCO KOMPRESSORIT AB Tuupakankuja 1 01740 Vantaa Puh. 020 718 9200 Faksi 020 718 9201 www.atlascopco.fi Yhteyshenkilö Rolf Eager rolf.eager[at]fi.atlascopco.com Erityisosaamisen alueet Oy Atlas Copco Kompressorit Ab on Atlas Copco -konsernin suomalainen kompressorimyyntiyhtiö. Atlas Copco toimii yli 160 maassa. 6 14 15 BIOWER OY Luttilantie 14 78400 Varkaus Puh. 0400 380 013 info[at]biower.com Yhteyshenkilöt Kari Vanhalakka toimitusjohtaja Jussi Aellig tuotepäällikkö Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 1,4 milj. EUR Henkilöstö: 10 Perustamisvuosi: 2008 Erityisosaamisen alueet Laitosten avaimet käteen toimitukset (biokaasu, vedenpuhdistus). Projektien johtaminen, konsultointi. 2 4 7 9 11 15 BRUGG-PEMA OY PL 707, 60101 Seinäjoki Puh. 06 428 8700 Faksi 06 417 7000 Virkatie 1, 01510 Vantaa Puh. 09 3465 5310 Faksi 09 3465 5311 info[at]bruggpema.fi www.bruggpema.fi Yhteyshenkilö Kari Kuronen, etunimi.sukunimi[at]bruggpema.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 5 milj. EUR Henkilöstö: 10 Perustamisvuosi: 1986 Emoyhtiö: Brugg Rohrsystem AG Erityisosaamisen alueet Taipuisat esieristetyt putkijärjestelmät kauko- ja aluelämpöön sekä talotekniikkaan. Turvaputket teollisuuteen, 2-vaipparakenne ja vuotohälytys järjestelmä agressiivisille nesteille ja kaasuille. Korroosiovapaat materiaalit. 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti Katso sivu 61 Katso sivu 22 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot
Sivu 65
6 12 15 7 6 BUREAU VERITAS Hermannin Rantatie 10 00580 Helsinki Puh. 010 830 8630 Faksi 010 830 8690 helsinki[at]fi.bureauveritas.com www.bureauveritas.fi Yhteyshenkilö Ari Greus johtaja, teollisuuspalvelut ari.greus[at]fi.bureauveritas.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 50 (Bureau Veritas Suomi) Perustamisvuosi: 1984 (Bureau Veritas Suomi) Emoyhtiö: Bureau Veritas S.A. Erityisosaamisen alueet Bureau Veritas on kansainvälinen luokituslaitos, joka arvioi laatua, ympäristöä, sosiaalista vastuuta sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien standardien, säännösten ja asiakasvaatimusten noudattamista. Palveluitamme ovat teollisuustarkastukset, johtamisjärjestelmäsertifioinnit ja -koulutukset. Palvelemme sekä monikansallisia suuryrityksiä että paikallisia PK-yrityksiä, myös erityisosaamista vaativilla toimialoilla. ENERKEM OY PL 3 45101 Kouvola Puh. 05 321 2215 Faksi 05 321 2219 www.enerkem.fi Yhteyshenkilö Tim Nylund tim.nylund[at]enerkem.fi Puh. 0400 653 414 Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 1,5 milj. EUR Henkilöstö: 8 Perustamisvuosi: 1954 Erityisosaamisen alueet Kemiallinen puhdistus, peittaus, passivointi, happokäsittely. Demisteri myynti. FINNMAP CONSULTING OY / FMC GROUP PL 88, (Ratamestarinkatu 7 a), 00521 Helsinki Puh. 0207 393 300 Faksi 0207 393 396 info[at]finnmapcons.fi www.finnmapcons.fi, www.fmcgroup.fi Yhteyshenkilö Markku Varis, toimitusjohtaja, markku.varis[at]finnmapcons.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 78,9 milj. EUR Henkilöstö: 1 029 Perustamisvuosi: 1993 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti Katso sivu 54 Tytäryhtiöt Suomessa Aaro Kohonen, AIRIX Talotekniikka, AIRIX Teollisuus, AIRIX Ympäristö, Contesta, Demaco, Fennopro-Consulting, Finmacon Botnia, Finmacon Häme, Finmacon KeskiSuomi, IS-Plan, KA & Koivikko Engineering, KPM-Engineering, Narmaplan, Ins. tsto Chydenius, Reijo Patronen, RS Nylund, Siltanylund Erityisosaamisen alueet Konsernin erityisosaamisen alueet: rakennetekninen, talotekninen sekä teollisuuden ja ympäristön suunnittelu ja konsultointi uudis- ja korjausrakentamiseen, mm. talonrakennukset, teollisuusrakennukset, sillat, infrarakennuskohteet, voima- ja kattilalaitokset sekä ydinvoimalahankkeet. 15 ENERGICO OY Lastenkodinkuja 1 00180 Helsinki Puh. 09 686 6150 Faksi 09 6866 1510 www.energico.fi Yhteyshenkilö Jari Anttila toimitusjohtaja jari.anttila[at]energico.fi Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 12 Perustamisvuosi: 1987 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot Erityisosaamisen alueet – voimalaitossuunnittelu ja laitteistokokonaisuuksien toimitukset – höyry- ja kaasuturbiinilaitosten pääkoneistot ja niiden huolto – vesivoimalaitosten koneistot ja niiden peruskorjaukset 2 4 8 9 15 ENVIROBURNERS OY Hakamäenkuja 4-6 01510 Vantaa Puh. 0207 871 520 Faksi 0207 871 530 etunimi.sukunimi[at]enviroburners.fi www.enviroburners.fi Yhteyshenkilö Kimmo Lehtovirta Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 2 milj. EUR Henkilöstö: 9 Perustamisvuosi: 1975 Erityisosaamisen alueet Erikoispolttimia ja poltinjärjestelmiä moniin eri teollisuusprosesseihin. Käynnistys- ja kuormapolttimet leijukerroskattiloihin ja -kaasuttimiin, soodakattiloihin sekä muihin kattiloihin ja uuneihin. Runsaasti kokemusta erilaisten kaasumaisten ja nestemäisten haitallisten aineiden poltosta ja energian talteenotosta mm. väkevien ja laihojen hajukaasujen polttimet ja soihdut. Katso sivu 42 15 Katso sivu 38 FINNPNEUMATIC OY LTD c/o WTC Helsinki Aleksanterinkatu 17 00100 Helsinki Puh. 0500 501 345 Faksi 09 321 3107 finnpneumatic[at]kolumbus.fi www.finnpneumatic.fi Yhteyshenkilö Boris Tasic toimitusjohtaja finnpneumatic[at]kolumbus.fi Erityisosaamisen alueet Erikoistunut ympäristön suojeluun teollisuudessa. – pölynpoistojärjestelmät – pneumaattiset imu- ja painekuljetukset Katso sivu 38 yrityshakemisto enertec 2–3 / 2011 65
Sivu 66
6 GASUM OY PL 21 (Miestentie 1) 02151 Espoo Puh. 020 4471 Faksi 020 447 8629 www.gasum.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 1 240,7 milj. EUR Henkilöstö: 236 Perustamisvuosi: 1994 Emoyhtiö: Gasum Oy Tytäryhtiöt Suomessa Gasum Paikallisjakelu Oy Gasum Energiapalvelut Oy Gasum Tekniikka Oy Kaasupörssi Oy Erityisosaamisen alueet Maakaasun maahantuonti, tukkumyynti ja siirtotoiminta. Maakaasulaitteet, lämpö- ja energiaratkaisut maakaasulla, maakaasu liikennepolttoaineena. Biokaasu. 1 2 4 5 7 8 9 10 12 13 14 15 10 HÖYRYTYS OY PL 16, (Palokorvenkatu 2), 04261 Kerava Puh. 010 417 4600 Faksi 010 417 4601 hoyrytys[at]hoyrytys.fi www.hoyrytys.fi Yhteyshenkilö Mika Hartikainen, tuotepäällikkö mika.hartikainen[at]hoyrytys.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 6,2 milj. EUR Henkilöstö: 15 Perustamisvuosi: 1959 Emoyhtiö: Päähöyry Oy Tytäryhtiöt Suomessa ServPro Oy, Saku-Tek Oy Erityisosaamisen alueet Höyrytys Oy on monipuolinen energiapalveluiden tuottaja. Palvelut kattavat höyry- ja lämpötoimitusten lisäksi CHP-tuotannon kaasumoottoreiden avulla. Myymme GE Jenbacherin ja EtaOnen kaasumoottoreita. INSPECTA PL 113 (Porkkalankatu 13 G) 00181 Helsinki Puh. 010 521 600 Faksi 010 521 6211 asiakaspalvelu[at]inspecta.com Yhteyshenkilö Erkki Saarnio erkki.saarnio[at]inspecta.com Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 150 milj. EUR Henkilöstö: 1 400 Perustamisvuosi: 1998 Emoyhtiö: Inspecta Oy Tytäryhtiöt Suomessa Inspecta Tarkastus Oy Inspecta Sertifiointi Oy Erityisosaamisen alueet Tarkastus, testaus, konsultointi, koulutus- ja sertifiointipalvelut. 66 enertec 2–3 / 2011 yrityshakemisto Katso sivut 15 ja 20 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 9 HANSA POWER OY Höyläämötie 18 A 00380 Helsinki Puh. 09 492 122 Faksi 09 498 630 info[at]hansapower.fi www.hansapower.fi Yhteyshenkilöt Kari T. Punakivi Vesa Hurskainen Tietoa yrityksestä Perustamisvuosi: 1989 Erityisosaamisen alueet Sisaryhtiö Venäjällä: Hansaenergo ZA0, www.hansaenergo.ru Uniconfort biokattilalaitokset (hake, puru, pelletti ym.) höyrylle, vedelle ja kuumaöljylle (max 15 MW, max 40 bar), myös CHP. LOOS höyry (-55 t/h)- ja kuumavesikattilat (-38MW), Bertrams kuumaöljykattilat (-45 MW), FlexEnergy Mikroturbiinit (250 kWe), Dresser-Rand turbiinit (-2,35 MWe) Katso sivu 53 6 14 15 Katso sivu 60 Katso sivu 44 ILMATIETEEN LAITOS Erik Palménin aukio 1 00560 Helsinki Puh. 09 19 291 Faksi 09 179 581 www.ilmatieteenlaitos.fi Yhteyshenkilöt Elina Poijärvi elina.poijarvi[at]fmi.fi Jenni Latikka jenni.latikka[at]fmi.fi Erityisosaamisen alueet Tuulienergian ja ilmanlaadun asiantuntijapalvelut. Tuulivoimapotentiaalin kartoitus, tuulimittaukset ja -analyysit, lyhytaikaiset tuuliennusteet. Ilmanlaadun mittaukset ja leviämismallilaskelmat. 1 10 12 INSTA AUTOMATION OY Sarankulmankatu 20 33900 Tampere Puh. 020 771 7111 Faksi 020 771 7122 info[at]insta.fi www.insta.fi Yhteyshenkilö Timo Lehtinen toimitusjohtaja timo.lehtinen[at]insta.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 32,5 milj. EUR Henkilöstö: 280 Perustamisvuosi: 1960 Emoyhtiö: Insta Group Oy Erityisosaamisen alueet Energiatuotannon, teollisuuden ja prosessien sähköautomaation suunnittelu-, valmistus-, asennus- ja ylläpitopalvelut sekä kokonaistoimituksina että erillisinä palveluina. 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot
Sivu 67
6 7 10 8 11 ISS TEOLLISUUSPALVELUT OY Hakunintie 24 26100 Rauma Puh. 020 515 3500 Faksi 020 515 3501 www.issteollisuuspalvelut.fi Yhteyshenkilö Harri Salmi harri.salmi[at]iss.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 12 milj. EUR Henkilöstö: 140 Perustamisvuosi: 1982 Emoyhtiö: ISS Palvelut Oy Erityisosaamisen alueet Kattila- ja voimalaitospuhdistukset sekä erilaisten prosessijärjestelmien puhdistus, turbiinien märkäpuhallus. Suurtehoimuroinnit ja korkeapainepesut, putkistojen lämmönvaihtimien sekä kalorisaattoreiden pesut. Rikinpoistolaitosten pesut ja imuroinnit, lentotuhkan, kalkin ym. materiaalien pneumaattinen siirto. Tarjoamme kokonaisvaltaisen puhdistusratkaisun kaikkiin energiantuotannon ja prosessiteollisuuden puhdistustarpeisiin. KOJA OY Lentokentänkatu 7 33900 Tampere Puh. 03 282 5111 Faksi 03 282 5402 koja[at]koja.fi www.koja.fi Yhteyshenkilö Jukka Ylisiurunen toimialajohtaja, prosessipuhaltimet jukka.ylisiurunen[at]koja.fi Tietoa yrityksestä Perustamisvuosi: 1935 Emoyhtiö: Koja Yhtiöt Oy Erityisosaamisen alueet Prosessipuhaltimet voima-, paperi-, lasi-, metallinvalmistus-, kemian- ja puuteollisuuteen. L&T BIOWATTI OY PL 28 (Hopeatie 2) 00441 Helsinki Puh. 010 4608 Faksi 010 465 8298 etunimi.sukunimi[at]biowatti.fi www.biowatti.fi Yhteyshenkilö Tomi Vartiamäki tomi.vartiamaki[at]biowatti.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: n. 60 milj. EUR Henkilöstö: n. 90 Perustamisvuosi: 1994 Erityisosaamisen alueet L&T Biowatti tarjoaa asiakaskohtaisia palveluja energiantuottajille, puunjalostajille, metsänomistajille sekä pienkiinteistöjen lämmittäjille. Hankimme puuraaka-ainetta metsäpalveluiden myynnin kautta suoraan metsänomistajilta sekä yhteistyökumppaneiltamme. Laajan yhteistyöverkoston avulla palvelemme asiakkaitamme niin suurissa kuin pienissäkin kohteissa. L&T Biowatti on osa Lassila & Tikanoja konsernia. 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti Katso sivu 14 5 7 10 15 Katso sivu 33 JS OY PIETARSAARI Tehtaankatu 13 68600 Pietarsaari Puh. 020 763 0750 Faksi 06 781 0760 js[at]jspietarsaari www.jspietarsaari.fi Yhteyshenkilö Pekka Viita-aho pekka.viita-aho[at]jspietarsaari.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 2,6 milj. EUR Henkilöstö: 30 Perustamisvuosi: 2000 Tytäryhtiöt Suomessa Armatek Oy 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot Erityisosaamisen alueet Teollisuusventtiilien huoltopalvelut, varaosavalmistus, varoventtiilin LEGATEST koestus, vuodonkorjaus, koneistus- asennus- ja hitsaustyöt Katso sivu 45 15 Katso sivu 44 Katso sivut 1 ja 16 KOPAR OY Sepänkatu 2 39700 Parkano Puh. 03 440 180 Faksi 03 440 1811 info[at]kopar.fi www.kopar.fi Yhteyshenkilö Yrjö Norri myyntijohtaja yrjo.norri[at]kopar.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 16 milj. EUR Henkilöstö: 100 Perustamisvuosi: 1989 Erityisosaamisen alueet Jauhemaisten materiaalien käsittelylaitteet: kolakuljettimet, kuljetinketjut, pneumaattiset kuljetinjärjestelmät, siilot, seulat, annostelu- ja lastauslaitteet sekä pölynpoistolaitteet. Raaka- ja prosessiveden mekaaniset suodatuslaitteet: automaattivälpät, ketjukorisuotimet, rumpukorisuotimet. 5 9 15 MAKO OSAKEYHTIÖ Linjatie 4 01260 Vantaa Puh. 09 875 1700 Faksi 09 875 1701 sales[at]mako.fi www.mako.fi Yhteyshenkilöt Arto Akkanen Martti Rantanen Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 3,5 milj. EUR Henkilöstö: 70 Perustamisvuosi: 1920 Tytäryhtiöt Suomessa Oy Veljekset Kulmala Ab Paloturva Oy Heteka Oy Erityisosaamisen alueet Teollisuusventtiilit, pumput, palokalusto, paloilmaisimet ja sammutusjärjestelmät. yrityshakemisto enertec 2–3 / 2011 67
Sivu 68
12 15 METLAB OY Nuutisarankatu 15 33900 Tampere Puh. 03 3124 5800 Faksi 03 3124 5858 metlab[at]metlab.fi www.metlab.fi Yhteyshenkilö Jouni Ahlstedt jouni.ahlstedt[at]metlab.fi Tietoa yrityksestä Perustamisvuosi: 1992 Erityisosaamisen alueet Akkreditoitu testauslaboratorio (T027), Rikkova aineenkoestus, Veto-, isku- ja kovuuskokeet. Hitsauksen pätevyys-, menetelmä- ja tuotantokokeet. Alkuaineanalyysit. Metallografia. Vaurioselvitykset. 2 6 10 15 MITOX OY PL 469 00101 Helsinki Puh. 09 686 360 Faksi 09 6863 6650 mitox[at]mitox.fi www.mitox.fi Yhteyshenkilö Ville Rasimus myyntipäällikkö ville.rasimus[at]mitox.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 9,7 milj. EUR Henkilöstö: 106 Perustamisvuosi: 2005 Emoyhtiö: Helen-konserni Erityisosaamisen alueet Energianmittauspalvelut, etäluentaratkaisut, taseselvitys, tarkistus ja kalibrointi. 2 7 NIRAFON OY Hirsimetsäntie 14 15200 Lahti Puh. 020 778 0840 Faksi 020 778 0841 nirafon[at]nirafon.com www.nirafon.com Yhteyshenkilö Pauli Jokela pauli.jokela[at]nirafon.com Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 1,3 milj. EUR Henkilöstö: 5 Perustamisvuosi: 1986 Erityisosaamisen alueet Ääninuohousjärjestelmät. Laitteet ja järjestelmät energialaitosten ja prosessiteollisuuden kattiloiden puhdistukseen. Paineilmanuohoimet NACS 1000 ºC asti ja kaasunuohoimet NCSD 1500 ºC asti. Tulipesät, tulistimet, ekonomaiserit, Ilmanesilämmittimet, suotimet, puhaltimet, siilot ja kanavat. 68 enertec 2–3 / 2011 yrityshakemisto Katso sivu 55 Katso sivu 45 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 5 8 METSO POWER OY PL 109 33101 Tampere Puh. 0201 4121 Faksi 0201 412 210 info.mpoy[at]metso.com www.metsopower.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 1 770 Perustamisvuosi: 1991 Emoyhtiö: Metso Oyj Erityisosaamisen alueet Kattilalaitokset voimatuottajille sekä sellu- ja paperiteollisuudelle. Tuotteet: leijukattilat, soodakattilat, öljy- ja kaasukattilat, haihduttimet, ympäristömsuojelulaitteet sekä kattilalaitosten service-toiminta. 6 12 15 MX ELECTRIX OY PL 10 36601 Pälkäne Puh. 03 578 4800 Faksi 03 578 4844 electrix[at]electrix.fi www.electrix.fi Yhteyshenkilö Seppo Vehviläinen tekninen johtaja seppo.vehvilainen[at]electrix.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 0,4 milj. EUR Henkilöstö: 5 Perustamisvuosi: 1988 Erityisosaamisen alueet Sähkön laadun mittaukseen mittalaitteet, raportointi- ja analysointiohjelmistot, mittauspalvelu sekä konsultointi. Sähköenergian mittaukseen kombimittarit, monipiste- ja kaukoluettavat mittarit. 7 9 10 PATRIA AVIATION OY Linnavuorentie 2 37240 Linnavuori Puh. 040 869 2800 Faksi 020 469 2801 www.patria.fi Yhteyshenkilö Seppo Tamminen dieseltoimintojen päällikkö seppo.tamminen[at]patria.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 14 milj. EUR Henkilöstö: 150 Perustamisvuosi: 1947 Emoyhtiö: Patria Oyj Erityisosaamisen alueet Meri- ja teollisuusdieselmoottorien huolto- ja peruskorjaustyöt korjaamollamme tai laitepaikoilla. Erityisalana ydinvoimalaitosten varavoimadieselit. Moderni koekäyttölaitos kaikille alle 30 tonnin painoisille dieseleille 6000 kW:n tehoon saakka. Myös polttoainelaitteiden, säätimien, ahtimien sekä vaihteistojen huolto- ja korjaustyöt. Valtuutettu MTU -moottorien Service Dealer. 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti Katso sivu 58 ja etusisäkansi 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot
Sivu 69
5 8 8 15 PNEUPLAN OY Parrantie 3 38300 Kiikka Puh. 03 513 5901 Faksi 03 513 5222 www.pneuplan.fi Yhteyshenkilö Raimo Erkkilä raimo.erkkila[at]pneuplan.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 3 milj. EUR Henkilöstö: 18 Perustamisvuosi: 1980 Erityisosaamisen alueet Jauhemaisten ja raemaisten aineiden pneumaattiset materiaalinkäsittelyjärjestelmät muun muassa voimalaitoksille lentotuhkan, kalkin ja hiekan käsittelyyn sekä kemian- ja elintarviketeollisuuteen. Toimilaitteet sekä erikoisventtiilit jauhemaiselle materiaaleille. RAUMASTER OY Nortamonkatu 34 26100 Rauma Puh. 02 837 741 Faksi 02 8377 4277 www.raumaster.fi Yhteyshenkilö Juhani Rasilainen juhani.rasilainen[at]raumaster.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 58 milj. EUR Henkilöstö: 160 Perustamisvuosi: 1984 Tytäryhtiöt Suomessa Raumaster Paper Oy Erityisosaamisen alueet Voimalaitosten ja puunjalostuslaitosten materiaalinkäsittelyjärjestelmät SARLIN OY AB PL 750 00101 Helsinki Puh. 010 550 4000 Faksi 010 550 4201 info[at]sarlin.com www.sarlin.com Yhteyshenkilö Pasi Haravuori johtaja, automaatio pasi.haravuori[at]sarlin.com Tytäryhtiöt Suomessa Beamex Oy Ab Sarlin Furnaces Oy Ab Erityisosaamisen alueet Teollisuusautomaatio mittauksesta valvomoon Automaation ja automatisoinnin ratkaisut ja tuotteet Koneautomaatio, prosessiautomaatio, koneturvallisuus, tiedonsiirto, näyttökalusteet, etäkäyttö ja kaukovalvonta Energiantuotannon ja kaasunkäsittelyn ratkaisut Paineilmajärjestelmät, typpigeneraattorit 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti Katso sivu 49 Katso sivut 26 ja 27 15 10 PROFOX COMPANIES OY Kumitehtaankatu 5 04260 Kerava Puh. 0207 416 620 Faksi 0207 416 629 sales[at]profox.com www.profox.com Yhteyshenkilö Ari Puuskari ari.puuskari[at]profox.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 8 Perustamisvuosi: 1991 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot Erityisosaamisen alueet Ohjelmistojärjestelmät suunnittelun ja kunnossapidon tarpeisiin mm. energiateolisuuden yrityksille; Navisworks, CADMill ja muut Autodeskin tuotteet. RAUMA STEVEDORING OY LTD PL 68 26101 Rauma Puh. 02 831 21 Faksi 02 831 2444 headoffice.rst[at]raumasteve.fi www.raumastevedoring.fi Yhteyshenkilö Juha Vannio juha.vannio[at]raumasteve.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 55 milj. EUR Henkilöstö: 550 Perustamisvuosi: 1916 Erityisosaamisen alueet Täyden palvelun satamaoperaattori. Ahtaus, huolinta, varastointi, varustamopalvelut, kuljetuspalvelut, raskasnostot, erikoiskuljetukset. Katso sivu 43 15 Katso sivu 49 SONDEX TAPIRO OY AB Sinikellontie 10 A, 01300 Vantaa Puh. 09 755 981 Faksi 09 755 98 700 www.sondextapiro.fi Yhteyshenkilö Jack Mannila, jack.mannila[at]sondextapiro.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: n. 3 milj. EUR Henkilöstö: 5 Perustamisvuosi: 2010 Sondex Tapiro Oy Ab Erityisosaamisen alueet ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? spiraali-, lamelli- ja putkilämmönsiirtimet ??????????????????????? ?????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? ??????????????????????????????????????????????????????????????????????? epäkeskoruuvipumput , hammasrataspumput, Triplex mäntäpumput ??????????????????????????????????????????????????????????????????? elintarvike ja ”erikoispumput” ja/tai ”eksoottisista” materiaaleista valmistetut pumput ??????????????????????????????????????????????????????? ??????????????????????????????????????????????????????????? yrityshakemisto enertec 2–3 / 2011 69
Sivu 70
1 5 6 7 8 2 5 7 8 9 10 15 15 AL SAFETY DESIGN OY Yläportti 1B 02210 Espoo Puh. 0400 800 022 www.alsafety.com Yhteyshenkilö DI Antti Lyytikäinen info[at]alsafety.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 4-5 Erityisosaamisen alueet AL Safety Design Oy on perustettu v.1991. Kokeneimmat suomalaiset luotettavuustekniikan ammattilaiset tarjoavat seuraavia palveluita: – Riskien ja luotettavuuden hallinta tuotekehityksessä – Järjestelmien riskikartoitukset – FMEA- ja Hazop-analyysit, Luotettavuus- ja RAM-mallit – Koneturvallisuus ja elektroniikka, EN 61508 – Yrityskurssit, koulutus: www.reliabilityacademy.fi TEKE OY Kivistönkuja 5 45370 Valkeala Puh. 0400 467 961 Faksi 05 379 4286 info[at]teke.fi www.teke.fi Yhteyshenkilö Mikko Akkanen toimitusjohtaja mikko.akkanen[at]teke.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 1,5–2 milj. EUR Henkilöstö: yli 10 Perustamisvuosi: 1999 Erityisosaamisen alueet Voimalaitospalvelut, -puhdistukset, metallin sekä betonin pinnoitukset, rakennevahvistukset, teollisuuden kunnossapitomenetelmien sekä -palveluiden kehittäminen, korkeaa teknologiaa hyväksikäyttäen. TERRAMARE OY Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki Puh. 09 613 621 Faksi 09 6136 2700 terramare[at]terramare.fi www.terramare.fi Yhteyshenkilö Tapio Leinonen, johtaja tapio.leinonen[at]terramare.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 58,1 milj. EUR Henkilöstö: 248 Perustamisvuosi: 1988 Emoyhtiö: Royal Boskalis Westminster nv Tytäryhtiöt Suomessa Terramare Eesti Oü, Estonia 70 enertec 2–3 / 2011 yrityshakemisto Katso sivu 62 Erityisosaamisen alueet Over 50 years of experience in Civil and Marine construction. Dredging, environmental dredging and reclamation. Underwater drilling and blasting. Port and Harbour construction of breakwaters and coastal protection. 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 6 SWECO INDUSTRY OY PL 75 (Valimotie 9) 00381 Helsinki Puh. 020 752 6000 Faksi 020 752 6001 industry[at]sweco.fi www.sweco.fi Yhteyshenkilö Tapani Bastman yksikönjohtaja, Energy and Pulp & Paper tapani.bastman[at]sweco.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 60 milj. EUR Henkilöstö: 700 Perustamisvuosi: 1971 Emoyhtiö: SWECO AB, Ruotsi Erityisosaamisen alueet Projektinjohto- ja suunnittelupalveluja energia- ja metsäteollisuusprojekteihin: CHP- ja CCGT -laitokset, lauhdelaitokset, vesivoimalaitokset, tuulipuistot, biopolttoaine- ja soodakattilat sekä massa- ja paperitehtaat. 7 8 TELATEK OY Varvintie 53 92100 Raahe Puh. 08 211 7888 Faksi 08 211 7860 telatekoy[at]telatek.fi www.telatek.fi Yhteyshenkilö Tuomas Tenkula Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 10,5 milj. EUR Henkilöstö: 130 Perustamisvuosi: 1976 Erityisosaamisen alueet Höyry-, vesi- ja kaasuturbiinien pinnoitukset ja koneistukset. Voimakattiloiden pinnoitteet. Kulutusta ja korroosiota kestävät pinnoitteet. Yhdistelmäpinnoitteet, kitkaa lisäävät karbidipinnoitteet, keraamiset pinnoitteet. Sylintereiden ja telojen pinnoitus. Johteiden, peruslevyjen, akseleiden, laakereiden, kantokehien, venttiilien ja pumppujen kunnostus. 1 5 6 14 15 TSS GROUP OY Hatanpään valtatie 20 33100 Tampere Puh. 0207 863 500 Faksi 03 254 6044 tssoy[at]tssgroup.fi www.tssgroup.fi Yhteyshenkilö Kari Kallio toimitusjohtaja kari.kallio[at]tssgroup.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 3,3 milj. EUR Henkilöstö: 57 Perustamisvuosi: 1985 Emoyhtiö: ALTE Oy Erityisosaamisen alueet TSS GROUP OY tarjoaa asiakkailleen sähkö-, tele-, turva-, automaatio-, instrumentointi-, prosessi-, koneenrakennus- ja laitossuunnittelupalveluja pääasiakaskohderyhminä teollisuuden, energiantuotannon ja -jakelun sekä rakennusalan asiakkaat. 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti Katso sivut 39 ja 43 Katso sivu 56 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot
Sivu 71
8 15 15 15 UTU ELEC OY PL 20 28401 Ulvila Puh. 02 550 800 Faksi 02 550 8920 etunimi.sukunimi[at]utu.eu www.utuelec.eu Yhteyshenkilö Kari Tuominen Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 120 Perustamisvuosi: 2001 Emoyhtiö: Urho Tuominen Oy Tytäryhtiöt Suomessa UTU Powel Oy Erityisosaamisen alueet UTU Elec Oy kehittää, valmistaa ja markkinoi korkealaatuisia teollisuuden energia- ja voimalaitosten sähkönjakelujärjestelmiä. VAHTERUS OY Pruukintie 7 23600 Kalanti Puh. 02 840 70 Faksi 02 840 7299 sales[at]vahterus.com www.vahterus.com Yhteyshenkilö Elina Ahola markkinointikoordinaattori elina.ahola[at]vahterus.com Erityisosaamisen alueet Vahterus Oy suunnittelee ja valmistaa hitsattuja -Plate&Shell- ® -levylämmönsiirtimiä. Vahteruksen levylämmönsiirtimillä on maailman johtavien luokituslaitosten hyväksynnät. VESI-PAULI OY Kumitehtaankatu 5 04260 Kerava Puh. 09 6899 5415 Faksi 09 6899 5419 posti[at]vesipauli.fi www.vesipauli.fi Erityisosaamisen alueet Toimitamme vedenkäsittelynlaitteita teollisuudelle sekä kunta/kaupunkisektoreille. Voimalaitosten vedenkäsittelylaitteet: – suolanpoisto – lauhteenpuhdistus – prosessivesi 24 vuoden kokemus! 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot 5 UUDENMAAN PROJEKTIASENNUS OY Susikuja 3 04130 Sipoo Puh. 09 239 2295 Faksi 09 239 2450 info[at]uudenmaanprojektiasennus.fi www.uudenmaanprojektiasennus.fi Yhteyshenkilö Harri Mattila toimitusjohtaja harri.mattila[at]uudenmaanprojektiasennus.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 12 milj. EUR Henkilöstö: 60 Perustamisvuosi: 1981 Emoyhtiö: Suomen Mekaniikkatekniikka Oy Erityisosaamisen alueet Teollisuusputkistot, teräsrakenteet ja palavan nesteen varastosäiliöt. Katso sivu 39 4 10 11 13 14 Katso sivu 12 ja takakansi VAPO OY PL 22 40101 Jyväskylä Puh. 020 790 4000 Faksi 020 790 5601 info[at]vapo.fi www.vapo.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 719,5 milj. EUR Henkilöstö: 1 333 Perustamisvuosi: 1940 Tytäryhtiöt Suomessa Vapo Timber Oy Erityisosaamisen alueet Vapo on bioenergian johtava toimittaja ja kehittäjä Suomessa sekä Itämeren alueella. Vapo on moderni asiantuntijaorganisaatio, joka vastuullisella tavalla tuottaa energiaa turpeesta, puupolttoaineesta ja peltobiomassasta sekä toimittaa sahatavaraa ja ympäristöliiketoimintaratkaisuja. Markkina-alueellaan Vapo on tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria. Konserniin kuuluu neljä liiketoimintaaluetta: Vapo Biopolttoaneet, Vapo Biolämpö, Vapo Timber ja Vapo Ympäristö. 1 2 3 4 5 6 7 11 12 13 14 VTT PL 1 000 02044 VTT Puh. 020 722 111 Faksi 020 722 7001 kirjaamo[at]vtt.fi www.vtt.fi Yhteyshenkilö Rauno Rintamaa rauno.rintamaa[at]vtt.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 290 milj. EUR Henkilöstö: 3 100 Perustamisvuosi: 1942 Erityisosaamisen alueet Bioenergiaketjut ja konseptiratkaisut Tuulivoimaratkaisut kylmiin olosuhteisiin ja verkkoonliittäminen Ydinvoiman turvallisuus ja uuden sukupolven ydinvoimateknologia Liikenteen toisen sukupolven biopolttoaineet Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) Älykäs sähköverkko Katso sivut 11 ja 18 yrityshakemisto enertec 2–3 / 2011 71
Sivu 72
15 14 WETEND TECHNOLOGIES LTD Kaartilantie 7 57230 Savonlinna Puh. 010 836 0100 Faksi 010 836 0120 www.wetend.com Yhteyshenkilö Jouni Matula jouni.matula[at]wetend.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 15 Perustamisvuosi: 2001 Erityisosaamisen alueet Wetend Technologies Ltd is a worldwide supplier of chemical mixing systems with TrumpJet injection technology for paper mills. The installed TrumpJet systems globally, save approximately 42 million cubic meters of fresh water annually. The corresponding energy saving is 1.6 Million MWh, which in turn reduces CO 2 emissions more than 1 million tons per annum. The saved energy corresponds about 800.000 barrels of oil. We supply complete mixing systems for various papermaking chemicals and additives. WINWIND OY Keilaranta 13 02150 Espoo Puh. 020 7410 160 Faksi 020 7410 162 www.winwind.com Yhteyshenkilö Mikko Niininen Area Account Manager mikko.niininen[at]winwind.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 800 (Suomi, Intia, Ruotsi, Viro) Perustamisvuosi: 2000 Erityisosaamisen alueet WinWinD valmistaa ja toimittaa keskinopeaan teknologiaan perustuvia 1 ja 3 MW tuulivoimaloita sekä tarjoaa niille käyttö- ja kunnossapitopalveluita. WinWinD-konseptissa yhdistyvät suoravedon luotettavuus ja vaihteellisen ratkaisun kompakti koko. Voimaloitamme on toimitettu seitsemään maahan. 6 14 15 ÅF Rajatorpantie 8 01600 Vantaa Puh. 040 348 5511 Faksi 09 3487 0810 info.fi[at]afconsult.com www.afconsult.fi Yhteyshenkilö Jarkko Hellsten myyntipäällikkö jarkko.hellsten[at]afconsult.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 200 Emoyhtiö: ÅF Group, Ruotsi 72 enertec 2–3 / 2011 yrityshakemisto Katso sivu 48 Katso sivu 28 Erityisosaamisen alueet ÅF tarjoaa kattavan valikoiman energia- ja voimalaitosalan suunnittelu-, konsultointi- ja projektinhoitopalveluja. Toimimme maailmanlaajuisilla markkinoilla. Hallitsemme energian tuottamiseen ja lämmönjakeluun liittyvien hankkeiden eri vaiheet hankeselvityksestä perusparannuksiin. 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 1 4 6 7 9 10 15 15 WIKA FINLAND OY Melkonkatu 24 00210 Helsinki Puh. 09 682 4920 Faksi 09 6824 9270 info[at]wika.fi www.wika.fi Yhteyshenkilöt Toimitusvalvonta: Eetu Korkelainen Myynti: Juhani Sorsanen, Jukka Oksanen ja Jarno Rathgeber Toimitusjohtaja: Antti Kiiski etunimi.sukunimi[at]wika.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 4,2 milj. EUR Henkilöstö: 10 Perustamisvuosi: 1998 Emoyhtiö: WIKA Alexander Wiegand GmbH & Co.KG Erityisosaamisen alueet Painemittarit, painevälittimet, painekytkimet, SF6-mittalaitteet, painelähettimet. Lämpötilamittarit, lämpötila-anturit ja -lähettimet, suojataskut. Testaus- ja kalibrointilaitteet sekä huolto- ja kalibrointipalvelut. Pinnanmittaus; Uimurit ja näkölasit. WSP FINLAND OY Heikkiläntie 7 00120 Helsinki Puh. 020 786 411 Faksi 020 786 4800 info[at]wspgroup.fi www.wspgroup.com Yhteyshenkilö Mikko Muoniovaara mikko.muoniovaara[at]wpgroup.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 28 milj. EUR (2009) Henkilöstö: 370 (WSP Group: 9 500) Perustamisvuosi: 2006 Emoyhtiö: WSP Group Erityisosaamisen alueet Laaja osaaminen energia- ja infrastruktuuriprojekteista, kuten tuulivoimahankkeet. WSP:llä on laaja asiantuntemus tuulivoimahankkeisiin liittyvistä eri osa-alueista kattaen hankekehitysketjun alustavasta hankesuunnitelmasta alkaen (mm. YVA, lupa) aina tuulivoimapuiston käyttöönottoon asti. MUISTIINPANOT 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot
Sivu 73
100 000 sähköalan tuotetta nappia painamalla SLO Online palvelee sinua 24 tuntia vuorokaudessa olitpa sitten kotona tai työmaalla. Tarvitset vain nettiyhteyden ja saat käyttöösi muun muassa reaaliaikaiset saatavuustiedot, valmiit tilauspohjat vakiotuotteille ja tuotekohtaiset nettohinnat. Voit myös jakaa eritasoisia käyttäjäoikeuksia esimerkiksi henkilöstölle tai aliurakoitsijoille. Yhdellä klikkauksella laatutuotteiden saatavuutta ja varmuutta, nopeasti ja helposti. slo.fi
Sivu 74
Itsenäisyyspäiviä voisi olla useampia. Suomi tarvitsee energiaa asukasta kohti enemmän kuin juuri mikään muu Euroopan maa. Ja juuri me erityisen tarvitsevat olemme samalla erityisen suurelta osin tuonnin varassa. Elämme omalla energiallamme vain 110 päivää vuodessa. Itsenäisyyspäiviä voisi olla useampia. Asialle voi tehdä jotain. www.2prosenttia.fi Energialähteistä läheltä