enertec - Suomen energiateknologiajulkaisu 1/2010

Sivu -1

enertec.fi Kaukaalla käytetään monia polttoaineita SIVUT 14–21 Suomella on saumaa biopolttoaineiden pioneeriksi SIVUT 34–37 Pikatie kohti uusiutuvaa energiaa SIVUT 42–43

Sivu 0

Tampere T 26.–28.10.2010 ???????????????????????????????????? ???????????????????????????????????????????????? ??????????????????????????? ????????????????????????????????????? ?????????????????? ????????????????? Uusi vuosikymmen tuo energia-alalle uusia haasteita, mutta myös mahdollisuuksia ja laajenevia markkinoita. Suomen suurimmassa energia-alan tapahtumakokonaisuudessa parhaat osaajat esittelevät alan viimeisimmän tietotaidon. Energia 08 -messut olivat menestys. Odotamme myös Energia 10 -messuille ja kongresseihin sankoin joukoin alan päättäjiä, asiantuntijoita ja vaikuttajia. Tuttuun tapaan messujen yhteydessä on korkeatasoinen ja monipuolinen seminaaritarjonta, mm. Energiapäivä 2010, Energiakongressi sekä muita seminaareja. Tule esittelemään omaa osaamistasi päättäjille osallistumalla kansainvälisestikin merkittävään energia-alan huipputapahtumaan. www.energiamessut.fi ?????????????????????????????????????????????? MESSUT ???????????? ???????????? ??????????????????? VARAA PAIKKASI NYT Energia 10 -messut ovat ajan hermolla. Esillä on kaikki ajankohtainen energiasta: mm. uusiutuvat energiat ja uudet innovaatiot, ydinvoima, energiatehokkuus, jätteen energiakäyttö, hiilidioksidin talteenotto ja varastointi sekä uutuusteemana EcoCity. ENERGIA 10 -MESSUT JÄRJESTÄÄ: YHTEISTYÖSSÄ: Energiafoorumi ry www.expomark.fi www.energiafoorumi.fi www energiafoorumi fi www.promaint.net

Sivu 1

Ratkaisut biopolttoaineiden käsittelyyn BMH Technology Oy on mukana turvaamassa energiahuollon kestävää kehitystä. Pohjoismaiden johtavana toimittajana ratkaisemme tulevaisuuden haasteet jo nyt. Polttoaineen vastaanotto- ja murskausjärjestelmät Seulonta-asemat Polttoaineen varastointijärjestelmät Kuljetinjärjestelmät voimalaitoksille Kierrätyspolttoaineen käsittely Polttoaineen, hiekan ja kalkin syöttölaitteet Pohjatuhkan ja lentotuhkan käsittely Yksittäiset kuljetinlaitteet ja varaosapalvelut Järjestelmä- ja laitetoimituksemme ovat kokonaistoimituksia, sisältäen käyntiinajon ja käyttö- ja huoltohenkilökuntanne koulutuksen. BMH Technology - Enviro & Energy for the Future BMH Technology Oy Kaivopuistontie 31 PL 32 26101 Rauma Puh 020 486 6800 Fax 020 486 6990 www.bmh.fi © 2009 Lars Wikman – Umeå Energi

Sivu 2

ENERTEC 1/2010 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 HELSINKI Puh. (09) 686 6250 Faksi (09) 685 2940 info[at]publico.com www.publico.com TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mirkka Lindroos PÄÄTOIMITTAJA Risto Valkeapää TOIMITTAJAT Merja Kihl Ari Mononen Sami J. Anteroinen GRAPHIC DESIGN A5 Plate Media Oy TILAUKSET tilaukset[at]publico.com www.enertec.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, huhtikuu 2010 KANSIKUVA Pohjolan Voima Oy / Ari Nakari PubliCo on Aikakauslehtien Liiton jäsen. © 2010 PubliCo Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun osittainenkin kopiointi ilman julkaisijan antamaa kirjallista suostumusta on ehdottomasti kielletty. 2 enertec 1 / 2010 pääkirjoitus TURPEEN JA PUUN LIITTO SITOO YHTEEN SUOMEN BIOENERGIASTRATEGIAN Suomen kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja osuutta energian kulutuksesta. Energian säästö on myös merkittävä tekijä pyrittäessä saavuttamaan Suomen ilmastotavoitteet. Uusiutuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat bioenergia, varsinkin puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia. Lähtökohtana on, etteivät hiilidioksidipäästöt kasva, vaan pikemminkin pienenevät. Uusiutuvan energian käyttö edistää työllisyys- ja aluepoliittisia tavoitteita sekä lisää huoltovarmuutta. Se tukee myös alan teknologian vientiä. Turve on ollut ristiriitainen polttoaine, jota on hieman vaikea ymmärtää uusiutuvaksi. Suomessa se on määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Turpeella on noin 6 % osuus energiataseessamme eli sillä on huomattava aluepoliittinen, työllistävä ja energiahuollon varmuutta lisäävä vaikutus. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on säilyttää turve kilpailukykyisenä vaihtoehtona energiantuotannossa. Tässä lehdessä käsitellään toisaalla turpeen ja puun liittoa. Molemmat polttoaineet sopivat yhdessä toisiaan tukien energialähteeksi samaan voimakattilaan. Siinä on todellakin pyhä allianssi, joka vie suomalaista bioenergiaa voimalla eteenpäin. Suomalainen metsäteollisuus on puuenergian juurilla; sillä on hyvin organisoitu logistiikka ja sitä kautta myös puuenergian hankinta. Metsäteollisuudella on teollisuuden energiayhtiössä, Pohjolan Voimassa enemmistöomistus. Pohjolan Voiman 1,3 miljardin bioenergiaohjelman toteutumisessa tällä tekijällä on ratkaiseva merkitys: metsään ei tarvitse mennä erikseen puuenergiaa hakemaan. Mutta ei pidä unohtaa sitä tosiasiaa, että ei ole vain yhtä totuutta eikä myöskään yksinkertaista energiapoliittista ratkaisua. Suomalainen energiajuomasekoitus on onnistunut siksi, että siinä on riittävästi eri aineksia. Vesivoima, tuulivoima, hiilivoima, ja kaikkein raskaimpana elementtinä ydinvoima, ovat sen osasia. Bioenergia lämmittää eikä turpeen käytön lisäämiselle sen edistämisen yhtenä osana pidä asettaa tarpeettomia poliittisia rajoituksia. Eikä myöskään ydinvoiman lisärakentamiselle. Tällä moniarvoisen energiapolitiikan tiellä on hyvä jatkaa mitään tärkeää osatekijää tuomitsematta. Se on suomalaisen energiaklusterin henki. RISTO VALKEAPÄÄ PÄÄTOIMITTAJA

Sivu 3

Rekisteröidy kävijäksi! www.kunnossapitomessut.? www.sopimusvalmistusmessut.? Teollisuusmessujen ?man?t 19.-20.5.2010, Oulu Kumppanuu?a I Ratkaisuja I Palvelua Samanaikaises?: NORRKAMA 2010 Maailman pohjoisin automaationäyttely www.norrkama.com MESSUT AVOINNA: ke 19.5. klo 9-17 to 20.5. klo 9-16 TERVETULOA! Messutapahtumat järjestää: www.expomark.? Yhteistyössä: Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Promaint-leh?, POHTO Oy, SMSY Pipo ry

Sivu 4

sisällys 4 enertec 1 / 2010 Järkevään pakettiin tarvitaan sekä ydinvoimaa että bioenergiaa, sanoo Pohjolan Voiman Timo Rajala. Sivut 6–10. 02 Pääkirjoitus Hajautettu bioenergiantuotanto lisääntyy Suomessa Euroopan unionin säädösten sekä voimalaitostekniikan kehittymisen myötä. Sivut 24–27. 06 Järkevään pakettiin tarvitaan sekä ydinvoimaa että bioenergiaa, sanoo PVO:n Timo Rajala 12 Tehoa materiaalivirtojen hallintaan 12 CASAFLEX ® – kaukolämpöputkelle EN-sertifikaatti 14 Suomen toiseksi suurin biovoimalaitos tuottaa jo energiaa Lappeenrannassa 17 Vacon parantaa säädettävyyttä ja energiankäyttöä Kaukaan Voiman biovoimalaitoksessa 22 Kohti kestävämpää kehitystä 24 Pienissä biokattilalaitoksissa voi käyttää monia tekniikoita 28 BMH toteuttamassa useita kansainvälisiä bioenergiaprojekteja 28 Luotettavaa biopolttoaineen käsittelyä hallittuun palamiseen Formialta 30 Uusiutuvien polttoaineiden tavoiteosuus saavutetaan puun ja turpeen yhteiskäytöllä 32 Ympäristön pahoja hajuja ei enää tarvitse hyväksyä 34 Suomella on saumaa biopolttoaineiden pioneeriksi 38 J-Tarding edustaa Fiatin sähköautoa Suomessa 40 Ilmastonmuutos ja päästökauppamarkkinat 2010 41 Konecranes huippuosaamista uusiutuvan energian käsittelyssä 41 Hansa Power – tulevaisuuden energiaratkaisut 42 Pikatie kohti uusiutuvaa energiaa 44 Olkikuoto 3:ssa ollaan siirtymässä rakentamisesta asentamiseen myös reaktorilaitoksella Kuva: Sini Pennanen Kuva: Vapo

Sivu 5

EU:n ilmasto- ja uusiutuvan energian politiikalle on luotu linjat vuoteen 2020 asti ja EU:n sisäinen päästökauppa jatkuu. Sivu 40. 45 Tehokasta tuhkansiirtoa Koparilta 46 Puupolttoaineita luotettavasti suhdanteista riippumatta ILMOITUKSET 1 BMH Technology 3 Expomark 11 Sulzer Pumps 11 Saint-Gobain Pipe Systems 13 Jyväskylän Messut 15 Foster Wheeler 17 Vacon Pyrolyysiöljy on kevyt, juokseva ja puhtaasti palava toisen sukupolven biopolttoneste Pyrolyysiöljy soveltuu sellaisenaan esimerkiksi lämmön ja sähkön tuontantoon. Sivut 42–43. 46 Uusinta kompressoritekniikkaa edustava Quantima suurnopeusturbokompressori tuottaa Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen paineilman 48 KPA Uniconin ja Rejlers Projektien yhteistyö jatkuu Lahti Energian lämpölaitosprojektissa 49 YRITYSHAKEMISTO 19 Pohjolan Voima 23 Finnfund 23 Vexve 29 ETA Renewable Energies 33 Telinekataja 33 Arvelin 39 Reeco Kuva: Greenstream Network Oyj 45 Ellego Powertec 47 Elmia 56 Adforum Etusisäkansi Expomark Takasisäkansi Enertec.fi Takakansi Vapo enertec 1 / 2010 5 Kuva: Honeywell

Sivu 6

Rinta rinnan JÄRKEVÄÄN PAKETTIIN TARVITAAN SEKÄ YDINVOIMAA ETTÄ BIOENERGIAA, SANOO PVO:N TIMO RAJALA 6 enertec 1 / 2010 Kuvat: Sini Pennanen

Sivu 7

Kilpa ydinvoimalisensseistä kiihtyy. Olkiluoto 3 on yhä vaiheessa, mutta työn tilannut TVO mielisi kovasti myös neloslaitosta rakentamaan. TVO:n omistaja Pohjolan Voima yhdistäisi kernaasti ydinsavottaan ”risusavotan” eli linkittäisi lisäydinvoiman muhkeaan uusiutuvien energiamuotojen pakettiin. P VO:n toimitusjohtaja Timo Rajala huomauttaa, että yhtiöllä on myös jonkinmoista selkänojaa vihreiden lupausten tekemiseen. Pohjolan Voiman 1,3 miljardin euron bioenergiaohjelma on valtakunnan suurin ja kunnianhimoisin: 10 vuotta sitten startatun ohjelman ankkuri on bioenergia, mutta se sisältää myös vesi- ja tuulivoimaa. Bioenergia on yhtiön sydäntä lähellä, koska omistajakunnasta löytyviltä metsäjäteiltä löytyy luonnollisesti resursseja tällä saralla. Uuden ydinvoimalahankkeen kylkeen PVO visioi vieläkin kunnianhimoisempaa pakettia: luvassa on kolmen miljardin cocktail uusiutuvia. ”Ohjelman toteutusaika olisi tosin 20 vuotta eli kaksi kertaa pitempi kuin edellisessä. Sama tahti säilyy”, toppuuttelee kesällä eläkkeelle väistyvä Rajala. VIHREÄLLÄ KÄRJELLÄ Uuden paketin kärkihankkeet ovat biomassan kaasutushankkeet Kristiinankaupungissa ja Vaasassa, selvitykset Helsingin Energian kanssa biohiilen suurmittakaavaisesta tuottamisesta sekä Oulun merituulipuiston teknologiaselvitykset. Esimerkiksi biohiili on sinänsä vanha konsepti: puu voidaan polttaa hiileksi, joka ominaisuuksiltaan vastaa kivihiiltä. Helsingin Energian kanssa on pohdittu myös kaasutusprosessia, jossa bioaines siirtyisi kaasutuslaitoksen kautta putkiin ja putkia pitkin pääkaupunkiin. ”Jos Helsingin Energia ja metsäyhtiöt löytäisivät toisensa tämän asian suhteen, niin mahdollisuuksia olisi kyllä kosolti”, pohtii Rajala. Suurta tuulivoimapuistoa Haukiputaan ja Oulun edustan merialueelle taas suunnitellaan yhdessä Oulun Energian kanssa. Ympäristövaikutusten arviointiselostus merituulivoimapuistosta valmistui maaliskuun lopussa. POWERIA POHJOISEN PUHUREISTA Merituulivoimapuiston suunniteltu teho on suurimmillaan noin 800 megawattia, joka saavutettaisiin noin 160 tuulivoimalaitosyksiköllä. Pienimmillään hanke olisi noin 100?150 megawattia ja koostuisi noin 30 tuulivoimalaitosyksiköstä. Hankkeeseen kuuluu tuulivoimapuiston lisäksi liitäntävoimajohdot valtakunnan verkkoon. Merituulivoimapuisto vähentäisi hiilidioksidipäästöjä jopa miljoona tonnia vuodessa. Pohjolan Voima on jo vanhastaan Suomen suurin tuulivoiman rakentaja, ja uudessa ohjelmassa tuulivoiman painoarvoa halutaan lisätä entisestään. ”Tuulivoima tarvitsee vesivoimaa säätövoimaksi, mutta haluamme silti lisätä tuulivoimakapasiteettia merellä ja maalla.” Rajala painottaa, että myös uusiutuvan energian tuotanto täytyy saada kannattavaksi säällisen ajan kuluessa. Hän suosii mallia, jossa valtiovalta antaa ”rahaa evääksi”, eli investointitukea hankkeille. Kun eväät on syöty, saa tuensaaja tullaan toimeen omillaan. ”Toinen asia tietenkin on että sääntöjen täytyy olla samat kaikille: toista ei saa suosia toisen kustannuksella.” HIILIDIOKSIDIVAPAATA TUOTANTOA OL4-hanke yhdistettynä näihin kaavailtuihin uusiutuvan energian investointeihin mahdollistaa Rajalan mukaan sen, että 95 prosenttia yhtiön sähköntuotannosta on tulevaisuudessa hiilidioksidivapaata. Kokonaiskonseptissa tavoitteena on varma, monipuolinen, kilpailukykyinen ja hiilidioksidipäästötön energiantuotanto. Ydinvoima ja uusiutuvat ovat PVO:n strategian kulmakiviä. Ei ole mikään salaisuus, että jos rakennuslupaa ei keväällä helly, yhtiön pasmat menevät kunnolla sekaisin. ”Kyllähän se tarkoittaa sitä, että koko strategia menisi uusiin puihin”, Rajala myöntää. Hän myös povaa, että markkinasähkön hinta Suomessa nousee, jos TVO ei lupaa saa. Yksinään uusiutuvien varaan yhtiö ei uskalla rakentaa, se on selvää jo tässä vaiheessa: ”Bio- ja tuulivoimainvestoinnit vaativat valtion tukea, mutta valtio ei tiukan paikan tullen aina tulekaan hätiin. Poliittinen riski on tässä kohtaa yrityksille raskas kantaa.” Rajala kuvailee tilannetta myös vanhalla ”ei kaikkia munia samaan koriin” -viisaudella. ”Energiapuolella tarvitaan monia tuotantomuotoja toisiaan tasapainottamaan”, hän muotoilee. OLKILUOTO SUURENNUSLASIN ALLA Vaikeuksien kautta voittoon -periaatteella eteenpäin tahkoava Olkiluoto 3 lienee Euroopan seuratuin työmaa. Ranskalaisen Arevan ’avaimet käteen’ -toimitus ei ole vastannut suomalaisten odotuksia, aikataulu laahaa rankasti myöhässä ja osapuolet ovat riitautuneet kunnolla. Rajala ei kuitenkaan heristele nyrkkiään ranskalaisille – tai muillekaan. Hänen mukaansa OL3 on esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun eurooppalaista ydinvoimaa aletaan jälleen rakentaa uudesenertec 1 / 2010 7

Sivu 8

8 enertec 1 / 2010

Sivu 9

Kuva: TVO / Hannu Huovila taan pitkän tauon jälkeen. Tavoitteesta – eli maailman turvallisimmasta ydinvoimalasta – ei ole tingitty missään vaiheessa. Laitoksen odotetaan halkovan uraania 60 vuotta, jolloin kivuliaan rakennusvaiheen mieliharmienkin luulisi unohtuvan. ”TVO on tässä oppinut paljon, ja niin on myös Areva”, Rajala pohtii. Hän muistuttaa, että TVO:lla on neloslaitosta varten jo olemassa valmis laitospaikka kaikkine tarvittavine toimintoineen ja rakennelmineen. OL3-projektin henkilöstö on myös valmiina siirtämään osaamisensa ja kokemuksensa uuden hankkeen hyväksi viiveettä. ”Tässä maassa ydinvoimaloita on ennenkin toteutettu kaksi kerrallaan, eikä toimittajan tarvitse olla sama.” KOLMEN KAUPPA Poliittinen sirkus ydinvoimalisenssin ympärillä on tarkoittanut sitä, että – riippuen siitä miltä hallituspuolueelta kysyy – lupia on tulossa jakoon 0–3. Viime aikoina kannatusta on lisännyt kaksi + optio -malli. Timo Rajala ei näe esteitä sille, että kaikki kolme yrittäjää palkittaisiin luvalla: ”Jos vapailla markkinoilla toimitaan ja niitä pelisääntöjä ajatellaan, on vaikea löytää kuka tästä kolmikosta pitäisi tipauttaa pois.” Hänen mukaansa markkinatalouden reunaehdot ovat niin kovat, että voimaloita kyllä saadaan maahan oikea määrä – kysynnän ja tarjonnan mukaan – kunhan poliittinen päätös on tehty. Ilmastonmuutos on tehnyt ydinvoimasta aivan uudella lailla salonkikelpoisen Timo Rajalalla on neuvonantajan rooli OL3-projektin loppusuoralla. ja delegaatiot eri puolilta maailmaa saapuvat Olkiluotoon tutustumaan uuden sukupolven voimalaan. Vierailijoita riittää myös PVO:n pääkonttoriin Töölönkadulle. ”Viimeisimmät vieraat tulivat Romaniasta ja Virosta”, Rajala kertoo. Ydinvoiman lisäksi vierailijoita kiinnostavat biovoima ja PVO:n soveltama Mankala-periaate. Konseptin mukaan Pohjolan Voima toimittaa osakkailleen sähköä ja lämpöä omakustannusperiaatteella. Osakkaat vastaavat toiminnan kustannuksista. ”Näin toimien pienelläkin pelurilla on mahdollista saada isosta kakusta siivu”, Rajala kuvailee ja kertoo, että EU-tasolla Mankala on todettu toimivaksi malliksi. Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä samantapainen systeemi. KUKA SAA VIEDÄ YDINSÄHKÖÄ? Ilmastonmuutos ei silti ole vapauttanut ydinvoimaa kokonaan vanhoista möröistä. Kaikkien pirtaan ei sovi, että Suomesta tulisi mahdollisesti ydinvoimasähkön viejämaa. Rajalan mukaan tässä asiassa on menty maalista ohi jo aika tavalla. ”Viedäänhän meiltä maailmalle ydinvoimasähköllä tehtyä paperiakin, ei sitä kukaan kauhistele.” Lisäksi tavoitteena Suomessa on sähkön omavaraisuus, jonka sivutuotteena – ja vain tietyissä tilanteissa – ydinsähköä jää yli oman tarpeen. la arvioi. ”Aika balanssiin se menee”, RajaPelattaessa emotionaalisesti aralla alueella mielikuvilla on paljon valtaa. Rajala pohtii, josko Suomessakin pitäisi ottaa mallia ruotsalaisista, jotka torjuvat ydinsähköviennin kritiikin toteamalla, että heillä ydinvoimalat jauhavat sähköä vain oman maan tarpeisiin ja vientiin laitetaan sähköä ainoastaan uusiutuvista lähteistä. Niin tai näin, tuotantokapasiteettia tarvitaan lisää. Rajala muistuttaa, että Suomeen tuodaan huippukulutuksen aikana 3 000 megawattia sähköä Virosta, Venäjältä, Ruotsista ja Norjasta ja normaalitilanteissakin tuonti on 2 000 megawattia. enertec 1 / 2010 9

Sivu 10

Ja kuten kaikki riippuvuudet, tuontiriippuvuuskin voi käydä kalliiksi. ”Ydinvoimassa – ainoana energiamuotona – voidaan omavaraisuus saavuttaa.” MUUTOSTEN VUODET Timo Rajala on tehnyt pitkän päivätyön Pohjolan Voiman johdossa toimien viimeiset 18 vuotta toimitusjoh tajana. Rajala aloitti talossa sähkösuunnittelijana vuonna 1975 ja on nähnyt alan ylä- ja ala mäet. Hänen johtajuuskaudelleen on sattunut omistajien määrän rukkaaminen alaspäin ja yhtiön kasvaminen jopa kymmenkertaiseksi. Saman aikaan Pohjolan Voima on kaksinkertaistanutenergiantuotantokapasiteet- tinsä 3 500 MW:iin ja investoi nut yli viisi miljardia euroa monipuoliseen ener giantuotantoon. Ympäristötietoisuus on kasvanut kohisten Rajalan työuran aikana – ensin puhuttiin vesistöjen suojelusta, sitten kasvihuoneilmiöstä ja lopulta ilmastonmuutos muutti pelin säännöt kenties lopullisesti. Rajala pohtii, että muodikkaan hypen alle joskus hautautuu tosiasia jos toinenkin – esimerkiksi se, että ydinvoimalla ei ole hiilidioksidipäästöjä, kun taas moni uusiutuva energiamuoto ei selviä yhtä puhtain paperein. sena: Ydinvoimaakaan hän ei silti pidä ikui”Menee sata tai kaksi sataa vuotta niin siirrytään fissiosta fuusioon. Aina keksitään uutta.” Heinäkuussa eläkkeelle siirtyvä Rajala aikoo viettää aikaa harrastusten ja viiden lapsenlapsen parissa. Lätkämieheksi tiedetyn Rajalan mieleen ovat myös kalastus ja metsästys. Johtajanpalli saa jäädä, mutta Rajala uskoo, että hänellä on silti ”teknistä osaamista” annettavana pitkäaikaiselle työnantajalle. Näin neuvonantajan rooli OL3-projektin loppusuoralla on varmasti mieluinen. ? SAMI J. ANTEROINEN 10 enertec 1 / 2010

Sivu 11

AHLSTAR UP -pumpun elinkaaren aikaisia kustannuksia minimoidaan korkealla hyötysuhteella, vankalla rakenteella ja oikealla pumpun valinnalla. Näiden ansiosta pumpun energiankulutus pienenee ja kokonaisluotettavuus paranee. AHLSTAR UP -pumppusarja on kehitetty vuosikymmenten pituiseen kokemukseemme ja prosessituntemukseemme pohjautuen. Se on läpimurto, josta on todellista hyötyä käyttäjille myös voimantuotannon prosesseissa. Energian säästöä ja luotettavuutta AHLSTAR UP pumpuilla The Heart of Your Process Sulzer Pumps Sulzer Pumps Finland Oy PL 66, 48601 Kotka Puh. 010 234 3333 www.sulzerpumps.? EnergianSäästöäAHLSTARupPower 175x11532010.indd 1 11.03.2010 08:58:11 Hallittua energiankulutusta huomisesta huolehtien LÄMPÖENERGIAMITTARI SHARKY 773 ?? saatavana lämmitys-, jäähdytys- ja yhdistelmämallit ? DN 15-100 qp 0,6-60 m3 /h ?? tarkka laajalla mittausalueella ?? patterin kesto jopa 16 vuotta (saatavana myös verkkokäyttöisenä) nä) ?? erittäin helppolukuinen ?? edullinen ?? helppo huoltaa ?? historiatiedot säilyvät yli 24 kuukautta ??? radioluentamahdollisuus ? ? ?? ?? ?? ?? ?? ?? Saint-Gobain Pipe Systems Oy Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKI Merstolantie 16, 29200 HARJAVALTA Puh. 0207 424 600, fax 0207 424 604 E-mail: sgps.finland[at]saint-gobain.com www.sgps.fi enertec 1 / 2010 11

Sivu 12

Tehoa materiaalivirtojen hallintaan M ateriaalilogistiikan ratkaisu on oikein valittu ja toteutettu materiaalivarasto. Antti-Teollisuuden valmistamat kierresaumasiilot ovat olleet jo vuosikymmeniä teräksenluja ja luotettava varasto irtomateriaaleille. Energiajakeille löytyy sopivat siiloratkaisut hakkeelle, purulle, pelletille ja muille energiateollisuuden jakeille. Siiloratkaisu voi olla vakiotyyppinen tai asiakastarpeen mukaan räätälöity ratkaisu. Kierresaumasiilot voidaan toimittaa 5000 m³ kokoluokkaan asti. Materiaalilogistiikkaan liittyvät kuljettimet valitaan käyttö- ja tehotarpeen mukaan. Kuljetinratkaisu voi olla mekaaninen tai pneumaattinen. Pneumaattiset kuljettimet valitaan tanskalaisen Kongskilden tuotevalikoimasta ja mitoitetaan asiakastarpeen mukaan. Siirtokapasiteetti mekaanisilla kuljettimilla on n. 150 t/h asti. 12 enertec 1 / 2010 Uutuutena Antti-Teollisuuden tuotevalikoimaan ovat tulleet kierresaumasäiliöt. Kierresaumarakenne on vesitiivis. Säiliön vaipan EPS-eristys ja katon PU-eristys takaa energiatiiviin rakenteen, jossa lämpö pysyy sisällä ja kylmä ulkona – tai päinvastoin. Eristetty kierresaumasäiliö soveltuu erinomaisesti mm. springlerlaitoksien vesisäiliöksi. Kierresaumasäiliöiden kokoluokka on maksimissaan n. 2000 m³. Siiloihin ja säiliöihin liittyvät teräsrakenteet ja siilo- sekä säiliövarusteet kuuluvat tuotevalikoimaan. Siilot ja säiliöt toimitetaan joko osatoimituksina tai avaimet käteen -kokonaistoimituksina. Kierresaumasiilot ja -säiliöt: teräksenlujaa materiaalivirtojen hallintaa. ? Lisätietoja: www.antti-teollisuus.fi CASAFLEX ® – kaukolämpöputkelle EN-sertifikaatti CASAFLEX® – kaukolämpöputkelle on myönnetty DIN EN 15632 sertifikaatti. Tällä viime vuonna tulleella standardilla määritetään mm. yleiset vaatimukset ja testimetodit metallisilla virtausputkilla varustetuille taipuisille putkille. P erinteinen, salkoputkista koostuvan putkiverkoston rakentaminen hitsaamalla ja eristämällä on hidasta ja myös kallista. ”Jäykän” putkilinjaston asentaminen vaatii erikoisammattimiehiä ja -välineitä, sillä salkoputkista ja ”mustasta” teräksestä rakennetun kaukolämpöverkoston kriittisimpiä kohtia ovat lukuisten liitosten hitsaus- ja eristystyöt (”muhvaus”). BRUGG-PEMA Oy:n nykyaikaiset putket ovat korroosiovapaita, esimerkiksi CASAFLEX ® -putkella "sydän" on ruostumatonta terästä. CASAFLEX ® -kaukoläm pö putket ovat heti valmiita asennettavaksi; ne ovat polyuretaanilla eristettyjä ja toimitetaan kieppeinä, asiakkaan haluamina pituuksina. Yhdessä kiepissä toimitettavan putken pituus on enimmillään yli puoli kilometriä (riippuen putken ulkohalkaisijasta), joten maanalaisia putkiliitoksia tarvitaan hyvin vähän, jos ollenkaan. CASAFLEX ® -putken käyttöalue on max. 160 ºC ja 25 bar ja CASAFLEX ® -putkien koot ovat DN 20–100. Taipuisien kaukolämpö- ja aluelämpöputkien etuja ovat mm. huomattavat kustannusten säästöt hitsaus-, jatkos- ja eritystöissä, korroosiovapaat materiaalit, paisuntaosien ym. erikoisosien poisjääminen, asennustöiden nopeus, kapeat putkikaivannot sekä putkilinjojen reititys ympäristön ja maaston ehdoilla. Kaupunki- ja teollisuusalueilla, joissa kaivannot tulee saada umpeen nopeasti, CASAFLEX ® -putket voidaan peittää heti asentamisen jälkeen, vaikka kyseessä olisi korkealämpötilainen ensiölinja. Perinteiselle, ”jäykälle” putkiverkolle vaadittavia aikaa vieviä hitsaussaumojen tarkistuksia ja verkoston esilämmityksiä ei tarvita. ? Lisätietoja: www.bruggpema.fi

Sivu 13

enertec 1 / 2010 13

Sivu 14

KAUKAALLA KÄYTETÄÄN MONIA POLTTOAINEITA Suomen toiseksi suurin biovoimalaitos tuottaa jo energiaa Lappeenrannassa Kaakkois-Suomessa on otettu käyttöön Kaukaan biovoimalaitos. UPM:n tehdas alueelle rakennetun voimalaitoksen höyryteho on 385 megawattia (MW). Laitoksesta saadaan UPM:n Kaukaan tehtaille tuotetun energian lisäksi noin 110 MW lämpöä kaupungin kaukolämpöverkkoon. 14 enertec 1 / 2010 M etsäyhtiö UPM:n Kaukaan tehtaan uudella voimalaitoksella on Foster Wheeler Oy:n valmistama kiertopetikattila. Laitos pystyy polttamaan puuta, turvetta, maakaasua, polttoöljyä, lietettä ja vaneria. ”Maakaasu ja polttoöljy ovat käynnistys- ja tukipolttoaineita. Tilaajan toive oli, että kattilassa pystytään polttamaan monenlaisia polttoaineita”, kertoo laitoksen pääsuunnittelijan ÅF:n suunnittelupalveluryhmän johtaja Jarmo Raussi. Enimmäkseen Kaukaalla poltetaan kuitenkin puuta ja turvetta. Raussin mukaan puupolttoainetta kannattaa normaalisti tuoda voimalaitoksen kattilaan noin 50–100 kilometrin säteeltä. Turvetta puolestaan saadaan esimerkiksi Kouvolasta Elimäen turvesoilta. ”Periaatteessa Kaukaalle voitaisiin Kuvat: Pohjolan Voima Oy / Ari Nakari

Sivu 15

Puhdasta tehokkuutta. Tänään tehtävät voimalaitospäätökset vaikuttavat energiantuotannon taloudellisuuteen ja ympäristön hyvinvointiin vielä vuosikymmenien kuluttua. Me haluamme huolehtia luonnosta kehittämällä tehokkaita ja ympäristöä säästäviä energiaratkaisuja. ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? ???????????????????????????????????? www.fosterwheeler.fi enertec 1 / 2010 15

Sivu 16

”Kaukaan voimalaitos on jo käytössä ja tuottaa niin höyryä, sähköä kuin Lappeenrannan kaukolämpöäkin”, kertoo Jarmo Raussi ÅF:sta. tuoda puupolttoainetta jopa rajan takaa”, Raussi arvioi. ”Vaneria, haketta ja vastaavia ei tule koskaan olemaan niin paljon saatavilla, että laitosta voitaisiin ajaa pelkästään niillä. UPM:n omalta vesilaitokselta saatavaa lietettäkään ei ole merkittäviä määriä.” Voimalaitos tarvitsee oman vesilaitoksen, koska käytön aikana on varmistettava, että laitoksen vesihöyrypiirissä pyörii riittävän puhdas vesi. Jos veteen jää epäpuhtauksia, ne alkavat kertyä putkistoihin ja laitteisiin, – kuten turbiiniin, jonka siivet saattavat syöpyä puhki muutamassa vuodessa. Vesilaitokseen kuuluu tavanomaisten suodatinlaitteiden lisäksi käänteisosmoosilaitos, jota käytetään vedessä olevien suolojen poistamiseen. 16 enertec 1 / 2010 MONEN TOIMIJAN YHTEINEN PROJEKTI Kaukaan Voiman biovoimalaitosta on vuosien varrella suunniteltu useampaankin otteeseen. Hanketta on välillä viety eteenpäin UPM:n sisäisenä hankkeena, välillä taas UPM:llä on ollut yhteistyökumppaneina Lappeenrannan Energian kaltaisia sähköntoimittajia. Lopullisen yhteisomistusmallin suunnittelu alkoi vuonna 2005. Toukokuussa 2007 UPM, Pohjolan Voima (PVO) ja Lappeenrannan kaupungin omistama Lappeenrannan Energia sopivat yhteisvoimalaitoksen rakentamisesta UPM:n Kaukaan tehdasalueelle. Hankkeen toteutti Kaukaan Voima Oy, josta Pohjolan Voima Oy omistaa 54 prosenttia ja Lappeenrannan Energia Oy 46 prosenttia. UPM puolestaan omistaa Pohjolan Voimasta 42 prosenttia. Kaukaan biopolttolaitoksen suunnittelutyö annettiin ÅF:lle, joka on Pohjoismaiden johtavia teknisen alan konsultointiyrityksiä. Myös PVO osallistui alusta alkaen laitoksen tekniseen suunnitteluun. ÅF tuli hankkeeseen mukaan jo 2000-luvun alkupuolella, jolloin uuden voimalaitoksen toteuttamismahdollisuuksista tehtiin ensimmäisiä selvityksiä. ”Sitten projekti lykkääntyi monien eri syiden takia”, Raussi muistaa. ”Kun UPM teki päätöksen laitoksen toteuttamisesta keväällä 2007, ÅF tuli pääsuunnittelijaksi. Eniten aikaa vei putkisto- ja automaatiosuunnittelu.” Kuva: Ari Mononen

Sivu 17

Taajuusmuuttajalla voidaan ohjata portaattomasti sähkömoottorin pyörimisnopeutta. Kaukaan Voiman biovoimalaitokseen toimitetut Vaconin taajuusmuuttajat ohjaavat pumppuja, puhaltimia, kuljettimia ja ruuveja Profibus DP -kenttäväylällä. Taajuusmuuttajat parantavat prosessien säädettävyyttä ja säästävät energiaa. Vacon parantaa säädettävyyttä ja energiankäyttöä Kaukaan Voiman biovoimalaitoksessa V acon on toimittanut Kaukaan Voima Oy:n Lappeenrannan biovoimalaitokseen yli 100 taajuusmuuttajaa ohjaamaan pumppuja, puhaltimia, kuljettimia ja ruuveja. Sähkömoottoreiden ohjaaminen taajuusmuuttajilla parantaa huomattavasti voimalaitoksen prosessien säädettävyyttä ja säästää energiaa. Taajuusmuuttajien tuomat energiansäästövaikutukset näkyvät selvimmin pumppujen ja puhaltimien ohjauksessa. Kuljettimien osalta taajuusmuuttajien käyttö parantaa luotettavuutta, koska käynnistys on pehmeä ja nopeutta voidaan säätää prosessin tarpeiden mukaan. Taajuusmuuttajalla ohjattu kuljetin myös käyttää energiaa tehokkaammin, koska osittain kuormitettu tai tarpeettoman nopeasti liikkuva kuljetin tuhlaa energiaa ja kuluttaa koneistoa turhaan. Kaukaan Voiman biovoimalaitokseen toimitettujen Vaconin taajuusmuuttajien ohjaus on toteutettu Profibus DP -kenttäväylällä. Kaikissa laitteissa on CAN-huoltoväylä, jonka avulla taajuusmuuttajia voidaan valvoa, säätää ja parametroida keskitetysti jopa 1 ms:n näytteenottonopeudella. ”Taajuusmuuttajat ovat täyttäneet niille asetetut vaatimukset. Yhteistyö Vaconin kanssa on toiminut hyvin mitoituksiin ym. asioihin liittyen. Käyttöönotossa käytettiin YIT:n Imatran toimipistettä ja palvelu oli asiantuntevaa ja joustavaa”, sanoo sähköistysprojektista vastannut Jorma Jääskeläinen. Toimitukseen sisältyi sekä ilma- että nestejäähdytteisiä Vacon NXP -sarjan taajuusmuuttajia, jotka tarjoavat parhaan mahdollisen säädön erittäin vaihtelevissakin olosuhteissa. Toimitettujen nestejäähdytteisten laitteiden suurin teho on 1750 kW, ilmajäähdytteisten laitteiden 800 kW. ? se on asennekysymys. AC-käyttöjen jouheva säätö on meille intohimo. Siksi meistä on erityisen kiehtovaa innovoida taajuusmuuttajasovelluksia ja -palveluita juuri sinun tarpeisiisi. Pienimmistä niihin vaativimpiin. Meillä nimittäin on siihen tahtoa ja taitoa. Lisää asennetta osoitteessa www.vacon.fi www.vacon.fi

Sivu 18

Kuva: Pohjolan Voima Oy / Eija Hirvonen Toteutusvaiheen laitesijoitus-, putkisto-, sähkö- ja automaatiosuunnittelun toteutti kokonaisuudessaan CTS Engtec Oy Kouvolasta. Pääsuunnittelijana ÅF vastasi käytännössä prosessisuunnittelusta, kaikista laitosmäärityksistä ja perustason layoutsuunnitelmista. 18 enertec 1 / 2010 ”Haasteellisinta projektissa oli aliurakoitsijoiden ja laitetoimittajien suunnittelun koordinointi. Oman aikansa otti myös prosessisuunnittelu ja laitoksen virittäminen.” Raussin mukaan suunnittelutyöhön meni osapuilleen 40 henkilötyövuotta. KOKENEITA SUUNNITTELIJOITA ÅF on jo aiemmin suunnitellut paljon erityyppisiä voimalaitoksia. Viime aikoina yritys oli mukana esimerkiksi Jyväs kylän Keljonlahden laitoksen suunnittelussa. Lisäksi ÅF:lla on lukuisia voimalaitosprojekteja ulkomailla. ”Itse asiassa liikevaihdostamme run

Sivu 19

saasti yli puolet tulee ulkomailta. Olemme toimineet KaakkoisAasiassa, Etelä-Amerikassa, Euroopassa ja Etelä-Afrikassa”, Raussi luettelee. Parhaillaan ÅF:n projekteihin kuuluu pieni biovoimalaitos Pärnussa Virossa. Siinäkin hankkeessa CTS Engtec toimii alikonsulttina. ”Suomessa olemme suunnitelleet muun muassa Pietarsaaren Alholmens Kraftin voimalaitoksen. Kaukas on Suomen toisekwww.pohjolanvoima.fi si suurin biovoimalaitos ja Alholmens Kraftin laitos on maailman suurin”, Raussi mainitsee. Lappeenrannan ja Pietarsaaren laitoksissa on jonkin verran teknisiä eroavuuksia. ”Alholmenilla on monipolttoainekattila, jossa pystytään polttamaan vaikka sata prosenttia hiiltä. – Muuten voimalaitokset olivat suunnittelun kannalta aika lailla samantapaisia: molemmat sijaitsevat tehdasalueella, ja laitokset piti kytkeä viereisten tehtaan prosesseihin.” ENERGIANTUOTANTO ALKOI SYKSYLLÄ 2009 Kaukaan voimalaitoksen oli aikataulun mukaan määrä käynnistyä keväällä 2010. Aikataulussa pysyttiinkin hyvin. ”Laitos on jo kaupallisessa käytössä: se on luovutettu tilaajalle lähes kokonaan. Jotkut pienet laitoksen ulkopuoliset järjestelmät eivät ole vielä ihan luovutusvalmiina, mutta laitos toimii”, Raussi toteaa. ”Koekäytöt aloitettiin ennen joulua 2009 ja ne sujuivat yllättävänkin hyvin. Kaupalliseen käyttöön lähdettiin pari viikkoa alkuperäistä aikataulua edellä, lokakuun lopussa 2009.” Kaukaan laitosprojekti oli Raussin mukaan siinä mielessä poikkeuksellinen, että sillä oli kolmen vuoden toteutusaika. enertec 1 / 2010 19

Sivu 20

”Yleensähän tällaiset voimalaitokset rakennetaan reilussa kahdessa vuodessa. Aikaa oli siis runsaasti. Kun päätös laitoksen toteuttamisesta tehtiin, oli vielä nousukausi menossa, ja turbiinin valmistusaika määritteli myös kokonaisprojektin ajan.” ”Turbiini valmistettiin Saksassa. Valmistajan tilauskirjat olivat täynnä, eikä turbiinia saatu nopeammassa aikataulussa. Siksi suunnittelulle jäi tavallisesta enemmän aikaa, ja suunnittelijoiden oli helpompaa tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan. – Usein liiallinen kiire aiheuttaakin projekteissa ongelmia”, Raussi muistuttaa. ”Kun laitoksella on useita urakoitsijoita, rajapinnat eri toimijoiden töissä on osattava hallita. On varmistettava, että mitään ei jää puuttumaan eikä toisaalta tehdä kaksin- tai kolminkertaista työtä.” Laitosinvestoinnin kokonaisbudjetti oli 244 miljoonaa euroa. Se alitettiin muutamalla miljoonalla eurolla. TEHOA TEHTAALLE JA KAUPUNGILLE Kaukaan uuden biovoimalaitoksen höyryteho on 385 MW. ”Kaukolämpöä laitos tuottaa Lappeenrannan kaupungin tarpeisiin 110 MW. Laitoksen sähköteho on 125 MW. UPM:n tehtaalle menevä höyryteho on 125 MW”, Raussi tarkentaa. ”Kaukolämpöä toimitetaan koko Lappeenrannan alueelle.” Kaukolämmöllä pystytään kattamaan koko kaupungin kaukolämpötarve, mikäli ulkoilman lämpötila on korkeampi kuin –5 °C. Uusi voimalaitos korvaa Kaukaan tehtaan yli 30 vuotta toimineen kattilalaitoksen – niin sanotun Kaukaan kuorikattila ykkösen – sekä pääosan Lappeenrannan Lämpövoiman samaten yli 30 vuoden ikäisen Mertaniemen voimalaitoksen tuotannosta. Vanha Mertaniemen maakaasuvoimalaitos sekä Kaukaan kaasuturbiinilaitos jäävät reserviin varavoimalaitoksiksi, joilla tasataan kuormitushuippuja. PVO:n mukaan Kaukaan uudessa 20 enertec 1 / 2010 biovoimalaitoksessa käytettiin melko konservatiivisia teknisiä ratkaisuja. Uutta siinä on kuitenkin esimerkiksi Intrex-tulistinratkaisu, jossa viimeinen tulistin on sijoitettu hiekkakerroksen sisään. Laitoksen turbiini ja höyrynjakelujärjestelmä vaativat poikkeuksellisen huolellista suunnittelua. Järjestelmät mahdollistavat laitoksen käytön useilla eri ajomalleilla. ”Laitoksen päästövaatimukset täyttävät EU:n päästönormit. Ne vaikuttivat lähinnä kattilapuolella savukaasujen käsittelyyn”, Raussi sanoo. Voimalaitoksen savukaasut suodatetaan kahdella sähkösuotimella. PÄÄOSA POLTTOPUUSTA UPM:N TEHDASALUEELTA Laitokselle tuotu polttoaine siirretään ylös kuljettimilla. ”Eri polttoaineille on omat varastosäiliönsä. Jos polttoaine on liian karkeajakoista tavaraa, niin se murskataan. Ajatuksena on ollut, että suurin osa puupolttoaineesta kerätään pääasiassa suoraan voimalaitokselle”, Raussi kertoo. Turvetta tarvitaan uudessa voimalaitoksessa enimmäkseen talvikuukausina. Polttoaineiden käsittelylaitteita suunnitteleva ja valmistava Raumaster Oy tuli mukaan Kaukaan voimalaitoshankkeeseen kesäkuussa 2007. ”Teimme silloin sopimuksen polttoaineen käsittelylaitteiden toimittamisesta”, kertoo projektipäällikkö Kari Latva Raumaster Oy:stä. Kokonaistoimitukseen kuuluivat käsittelylaitteiden suunnittelu, valmistus, kokoonpano sekä asennustyöt. ”Toimitusprojekti käsitti voimalaitoksen ulkoalueella tapahtuvan polttoainekäsittelyn. Se on kaksiosainen: toisaalta biopolttoaineen, toisaalta turpeen käsittely”, Latva mainitsee. Erilaisia puuperäisiä polttoaineita kerätään voimalaitoksen vieressä sijaitsevan Kaukaan tehtaan eri ’jakelupisteistä’. ”Tehtaan sahalta kerätään poltettavaa kuorta. Polttoainetta saadaan myös sellutehtaalta ja paperin kuorimosta sekä sahan jatkojalostuslinjalta”, Latva luettelee. ”Kerätty biopolttoaine siirretään kuljettimilla noin 10 000 kuution aumavarastoon.” Tehtaan ulkopuolelta tuleville biopolttoaineille, joita tuodaan Kaukaan voimalaitokselle autokuljetuksina, on erillinen vastaanottopaikka. Sieltä vastaanotettu polttoaine siirretään kuljettimilla seulomorakennukseen. Seulonnan ja murskauksen jälkeen biopolttoaine siirretään hihnakuljettimilla samaan aumavarastoon kuin tehtaalta kerätyt puupolttoaineet. Voimalaitoksen tarvitsemaa polttoainetta otetaan aumavarastolta kahdella suoraan liikkuvalla ruuvipurkaimella siirrettäväksi seulonnan ja murskauksen kautta edelleen kahteen voimalaitoksen päiväsiiloon. ”Polttoaineen ulkokäsittelyn raja oli laitoksen päiväsiilojen kohdalla, joten Raumaster ei toimittanut näitä siiloja”, Latva tarkentaa. HIHNAKULJETTIMIA YLI KAKSI KILOMETRIÄ Raumaster Oy:n toimittamiin polttoaineiden ulkokäsittelylaitteistoihin kuuluivat myös turpeen vastaanotto- ja käsittelylaitteet. ”Turvetta tuodaan laitokselle autokuljetuksina. Polttoaineen vastaanottohallissa on erilliset linjat peräpurku- ja sivupurkuautoille”, Latva selostaa. Turvepolttoaineen vastaanottokuljettimina käytetään ketjukuljettimia. Niiden avulla turve siirretään seulontaan ja murskaukseen ja sieltä edelleen 5 000 kuutiometrin pyöreään varastosiiloon. Varastosiilosta turve puretaan pyörivän ruuvipurkaimen avulla kuljettimelle, jolla turve siirretään voimalaitoksen kolmanteen päiväsiiloon. ”Kaikkiaan toimitukseen kuului noin 20 hihnakuljetinta ja niiden yhteispituus on

Sivu 21

noin 2,2 kilometriä. Kuljettimia varten rakennettujen avoimien ja umpinaisten kuljetinsiltojen pituus on noin 1,5 kilometriä”, kertoo Latva. Laitteistoihin kuului kolme ruuvipurkainta sekä kolme seulonta- ja murskauslinjaa. Polttoaineen käsittelylaitteistojen asennustyöt alkoivat joulukuussa 2008. ”Asennuksia tehtiin kahdessa vaiheessa. Biopolttoaineiden käsittelylaitteet olivat valmiina toukokuun lopussa 2009. Turpeenkäsittelyn laitteistot valmistuivat elokuussa 2009. Laitteiston koepyöritykset aloitettiin elokuussa 2009 ja tuotannollinen koeajo alkoi joulukuussa 2009.” Enimmillään työmaalla oli yhdellä kertaa noin 40 Raumasterin asentajaa. Latvan mukaan Kaukaan projektissa oli erityisen haasteellista se, että polttoaineen keräyspisteet sijaitsevat eri puolilla laajaa tehdasaluetta. ”Sopivien paikkojen määrittäminen hihnakuljettimille vaati todella huolellista suunnittelua ja tutkimustyötä. Lisäksi tehdas oli toiminnassa voimalaitoksen asennustöiden aikana, joten kaikki asennettavat laitteistot oli osattava tuoda paikan päälle juuri oikeaan aikaan”, Latva toteaa. Raumasterilla oli toki paljon aikaisempaakin kokemusta vastaavanlaisista hankkeista. Yritys on viime aikoina ollut mukana esimerkiksi Jyväskylän Keljonlahden ja Ruotsin Södertäljen suurten voimalaitosten rakennusprojekteissa. ? MERJA KIHL ARI MONONEN enertec 1 / 2010 21

Sivu 22

LUOTETTAVAA SULZER-TEKNIIKKAA KOHTI KESTÄVÄMPÄÄ KEHITYSTÄ Sulzerin pumppaustekniikka on tärkeässä roolissa ensimmäisen sukupolven etanolituotannossa. Yhdysvalloissa on noin 170 maissipohjaisen etanolin tuotantolaitosta. Niistä 70 %:ssa käytetään Sulzerin pumppuja pääprosessissa. Lisäksi merkittävää prosessikokemusta on saatu pumppu- ja sekoitinsovelluksista eurooppalaisissa etanolilaitoksissa. AHLSTAR UP -pumppuja etanolilaitoksen 8-vaiheisella haihduttimella. S ulzer Pumps hyödyntää laajaa teknistä tietämystä ja kokemusta, jota yhtiöllemme on vuosikymmenien mittaan karttunut öljyn- ja kaasunjalostusteollisuuden, sellu- ja paperiteollisuuden sekä muun prosessiteollisuuden nesteiden siirrosta. Monipuolinen kokemus ja osaaminen varmistavat, että Sulzerin pumput, sekoittimet ja muut prosessilaitteet toimivat tehokkaasti ja luotettavasti myös biopolttoaineiden sovelluksissa. Sulzerilla on pumppaus- ja sekoitusteknologian tutkimuskeskus Kotkassa. Tutkimuskeskuksen osaaminen pohjautuu sellu- ja paperiteollisuuden massojen käsittelyn tutkimukseen. Lietteiden ja muiden korkean kuiva-ainepitoisuuden ainei22 enertec 1 / 2010 den pumppaus ja sekoitus on mahdollista todentaa tutkimuskeskuksen laitteistoilla tehdasmittakaavassa. Näin tuetaan toisen sukupolven biojalostamon laitteiden mitoitusta. Näissä laitoksissa tarvitaan vielä paljon pumppuja, sekoittimia sekä muita prosessilaitteita. TOINEN SUKUPOLVI KEHITTEILLÄ Ilmastonmuutos ja tarve vähentää CO 2 -päästöjä vaikuttavat lainsäädäntöön kaikkialla maailmassa. Euroopan unioni on julkistanut suunnitelmansa nostaa biopolttoaineen osuus vähintään 10 %:iin liikenteen bensiinin ja dieselöljyn kulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä edellyttää, että tuotanto on kestävää ja toisen sukupolven biopolttoaineet tulevat kaupallisesti saataville. Yhdysvalloissa energiavirasto (Department of Energy DOE) tarjoaa taloudellisia kannusteita vauhdittaakseen uusien teknologioiden kehittämistä selluloosasta tehtävän etanolin valmistamiseksi. Vuosituotannon tavoitteeksi on asetettu 80 miljardia litraa edistyksellisiä biopolttoaineita vuoteen 2022 mennessä. Sulzerin kokemus ja osaaminen tukevat aloitteita ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämiseksi sekä kokeilulaitoksissa että myös tulevaisuuden kaupallisissa laitoksissa. ?

Sivu 23

Finnfundilta riskirahoitusta yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä Tarjoamme asiakasyrityksillemme oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja sekä kehitysmaainvestointeihin liittyvää osaamista. Rahoitamme mm. kannattavia uusiutuvan energian hankkeita yhdessä suomalaisten yritysten tai niiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) ? Uudenmaankatu 16 B?????00120 Helsinki?????p. (09) 348 434?????www.finnfund.fi Uutuus! Nyt yt y saatavana pa p ikallaha ha haa aaroitusventtiilit ja j matalak ak aka karaventtiilit DN D 20 0 - 10 100 Closing ng lines lines, opening options ?? ??? ??? ?????? ?? ? ????????????? ???? ????????????????????????????????????????????? ?? ???????www.vexve.fi ?w jps-mainos.fi jps mainos fi enertec 1 / 2010 23

Sivu 24

Pienissä biokattilalaitoksissa voi käyttää monia tekniikoita Saarijärvellä Tarvaalan oppilaitoksessa on tuotettu energiaa pellettilämpökontilla jo vuodesta 2002. E uroopan unionin säädökset edellyttävät uusiutuvan energian osuuden lisäämistä unionin jäsenmaiden energiantuotannossa 28,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. ”Lisäksi niin sanotulla päästökaupan ulkopuolisella sektorilla – johon kiinteistökohtainen lämmityskin kuuluu – päästöjä on vähennettävä 16 prosenttia. Nämä velvoitteet tulevat lisäämään hajautettua bio24 enertec 1 / 2010 Hajautettu bioenergiantuotanto lisääntyy Suomessa Euroopan unionin säädösten sekä voimalaitostekniikan kehittymisen myötä. Pienkattilalaitosten rakentamiseksi on olemassa useitakin lupaavia teknologioita, mutta osa niistä odottaa vielä kaupallista läpimurtoaan. energiantuotantoa”, arvioi kehitysjohtaja Markku Paananen Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologiayksikön Bioenergiasta elinvoimaa -ohjelmasta. Paananen uskoo, että bioenergian tuotanto kasvaa Suomessa paitsi hajautetussa tuotannossa myös suurissa voimalaitosyksiköissä. ”Uutta bioenergiantuotantoa tarvitaan niin paljon, että erilaisia sovelluksia on otettava käyttöön laajasti ja järkevästi”, hän korostaa. HAJAUTETULLA TUOTANNOLLA PALJON MAHDOLLISUUKSIA Paanasen mukaan Suomessa olisi paljonkin mahdollisuuksia hajautettuun bioenergiantuotantoon pienillä biokattiloilla. ”Lämmitysmarkkinoista kevyen polttoöljyn osuus on noin 17 prosenttia ja sähKuvat: VAPO

Sivu 25

kön niin ikään noin 17 prosenttia. Näistä tulee yhteensä noin 55 TWh (terawattituntia) vuodessa. Öljyn ja lämmityssähkön ostoon käytetään yli 2,7 miljardia euroa vuodessa”, Paananen laskeskelee. Lisäksi vuosittain rakennetaan noin 10 000 uutta asuntoa. ”Teoriassa kaikki öljyä ja sähköä käyttävät sekä uudet rakennukset voitaisiin muuttaa bioenergialla lämpiäviksi. Biopolttoaineita voidaan käyttää joko tulisijoissa, kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai useita kiinteistöjä samaan lämpökattilaan yhdistävissä aluelämpöverkoissa.” Todellisuudessa bioenergialle olisi kuitenkin jonkin verran vähemmän käyttöä kuin laskelmista voisi päätellä. ”Suomessa on öljylämmitteisiä kiinteistöjä noin 250 000 ja niistä arviolta 80 000:ssa on lähiaikoina tarvetta lämmitysjärjestelmän uusimiseen. Nykyisillä tekniikoilla sähkölämmitteisiä kiinteistöjä on Suomen suurin pellettilämpökeskus ottettiin käyttöön syksyllä 2006 Forssassa. Laitoksen pellettikattilan teho on 10 MW. melko hankala muuttaa biopolttoaineilla lämpiäviksi. Tosin tällaisissakin kiinteistöissä voitaisiin lisätä puun käyttöä tulisijoissa, esimerkiksi varaavissa takoissa sekä pellettitakoisssa.” ”Uudisrakennusten ja saneerattavien lämmitysjärjestelmien markkinoista käydään kilpailua eri teknologioiden välillä. Vaihtoehtoja ovat kaukolämpö, sähkölämmitys, puolittainen sähkölämmitys eli maa- tai ilmalämpöpumppu sekä öljykattilan uusiminen. Kilpailukyky määrää, millaisiksi markkinaosuudet muodostuvat”, Paananen toteaa. Siirtymistä biopolttoaineisiin voi omalta osaltaan vauhdittaa se, että taloyhtiöt voivat vuonna 2010 hakea kunnilta 15 prosentin suuruisia avustuksia kiinteistöjen energiaremontteihin. Niitä myönnetään muun muassa sellaisiin korjauksiin, joissa talon lämmitysjärjestelmä vaihdetaan biopolttoaineilla toimivaksi. ARINAPOLTTOA, KAASUTUSTA JA LEIJUKERROSTEKNIIKOITA Paanasen mukaan pienkattilat ovat lämpöteholtaan suunnilleen 10 kilowatista yhteen megawattiin (MW). ”Pienvoimalaitostekniikat eivät vielä ole tehneet kaupallista läpimurtoa. Eri teknologioita kokeillaan. Tällä hetkellä pienimmät lämmön ja sähkön yhteistuotannossa käytettävät kaupalliset sovellukset ovat lämpöteholtaan noin 10 MW.” ”Pienten voimalaitosten teknologiois ta lähimpänä kaupallista läpimurtoa on biokaasuun perustuva kaasumoottori. Lisäksi kehitteillä on mikroturbiiniin (höyrykierto), termiseen kaasutukseen ja kaasumoottoriin, kuumakaasuturbiiniin sekä stirling-moottoriin perustuvia ratkaisuja. Näissä kuitenkin on edelleen käytettävyyteen ja tehokkuuteen liittyviä ongelmia.” Leijukerrostekniikka soveltuu varsin hyvin erilaisille polttoaineille suuren kokoluokan voimalaitoksissa. Muun muassa Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n mukaan tätä tekniikkaa käytetäänkin paljon etenkin yli 5 MW:n tehoisissa enertec 1 / 2010 25

Sivu 26

Pellettitakka tarjoaa helpon ja automaattisen tavan lämmittää pelletillä. 26 enertec 1 / 2010 hajautetuissa biovoimalaitoksissa juuri siksi, että leijukerrospoltto – etenkin kupliva leijupetitekniikka – sopii hyvin biopolttoaineille. ”Leijukerrostekniikan erityisenä etuna on palamislämpötilan hyvä hallinta. Niinpä leijukerrosvoimalaitoksilla on hyvä hyötysuhde ja pienet päästöt. Tekniikka on kuitenkin suhteellisen kallista pienessä kokoluokassa”, Paananen pohtii. Terminen kaasutus taas soveltuu lämmöntuotantoon tai esimerkiksi hiilikattilassa poltettavan tuotekaasun valmistukseen. Kaasutustekniikkaa kehitetään myös kaasumoottorikäyttöön. ”Kaasutusprosessi on sovelluksesta riippuen varsin vaativa polttoaineen tasalaatuisuuden kannalta. Toisaalta esimerkiksi niin sanotussa kiertopetikaasuttimessa voidaan kaasuttaa vaikeitakin polttoaineita, kuten REF:iä eli jätepolttoainetta.” Arinapolttotekniikka puolestaan soveltuu hyvin monenlaisille polttoaineille. ”Tosin suunnitteluvaiheessa on tiedettävä kohtuullisen hyvin se polttoaine, jota voimalaitoksessa on tarkoitus käyttää, jotta laitos voidaan suunnitella sen mukaisesti. Arinapolton teknologia on hinnaltaan edullisempi kuin leijukerros- tai kaasutustekniikka. Se on kuitenkin hyötysuhteeltaan, päästöiltään ja käytettävyydeltään heikompi.” ”Kaasutus on lupaava teknologia esimerkiksi jätteenpoltossa”, huomauttaa Paananen. BIOKATTILOITA USEIN TEOLLISUUSLAITOKSILLA Hajautettu bioenergiantuotanto soveltuu Paanasen mukaan hyvin esimerkiksi teollisuuslaitosten yhteyteen. Silloin vaikkapa tehtaiden puujätteitä voidaan käyttää polttoaineena. ”Eräitä parhaiten onnistuneita bioenergiantuotannon järjestelmiä ovat olleet sellaiset, joissa paikallinen puunjalostusteollisuus, kunta ja energian jakeluyhtiö ovat muodostaneet yhteisyrityksen. Se on voinut tuottaa teollisuuslämpöä, kauko

Sivu 27

Kädessä olevat pelletit näyttävät konkreettisesti pellettien koon. lämpöä ja joissakin tapauksissa myös sähköä.” ”Tällaisia voimalaitoksia on paljon. Suurin tekninen ongelma liittyy etäisyyksiin. Pitkä kaukolämpöputki voi tehdä hankkeen taloudellisesti kannattamattomaksi.” Suomessa on Paanasen mukaan todella paljon hyviä käytännön esimerkkejä hajautetusta bioenergiantuotannosta pienkattiloilla. ”Yksi mallikas toimija on muun muas sa Brofta Oy Hämeenkoskella. EteläPohjanmaalla taas on lukuisia niin sanottujen lämpöyrittäjien hoitamia kohteita. Pohjois-Karjalassa pieniä biokattiloita käyttää esimerkiksi Enon Energia Oy ja Keski-Suomessa Kyyjärven energiaosuuskunta.” TEKNOLOGIAT KEHITTYVÄT Kotimaiset uusiutuvat energialähteet valtaavat lähivuosina markkinoita fossiilisilta energialähteiltä. Markku Paananen epäilee, että hajautettujen biokattilalaitosten rakentaminen voi kuitenkin jonkin verran vähentyä maaltamuuton ja kaukolämmityksen yleistyessä. ”Toisaalta hajautettu sähköntuotanto tulee lisääntymään. Suuri kysymys on sähkön lämmityskäytön tulevaisuus – se riippuu paljolti poliittisista päätöksistä.” ”Esimerkiksi öljyä käyttävien omakotitalojen siirtyminen lämpöpumppuihin lisäisi vuotuista sähkön kulutusta noin 1,5 terawattituntia. Tämän energiamäärän tuottamiseen tarvittaisiin hyvinkin 1 000 MW nopeasti säätyvää sähköntuotantokapasiteettia. Todennäköisesti se olisi hiililauhdevoimaa.” ”Hyötysuhteet huomioon ottaen lämmitykseen tarvittaisiin tällöin suunnilleen sama määrä fossiilista polttoainetta kuin ennenkin”, sanoo Paananen. Hajautetun bioenergiantuotannon alalle on joka tapauksessa jo kehitteillä uusia ratkaisuja. ”Pienen kokoluokan sähköntuotannon teknologioihin panostetaan paljon. On todennäköistä, että niiden kaupallinen läpimurto nähdään lähivuosina.” ”Useiden energialähteiden älykäs käyttö tulee myös yleistymään. Esimerkki tällaisesta ovat hybridijärjestelmät, joihin kuuluu biopolttoaineita, aurinkokeräimiä ja lämpöpumppuja.” ”Puun hiiltämisen teknologiat varmastikin myös yleistyvät, mikä avaa mahdollisuuksia biopolttoaineiden käytön uusille sovelluksille hyvin erilaisissa kokoluokissa ja kohteissa”, Paananen ennustaa. ? MERJA KIHL ARI MONONEN enertec 1 / 2010 27

Sivu 28

BMH toteuttamassa useita kansainvälisiä bioenergiaprojekteja B MH Technology Oy on vakiinnuttanut asemansa johtavana biopolttoaineen ja tuhkan käsittelyjärjestelmien toimittajana voimalaitoksille. Luotettavuus, käytettävyys, prosessiosaaminen ja kokemus kansainvälisistä hankkeista ovat saatesanoja, jotka BMH on usein kuullut asiakkailtaan onnistuneiden sopimusneuvottelujen päätteeksi. BMH toimittaa polttoaineen käsittelyn kokonaisratkaisuja erityyppisille voimakattiloille 20–1000 MW th . Valmiit järjestelmäratkaisut soveltuvat kaikkien nykyaikaisissa kattilalaitoksissa poltettavien biopolttoaineiden, kuten metsähakkeen, kuoren, puu- tai kasvipohjaisten pellettien, turpeen, sekä kierrätyspolttoaineen (SRF), lietteen, hiilen ja erilaisten polttoaineseoksien käsittelyyn. LUOTETTAVAT TEKNISET RATKAISUT Vuosittain BMH toimittaa lukuisia polttoaineen käsittelyjärjestelmiä. Esimerkkejä viimeisimmistä toimituksista ovat Saturn Managementin Swiecien voimalaitokselle Puolaan ja Stora Ensolle Langerbruggeen Belgiaan toimitetut mittavat polttoaineen käsittelyjärjestelmät. Draxin voimalaitokselle, joka on Englannin suurin hiilivoimalaitos (6 x 600 MW e ), BMH on toimittanut avainlaitteet, joillamahdollistet- tiin biomassan rinnakkaispolton käyttöönotto. Kaikki toimitetutjärjestel- mät perustuvat luotettaviin teknisiin ja kustannustehokkaisiin ratkaisuihin. Käyttöikäkustannukset ovat alhaiset, koska järjestelmät ovat pitkälle automatisoituja eivätkä tarvitse jatkuvaa valvontaa. BIOMASSAN POLTTO HIILIKATTILOISSA Biomassan rinnakkaispoltto hiilen kanssa on luonnollinen valinta uusissa monipolttoainekattiloissa, mutta biomassan rinnakkaispoltto voidaan toteuttaa kannattavasti myös vanhoissa hiilikattiloissa. Biomassa voidaan jauhaa hienoksi, jolloin se soveltuu poltettavaksi hiilipölykattilassa sellaisenaan, kuten on tehty Draxin voimalaitoksella. Vaihtoehtoisesti, hiilikattila voidaan modifioida leijupetipoltoksi, minkä jälkeen alle 60 mm:n kokoista biopolttoainetta voidaan polttaa rinnan hiilen kanssa kuten Swieciessä. ? Lisätietoja: www.bmh.fi 28 enertec 1 / 2010 Luotettavaa biopolttoaineen käsittelyä hallittuun palamiseen Formialta F ormia Vesme on jo yli 30 vuoden ajan erikoistunut biomassan ja kierrätyspolttoaineiden käsittelyjärjestelmiin lämpö- ja voimalaitoksille. Yhtiö valmistaa täydelliset järjestelmät aina materiaalin vastaanotosta kattilaan syöttöön saakka. Erityistä huomiota kiinnitetään toimintavarmuuteen sekä koko energiantuotantoprosessin tehokkuuteen. Polttoaineseos optimoidaan aina joustavilla ratkaisuilla hallitun palamisen varmistamiseksi. Tähän mennessä Formia on toimittanut yli 200 kokonaisjärjestelmää, joista suurimmat jopa 300 MW kokoluokan laitoksiin. Viimeisin toimitussopimus kattaa biopolttoaineen käsittelyjärjestelmän toimituksen Gällivare Värmeverk AB:n uuteen yhdistetyn tuotannon laitokseen Ruotsiin, joka otetaan käyttöön loppuvuodesta 2010. Myös Jällivaaran aikaisemman laitoksen kuljetinjärjestelmä on Formialta. Parhaillaan ovat käynnissä Keuruun Lämpövoima Oy:n käsittelyjärjestelmän asennustyöt. Formian laitteet ovat myös käytössä Fortumin uudessa biolämpölaitoksessa Hangossa. SITOUTUNUT PUHTAAMPAAN TULEVAISUUTEEN Formian ratkaisut soveltuvat hyvin vaativaan monipolttoainekäyttöön ja yrityksellä on pitkäaikainen kokemus mm. turpeen, puubiomassan, kierrätyspuun ja ruokohelven käsittelystä. Jatkossa tullaan tarvitsemaan yhä joustavampia polttoaineen käsittelyjärjestelmiä yhä haastavammille polttoaineille, mikä on mieluisa haaste ja mahdollisuus Formialle. Formia panostaa yhä enemmän juuri ympäristö- ja energiaratkaisuihin ja bioenergiaratkaisujen lisäksi tarjoamme myös VOC -päästöjen hallintaa teollisissa prosesseissa. ? Lisätietoja: www.formiatech.fi

Sivu 29

Copyright Nicolas Robin enertec 1 / 2010 29

Sivu 30

”PUU JA TURVE NE YHTEEN SOPPII – POLTTOAINEEKSI VOIMAKATTILAAN” Uusiutuvien polttoaineiden tavoiteosuus saavutetaan puun ja turpeen yhteiskäytöllä Turvetta käännetään kuivumisen edistämiseksi. ”Puu ja turve sopivat polttoaineina hyvin yhteen. Ne ovat myös voimakattilan käyttäjän kannalta hyvä yhdistelmä, koska turpeen rikki sitoo puun alkaaleja ja viherhakkeen klooreja. Jos kattilaa ajettaisiin pelkällä puulla, lämpöpinnat likaantuisivat ja osin syöpyisivät helposti. Turve parantaa märän metsähakkeen palamista ja pitää voimalaitoksien kattilat puhtaana”, liiketoimintajohtaja Esa Koivula Vaposta toteaa. 30 enertec 1 / 2010 ”V apossa suhtaudutaan positiivisesti biopolttoaineiden käytön lisäämiseen. Bioenergian käytön lisääminen kotimaisissa voimalaitoksissa on yksi Suomen energiapolitiikan avainkysymyksistä. EU on asettanut Suomelle tavoitteeksi nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuus 38 prosenttiin. Puun ja turpeen välillä ei ole vastakohtaisuutta, vaan turve toimii puun rinnalla kotimaisena seos- ja tukipolttoaineena.” ”Tuotanto- ja käyttötuet ovat puun energiakäytön kasvun edellytyksenä. Päästökauppa yksin ei ole riittänyt. Tukien tulee olla kuitenkin sellaisia, ettei teollisuuden puuhankinta joudu epäedullisempaan asemaan.” Johtaja Koivula toteaa myös, että turpeen yleinen hyväksyttävyys on korkealla tasolla. ”Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset kannattavat uusiutuvien poltto-aineiden käytön lisäämistä. Turpeen energiakäytön lisäämisen kannalla oli 69 prosenttia tutkimukseen osallistuneista. Turve on myös käytännössä merkittävä osa suomalaista energiamaailmaa. Suomessa tuotetaan energiaturpeella nyt viidennes kaukolämmöstä Kuva: Vapo

Sivu 31

Turve on tärkeä kotimainen polttoaine ja sillä on suuri merkitys kaukolämmön tuotannossa, liiketoimintajohtaja Esa Koivula toteaa. Kuva Helsingin kaupunkimiljööstä. ja 5–6 prosenttia sähköstä. Monessa kaupungissa turve on pääpolttoaine. On laskettu, että miljoonan ihmisen koti, työpaikka ja koulu lämmitetään energiaturpeella.” PUUN JA TURPEEN LIITOLLA SAAVUTETAAN TAVOITTEET Vapon laskelmien mukaan EU:n asettama uusiutuvien polttoaineiden tavoiteosuus saavutetaan, jos puun energiakäyttö kolminkertaistuu. Energiaturvetta käytetään tällä hetkellä 23 terawattituntia vuodessa (keskim. käyttö 2000-luvulla). Metsähakkeen energiakäytön kolminkertaistaminen edellyttää turpeen käytön nostamista 27 terawattituntiin vuositasolla. ”Puun käyttö turpeen rinnalla on myös huoltovarmuustekijä. Toissa talvena turve pääsi loppumaan vuosien 2007 ja 2008 onnettomien tuotanto-olosuhteiden takia, jolloin puun poltto paikkasi osaltaan kotimaisten polttoaineden tilannetta. Kun puuta ei saada, turve puolestaan paikkaa tilannetta”, johtaja Esa Koivula toteaa. ”Metsäyhtiöillä on tärkeä rooli puun energiakäytössä. Ne ovat energiapuun lähteillä, ja tuotanto on vakaata. Metsään ei tarvitse mennä erikseen puuta hakemaan. Vapo puolestaan näkee puun käytön lisäämisessä liiketoiminnan kasvualueen. Tällä hetkellä olemme noin 20 prosentin markkinaosuudella UPM:n ja Stora-Enson jälkeen puuenergian tuottajien kärkipäässä.” Puun energiakäytöllä on myös suuria kasvumahdollisuuksia. Suomessa käytetään metsähaketta energiaksi alle 10 terawattituntia vuodessa. Metsähakkeen käyttö voitaisiin nostaa jopa 30 terawattituntiin vuositasolla. Metsähakkeen käytön kasvua ennakoivat uudet suunnitteilla olevat lämpövoimalaitokset ja liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon keskittyvät tehtaat. TURVEALA EI PYSTY KASVAMAAN NYKYISILLÄ LUPAMÄÄRILLÄ ”Turveteollisuuden ongelma on tällä hetkellä lupamenettelyjen hitaus. Nykyisillä lupamäärillä ala ei pysty kasvamaan”, Koivula toteaa. ”Energiaturvetuotannossa on noin 60 000 hehtaaria, mikä on alle yksi prosentti Suomen suo- ja turvemaa-alasta. Turpeen lisäkäyttö ja poistuvat maa-alatkin huo mioiden tarve on 75 000–80 000 hehtaaria.” ”Lupamenettelyjen joustavuus on tärkeä kysymys kansantalouden kannalta, koska energiaturve työllistää suoraan ja välillisesti yli 12 000 ihmistä. Kotimaisten energialähteiden lisääminen pienentää riippuvuuttamme tuontipolttoaineista. Nyt 70 prosenttia Suomen energiasta on ulkomaista alkuperää”, Koivula muistuttaa. ? RISTO VALKEAPÄÄ enertec 1 / 2010 31 Kuva: Risto Valkeapää

Sivu 32

Ympäristöä pilaavat hajut voidaan poistaa täydellisesti kohteesta riippumatta. Hajua ei enää tarvitse sietää tai hyväksyä. Kuten tiedetään, aikoinaan haju hyväksyttiin osana elämää. Mutta nykyään asuin alueella ei haluta naapuriin jäteveden pumppuasemaa tai muuta hajua aiheuttavaa lähdettä. Laadukas hengitysilma katsotaan lainsäädännölläkin turvatuksi oikeudeksi. H ajujen poistaminen on haasteellista. Suomessa ei ole annettu suoria ohjearvoja hajuille. Epäsuorasti hajuja voidaan kuitenkin käsitellä lain puitteissa niissä tapauksissa, joissa voidaan todeta, että hajuista aiheutuu merkittävää viihtyvyysja terveydellistä haittaa. Esimerkiksi jätevedessä haisevat sadat erilaiset yhdisteet. Myös hyvä haju voi joskus olla ongelma. Suomalaisen OdorOff Oy:n tavoitteena on asettaa uudet hyväksyttävät tasot hajunpoistoon. OdorOff Oy:n hajunpois32 enertec 1 / 2010 Ympäristön pahoja hajuja ei enää tarvitse hyväksyä toratkaisuja on jo käytössä useissa sadoissa kohteissa Suomessa. Ympäristöä pilaavat hajut voidaan poistaa täydellisesti kohteesta riippumatta. ODOROFF -HAJUNPOISTOMENETELMÄ OdorOff -hajunpoistomenetelmä, joka on yhtiön kehittämä ja patentoima, poistaa biologiset ongelmahajut ilmasta siten, että ihmisnenä ei niitä enää haista. Taustalla on 8 vuoden tutkimus- ja kehitystoiminta Suomessa ja USA:ssa. OdorOff -hajunpoistomenetelmän käyttökohteet ovat sellaisia, joissa haiseva ilma voidaan kanavoida laitteen läpi puhdistettavaksi ja joissa vaaditaan täydellinen hajunpoisto. OdorOff Oy:n aktiivisen kehitystyön ansiosta yritys on tuonut uusia menetelmiä hajunpoistoon. Hajun poisto voidaan myös toteuttaa aktiivihiili ratkaisuilla, absorptiopesuri ratkaisuilla, yhdistelmäratkaisuilla tai hajunsitojanesteen avulla kiinteäs tä jätteestä. Valmiita ratkaisuja löytyy 100 000 m 3 /h myös suuremmat ilmamäärät ovat mahdollisia. OdorOff Oy pyrkii aina löytämään asiakkaan tarpeiden mukaisen ratkaisun. Tällä hetkellä OdorOff -hajunpoistoratkaisujen käyttökohteita ovat jätevesien pumppuasemat, jäteveden puhdistamot, biokaasulaitokset sekä vähittäiskaupan biojätevarastot. Laitteistoja on asennettu myös Helsingin torien biojätetiloihin. Lisäksi laitteistoja on menestyksekkäästi testattu teollisuuslaitoksissa, teurasjätteiden ja lietteen käsittelylaitoksissa. ? Lisätietoja: www.odoroff.fi

Sivu 33

Teemme huippuosaamisella telineprojektit ????????????? ???????????????? Olemme Suomen johtava telinealan asiantuntija, joka palvelee valtakunnallisesti kahdeksan toimipisteen voimin. Vastaamme telinetekniikasta alusta loppuun – ja varmistamme samalla, että projekti etenee aikataulussa, turvallisesti ja optimaalisella kalustolla. Referenssejämme energia-alalta ?? ????? ???? ??????????? ????????????????? vuosihuollot ja uudisrakentaminen ?? ????????? ?? ???????????? ????????????????? ?? ?????????? ???????? ???????????? ? ? biovoimalaitoksen uudisrakentaminen ?? ????? ???????? ?????????????? ???????????? ??????????????????? KORKEAMMALLE · ETEENPÄIN · TURVALLISESTI enertec 1 / 2010 33 Telinekataja Oy? ?? ? ?????????? ? ??? ????? ?????? ???? ???? ??? ?????

Sivu 34

34 enertec 1 / 2010 Vihreämpi tankki SUOMELLA ON SAUMAA BIOPOLTTOAINEIDEN PIONEERIKSI Taistelu ilmastonmuutosta vastaan pitää sisällään huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta samalla on selvää, että Suomi ei voi hääriä joka rintamalla. Esimerkiksi vihreämmän ajoneuvotekniikan kehityksessä on suurta potentiaalia, mutta Suomi ei voi merkittävästi vaikuttaa alan kehityssuuntiin vaan joutuu mukautumaan yleiseurooppalaiseen kehitykseen. Kuvat: Risto Valkeapää

Sivu 35

S uomi on kuitenkin bioenergian edelläkävijämaita ja maalla on saumaa toimia edistyksellisten biopolttoaineiden teknologiaveturina, uskoo Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Kova tavoite vaatii, että edellytykset johtavalle asemalle luodaan tutkimuksen ja erilaisten demonstraatioiden sekä uusien polttoaineiden käyttöönotolla. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee omalta osaltaan uusien biopolttoaineiden kehitystyötä TransEco-kehitysohjelman (2009–2013) avulla. Esimerkiksi Korkeaseos teiset biokomponentit -hankkeen tavoitteena on löytää parhaat vaihtoehdot bensiinin uusiutuviksi komponenteiksi ja määrittää auto- ja moottorikokein eri komponenttien ympäristövaikutukset, toiminnallisuus/suorituskyky ja mahdolliset rajoitteet. Biokomponenttihanke haastaa ”klassisen” asetelman, jossa bensiini korvataan etanolilla ja diesel korvataan BTL:llä (Biomass-to-Liquids), kaasutustekniikalla ja Fischer-Tropsch-synteesillä tuotetulla uusiu tuvalla dieselpolttoaineella. Muitakin, parempia ja ympäristövaikutusten kannalta tehokkaampia vaihtoehtoisia toimintamalleja on löydettävissä. Biokomponenteista on kyse myös TransEcon laajassa VTT-vetoisessa polttoainehankkeessa, jossa partnereina ovat Neste Oil ja St1. Hankkeen tavoitteena on kehittää kustannustehokkaita, Suomeen sopivia ratkaisuja, joilla saadaan 20 prosentin biokomponenttiosuus henkilöautojen polttoaineisiin vuoden 2020 ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Marraskuussa startanneen polttoaineprojektin päärahoitus tulee Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja loppurahoituksesta vastaavat VTT, Neste Oil ja St1. HENKILÖAUTOT TÄHTÄIMESSÄ Hankkeen ytimessä ovat henkilöautojen polttoainevaihtoehdot, koska raskaiden dieselajoneuvojen biopolttoainetutkimukseen panostetaan jo merkittävästi muissa hankkeissa. St1 keskittyy fossiilista bensiiniä korvaavan korkeaseosteisen etanolipolttoaineen optimointiin Suomen olosuhteisiin sopivaksi ja käytön ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Neste Oilin painopistealueena on bensiiniin sopivien muiden biokomponenttien kehittäminen. Hankkeessa syntyy merkittävää lisäarvoa myös siitä, että näiden alahankkeiden välillä vaihdetaan tiiviisti tietoa. Neste Oil on jo tuonut Suomen markkinoille Neste Green -dieselin, joka sisältää aina vähintään 10 prosenttia uusiutuvista raaka-aineista valmistettua NExBTLdieseliä, muistuttaa Neste Oilin ympäristö- ja turvallisuusasioista vastaava Simo Hokkanen. Neste Oilin valmistamaa NExBTL-dieseliä voidaan käyttää erisuuruisina pitoisuuksina tai jopa sellaisenaan, eikä sen käyttö edellytä mitään muutoksia autoihin tai jakelujärjestelmiin. Käynnissä olevien investointihankkeiden valmistuttua vuonna 2011 Neste Oilin uusiutuvan dieselin kapasiteetti on lähes kaksi miljoonaa tonnia vuodessa, Hokkanen valottaa. ”Nyt on tärkeää löytää uusia vaihtoehtoja myös bensiinipuolelle, jotta Suomi voi säilyttää asemansa biopolttoaineiden käytön edelläkävijänä ja saavuttaa tiukat tavoitteensa – tai jopa kiristää niitä.” BIO-OSUUS YLÖS! Öljyala on itse esittänyt liikennepolttonesteiden bio-osuuden asteittaista kasvattamista Suomessa 10 prosenttiin jo vuoteen 2015 mennessä. Näin EU:n vuodelle 2020 asettama tavoitteen saavutettaisiin reilusti etuajassa, vastaavasti Suomen oma tavoitetaso voisi tuolloin olla jo 20 prosenttia, pohtii energiajohtaja Jari Suominen St1:stä. Yritys on vastannut tiukkaan tavoitteeseen tuomalla markkinoille Refuel RE85 korkeaseosetanolin. Jätteistä valmistettavaa etanolipohjaista Refuel RE85 -biopolttoainetta käytetään liikennepolttoaineena ns. flexifuel-autoissa. enertec 1 / 2010 35

Sivu 36

”Olemme rakentaneet vuodesta 2007 Suomeen etanolitehtaiden verkostoa, jonka tavoitteena on tuottaa vuonna 2020 jätteistä ja sivuvirroista noin 300 000 m 3 etanolia liikennekäyttöön. Suomeen tarvitaan erilaisia vaihtoehtoisia biopolttoaineratkaisuja. Merkittäväksi haasteeksi muodostuu nykyisen autokannan valmiudet käyttää nimenomaan korkeaseosteisia biopolttoaineita.” Suominen näkee, että autokannan uudistaminen mahdollisimman pian on edellytys biopolttoaineiden kysynnän kasvulle ja laajalle saatavuudelle – ja että TransEcon polttonestehanke vastaa juuri tuohon haasteeseen. St1 on saanut osakseen kosolti suitsutusta korkeaseosetanolinsa takia – viimeksi marraskuussa yritys pokkasi Euroopan ympäristöpalkinnot yrityksille -kisan kansallisen osakilpailun voiton juuri menoveden ansiosta. Refuel RE85 sisältää 8085 % biojätteestä tuotettua bioetanolia ja jätteestä tuotetulla etanolipohjaisella biopolttoaineella on merkittävästi pienemmät fossiiliset hiilidioksidipäästöt kuin tavallisella polttoaineella (jopa 80 %). Suomessa polttoaine on ollut markkinoilla huhtikuusta 2009 saakka. Kilpailun palkintoraati totesi perusteluissaan, että bioetanolin tuotantoyksiköt ovat pieniä ja ne voidaan sijoittaa jätteen tuottajien tuotantolaitosten läheisyyteen tai jopa yhteyteen, mikä vähentää tarpeettomia kuljetuksia. Tuotteella on myös selkeä markkinapotentiaali ja se on jo herättänyt laajaa kiinnostusta ulkomailla. 36 enertec 1 / 2010 VIHREÄÄ YLIVOIMAA Alan suurena toimijana Neste Oililla on useita rautoja tulessa biopolttoaineisiin liittyen. Yhtiön toinen uusiutuvaa dieseliä tuottava laitos käynnistyi Porvoossa heinäkuussa 2009. Uusiutuvista raaka-aineista valmistettavaa NExBTL-dieseliä ulos puskevan laitoksen kapasiteetti on 170 000 tonnia vuodessa. Neste Oilin mukaan kyseessä on ”maailman puhtain ja paras dieselpolttoaine”. Neste Oil käynnisti ensimmäisen – myös 170 000 tonnia vuodessa NExBTLdieseliä valmistavan – laitoksen Porvoossa kesällä 2007. Yhtiö rakentaa parhaillaan Singaporeen ja Rotterdamiin NExBTL-laitoksia, joiden kummankin kapasiteetti on 800 000 tonnia vuodessa. Niiden on määrä valmistua vuosina 2010 ja 2011. Lisäksi kesäkuussa Neste Oil ja Stora vihkivät Varkaudessa käyttöön koelaitoksen, jossa kehitetään liikenteen biopolttoaineiden tuotantoa hakkuutähteistä. Yhtiöi den puoliksi omistama yhteisyritys, NSE Biofuels Oy on perustettu ensiksi kehittämään teknologiaa ja sen jälkeen tuottamaan uusiutuvan dieselin raaka-ainetta. Stora Enson Varkauden tehtaille rakennetulla koelaitoksella on 12 megawatin kaasutin. Sitä käytetään kaupalliseen tuotantoon tarkoitetun laitoksen teknologian testaamiseen ja suunnittelun perustana. Koeprosessin yksiköt kattavat kaikki vaiheet biomassan kuivauksesta, kaasutuksesta ja kaasun puhdistuksesta FischerTropsch katalyyttien testaamiseen. Neste Oilin toimitusjohtaja Matti Lievonen pitää Varkauden laitoksen starttia tärkeänä kehitysaskelena uusien uusiutuvien raaka-aineiden löytämisessä liikenteen polttoaineiksi. TAVOITTEET KARKAAVAT? EU:n tavoitteena on, että tämän vuoden osalta tieliikenteen polttoaineiden energiasisällöstä 5,75 % muodostuu uudistuvista raaka-aineista valmistetuista polttoaineista. Asiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että tavoitteeseen päästään – esimerkiksi Neste Oilin uusiutuvista polttoaineista vastaava johtaja Jarmo Honkamaa on myöntänyt, että koko Euroopassa ollaan jäljessä alkuperäiseen tavoitteeseen nähden. Biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineiden energiasisällöstä on EU:ssa 4 % vuonna 2010, arvioi USA:n maatalousministeriö. Yleisin EU:ssa saatavilla oleva biopolttoaine on perinteinen biodiesel eli rasvahappometyyliesteri (FAME), jonka suurin tuottaja on Saksa. Perinteisessä biodieselissä on kuitenkin rajoitteita sekoituksen osalta, mitä toisen sukupolven synteettisellä dieselillä ei ole. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Ilmastoliiketoiminta ja energia Suomessa 2050 -tutkimus kartoitti erilaisia toimialan skenaarioita muutama vuosi sitten. Vuonna 2006 ilmestyneen raportin esittelemän ”toivottavan” kehityskulun mukaan liikenteen biopolttoaineiden tuotanto ja käyttö yleistyvät voimakkaasti jo lähitulevaisuudessa. Öljypohjaisista ajoneuvoista siirrytään asteittain biokaasua tai nestemäisiä biopolttoaineita käyttäviin ajoneuvoihin.

Sivu 37

Tässä unelmaskenaariossa kotimaisiin raaka-aineisiin perustuva liikenteen biopolttoaineiden tuotanto kasvaa merkittävästi. Liikennepolttoaineita tuotetaan muun muassa metsäteollisuuden sivuvirroista, kasviöljyistä ja eläinrasvoista ja maahan nousee muutamia suuren mittakaavan biopolttoaineen tuotantolaitoksia. KAIKKI PELAA Raportti visioi myös, että suurien tuotantoyksiköiden ohella maaseudun omaan käyttöön tuottamien polttoaineiden osuus kasvaa huomattavasti. Peltobiomassoista, kuten sokerijuurikkaasta tai energiakasveista voidaan valmistaa etanolia käymisreaktiolla ja biodieseliä voidaan tuottaa rypsistä vaihtoesteröimällä. Tulevaisuusraportti asettaa paljon toivoa biojalostamoihin, jotka tuottavat nestemäisiä biopolttoaineita biomassasta. Metsäteollisuuden laitosten yhteyteen integroitavilla biojalostamoilla on monia integroinnista saatavia etuja, kuten valmiina oleva infrastruktuuri, raaka-ainelogistiikka sekä mahdollisuus suureen tuotantokapasiteettiin. Metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten kuorta, hakkuutähdettä tai purua kaasutetaan synteesikaasuksi, josta muodostetaan nestemäisiä polttoaineita FischerTropsch-menetelmällä (synteesikaasun (CO, H 2 ) reagoiminen katalyyttisesti hiilivedyksi ja vedeksi). Menetelmän etuna on, että kaasutusteknologia on jo tunnettua ja kaupallisesti saatavissa olevaa tekniikkaa eikä biomassan kaasuttaminen häiritse tehtaan ydinprosesseja. Lisäksi kuorta syntyy sivutuotteena suhteellisen suuria määriä. Kuoren kuivauksessa voidaan hyödyntää selluteollisuudessa syntyviä matala-arvoisia lämpövirtoja. POTKUA PYROLYYSISTÄ Raportti näkee, että potentiaalinen vaihtoehto biopolttonesteiden tuotannossa – kiinteän biomassan kaasuttamisen lisäksi – on raakasuovasta palstoitetun suopaöljyn hyödyntäminen. Kiinnostavat näkymät tarjoaa erityisesti suopaöljyn pyrolyysi bioöljyksi, josta voidaan edelleen jalostaa korkealaatuisia polttoaineita. Myös kierrätyskuituja voidaan käyttää polttonestetuotannossa esimerkiksi fermentoimalla niistä etanolia. Pidemmällä tähtäimellä myös mustalipeän tai sen osavirtojen kaasuttaminen on mahdollista. Biokaasullakin on sanansa sanottavana tulevaisuuden liikenteessä. Puhdistettu biokaasu voisi korvata maakaasun ajoneuvojen polttoaineena ja esimerkiksi Vaasan yliopiston tuoreet tutkimukset uusiutuvista energianlähteistä ovat nostaneet biokaasun ylivertaiseksi tulevaisuuden polttoaineeksi liikennekäyttöön. Biokaasun tuotanto ei kuitenkaan ole vielä saanut tuulta alleen. ? SAMI J. ANTEROINEN enertec 1 / 2010 37 Kuva: Vapo

Sivu 38

38 enertec 1 / 2010 J-Trading edustaa Fiatin sähköautoa Suomessa Oy J-Trading Ab on ottanut tuotevalikoimaansa Fiat Fiorino -sähköautot. Fiat Fiorino Electric Micro-Vett sähköautosta on tällä hetkellä myynnissä Cargo tai viiden istuttava henkilökuljetusauto. Sen toimintasäde on 150 km ja huippunopeus 110 km tunnissa. A utossa on lithium-akut, joiden jännite on 89–266 V. Latausaikaa ne tarvitsevat noin kahdeksan tuntia, joten yöaikaan ladattu auto on sopivasti valmiina seuraavan päivään liikenteeseen. Autossa on vakiovarusteena mm. oikean puolen liukuva sivuovi, joten se on toimiva jakeluautokäytössä. Mukavuutta edustavat matkustamossa säädettävät niskatuet ja kuljettajalle ohjaustehostin. Turvallisuuteen liittyvät ABS ja kuljettajan turvatyyny. Lisävarusteena on saatavissa mm. matkustajan turvatyyny ja sivuturvatyynyt, vasen liukuva sivuovi, ilmastointi, sähkötoimiset sivuikkunat, keskuslukitus ja CD-soitin MP3 toiminnolla. PERHEYRITYS MONIPUOLISELLA TUOTEVALIKOIMALLA Oy J-Trading Ab on vuonna 1982 perustettu perheyritys. Se tarjoaa ympäristönhoidon asiantuntemusta yli 25 vuoden kokemuksella. Yrityksen tuotevalikoimaan kuuluvat leikkikenttävälineet, ympäristökalusteet, kiinteistönhoitokoneet, golfkoneet ja -autot sekä Mega kevytajoneuvot. Tuotemyynnin lisäksi yrityksellä on edustamiensa tuotteiden varaosa- ja huoltopalvelut. ? RISTO VALKEAPÄÄ Lisätietoja: www.j-trading.fi

Sivu 39

RENEXPO® Bioenergy EUROPE June 30 th – July 1 st , 2010 Albert Hall, Brussels, Belgium www.renexpo-bioenergy.eu enertec 1 / 2010 39

Sivu 40

ILMASTONMUUTOS JA PÄÄSTÖKAUPPAMARKKINAT 2010: Ainoastaan epävarmuus on varmaa – vai onko? V uosi 2010 on alkanut monella taholla kysymyksellä: mitä seuraavaksi? Kööpenhamina tuli ja meni, joulukuista kokousta varten kerätty huikea mediamylläkkä ja momentum tunnetusti kuihtui jälkimmäisen osalta poliittiseksi julistukseksi, hyväntahdon osoitukseksi yhteisen sävelen etsimisestä. Koska ilmastonmuutos on globaali uhka, on selvää, että myös sen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen liittyvien toimien on oltava globaaleja – siivellä eläjille ei kestävässä ratkaisussa ole sijaa. Vaikka YK:ta on aiheestakin moitittu hitaaksi ja byrokraattiseksi, tar joaa se kuitenkin tällä hetkellä ainoan kattavan ja koordinoidun foorumin globaaleille ilmastoneuvotteluille. Yksityissektorin suurena haasteena on saada äänensä kuuluviin tässä mammuttimaisessa, omaa rataansa kulkevassa prosessissa. Yksityissektorin ääni on kuitenkin tärkeä, sillä yksityissektorin investoinneille ja uusille innovaatioille on varattu merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien toimien toteuttamisessa. Kööpenhaminan sopimuksessa teollisuusmaat ovat seuraavan kymmenen vuoden ajan sitoutuneet rahoittamaan ilmastotoimia kehitysmaissa 73 miljardilla eurolla – vuosittain. EU:n komission tuoreen näkemyksen mukaan yli puolet tästä summasta olisi tarkoitus mobilisoida markkinamekanismien avulla. Tämä tulee vaatimaan massiivisia toimenpiteitä seuraavan vuosikymmenen aikana, huolimatta globaalin ilmastopolitiikan suuntaa ja muotoa koskevasta epävarmuudesta. Tähän yhtälöön kiteytyykin yksi suurimmista ilmastotoimien haasteista: poliittinen prosessi ei lähitulevaisuudessa pysty vahvistamaan yksityisen sektorin tarvitsemia signaaleja markkinoiden konkreettisista puitteista. 40 enertec 1 / 2010 Varmoja asioita toki myös on. EU:n ilmasto- ja uusiutuvan energian politiikalle on luotu linjat vuoteen 2020 asti ja EU:n sisäinen päästökauppa jatkuu, vaikka muut maat eivät toimiin ryhtyisi. Myös markkinat ovat tämän tiedon sisäistäneet. Kansainvälisen politiikan junnatessa paikallaan ja talouden taantuman painaessa päälle ja siten laskien päästöjä, on päästöoikeuden hinta pysynyt kuluneen vuoden ajan merkittävän vakaana 11 ja 16 euron välillä. Yleinen näkemys on, että hinnat tulevat lähivuosina olemaan nykyistä korkeammat. Tämän näkemyksen ja vakaan hintatason mahdollistaa selkeä näkymä markkinoiden tulevaisuudesta sekä vaatimusten tiukkenemisesta. Vastaavanlainen näkemys tarvitaan pian myös tukemaan globaalien markkinoiden kehittymistä ja riittävien investointivirtojen ohjautumista ilmastotoimiin, sekä tukemaan olemassa olevia markkinoita kuten EU:n päästökauppajärjestelmää. Viitteitä suunnasta on jo havaittavissa. Useiden maiden, etunenässä USA:n ja Japanin, odotetaan käynnistävän kansalliset päästökauppajärjestelmänsä kahden vuoden kuluttua. Erityisesti USA:n markkinan ennakoidaan muodostuvan EU:n vastaavaa merkittävästi suuremmaksi ja mikäli näiden järjestelmien linkittyminen toteutuu, avautuu sekä päästökaupan piirissä toimiville yrityksille että markkinoiden ympärillä toimiville osaajille uudenlaiset markkinat. Alkuvuoden poliittisesta hiljaiselosta huolimatta YK:n ilmastoprosessi jatkaa kankeaa mutta vääjäämätöntä kulkuaan kohti yhä vähähiilisempää yhteiskuntaa. Tässä muutoksessa selviytyjiä ovat ne, jotka kykenevät ennakoimaan muutostarpeet ja sopeuttamaan liiketoimintaansa. Menestyminen puolestaan vaatii kykyä tunnistaa uudet markkinat ja rohkeutta lähteä ensimmäisten joukossa vastaamaan kysyntään. ? ANNA-MAIJA SINNEMAA VANHEMPI ASIANTUNTIJA GREENSTREAM NETWORK OYJ

Sivu 41

Konecranes huippuosaamista uusiutuvan energian käsittelyssä T urvallisuus, luotettavuus, käytettävyys ja ympäristöarvot ovat avainsanoja, kun haetaan optimiratkaisua joko hyötyjätteen tai biomassan käsittelyyn. Kun laitokset käyvät keskeytyksettä 24 tuntia vuorokaudessa on huollon tapahduttava ripeästi. Samoin käyttöhenkilökunnalle on suuri haaste pitää materiaalivirrat hallinnassa. Konecranesin teknologia on pitkän kehitystyön tuloksena ottanut haasteen menestyksekkäästi vastaan. Lukuisat nosturikomponentit kuten nostovaunut, siirtokoneistot ja kahmarit on kehitetty vähentämään huollon tarvetta. Noin 15 vuotta sitten Konecranes esitteli integroidun köysi-/kaapelitelan. Kahmarin pystysyöttökaapeli kelautuu köysirummun päälle kahmarin nostokoneiston ohjaamana. Tällä ainutlaatuisella ratkaisulla huoltokustannusten säästöt ovat huomattavia. Patentoidut DynA-moottorisäädöt ohjaavat kriittisiä nosturitoimintoja ja vähentävät rakennejännityksiä, lisäävät hyötysuhdetta ja pidentävät laitteiden käyttöikää. Energiaa myös säästyy, kun jarrutusenergia syötetään takaisin verkkoon. DynAPilot kuorman heilunnanhallinta minimoi kahmarin heilunnan, estää kahmarin törmäykset seinää vasten ja sallii tehokkaan työskentelyn koko toiminta-alueella. Nosturikäyttäjät voivat työskennellä luottavaisemmin ilman pelkoa laitteiden rikkoontumisesta. Nosturien automaatiotoiminnoilla vapautetaan ohjaajia valvomon muihin töihin ja vähennetään myös vaurioriskiä. Samoin se auttaa kuorman paikoituksessa ja estää yhteentörmäyksiä. Miehittämätön täysautomaattinen nosturiohjaus voi vähentää suoraan käyttökuluja ja nykyaikaiset laitoslayoutit sallivat nosturien käytön suoraan keskusvalvomosta. Näin muutamilla perusominaisuuksilla kuvataan, mistä mm. turvallisuus, luotettavuus , käytettävyys ja ympäristöarvot koostuvat. Tarvittaessa Konecranesilla on esitellä asiakkaille myös lukuisia muita hyötynäkökohtia. Konecranes on toimittanut viimeisen 10 vuoden aikana noin 200 prosessinosturia hyötyjätteen ja biomassan käsittelyyn 17 eri maahan. ? Lisätietoja: www.konecranes.com Hansa Power – tulevaisuuden energiaratkaisut ansa Power Oy on tulevaisuuden energiaratkaiH sujen tekijä. Olipa kyseessä uusiutuva polttoaine (biomassa; hake, pelletti, puru, palaturve, briketti, jätepuu, olki tms.) tai biokaasu (kaatopaikka, maatalous, puhdistamokaasu tms.) tai fossiiliset polttoaineet (öljy tai maakaasu) yhtiöstä löytyy oikea ratkaisu. Uutuutena nyt myös vesikattilalla sähköä ORC-moduulilla. – Hansa Power Oy on uusiutu vien, ympäristöystävällisten, vähäpäästöisten ja korkean hyötysuhteen omaavien energiatekniikan laitteiden toimittaja ja rakentaja. Monipuolinen täyden palvelun yhtiö tarjoaa tulevaisuuden energiateknologian ratkaisuja. – Uniconfortin biokattilalaitokset vedelle, höyrylle tai kuumaöljylle – 5.8 MW saakka. Uusiutuvalla bio ener gialla myös SÄHKÖÄ. – Ingersoll Randin mikroturbiinit maa-/biokaasuilla sähkön ja lämmön tuotantoon – 250 kWe/300 kWth asti. – LOOS kuumavesi- ja höyrykattilat – 38 MW saakka. Yhtiö tarjoaa kumppanuuden ja verkottumisen avulla myös täydellisiä projektitoimituksia tai laitoksia sekä kotimaassa että Venäjällä ja Baltiassa. Laitostoimituksiin sisältyy hyväksynnät ja laitosten käynnistys, säätö ja käyttöhenkilöstön koulutus asiakkaalle. Hyvän asiakaspalvelun ja korkean asiakastyytyväisyyden saavuttamiseksi koko ketju tuotannosta luovutukseen osallistuu toteutukseen. ? Lisätietoja: www.hansapower.fi enertec 1 / 2010 41

Sivu 42

Pikatie kohti uusiutuvaa energiaa Globaalit ympäristötavoitteet kannustavat kehittämään uusiutuviin energialähteisiin pohjautuvia polttonesteitä, joiden avulla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. M uutama sekunti voi muuttaa paljon, sillä sen verran kestää biomassan jalostaminen pyrolyysiöljyksi Envergent Technologies-yhtiön RTP ™ -teknologian eli pikapyrolyysiprosessin avulla (Rapid Thermal Prosessing). RTP ™ on ekologisesti kestävä ja lähes hiilineutraali pyrolyysiöljyn tuotantoprosessi. Menetelmää hyödynnetään jo teollisessa mittakaavassa Kanadassa ja Yhdysvalloissa sekä tutkimuskäytössä muun muassa VTT:llä Suomessa. PYROLYYSIÖLJY JA HONEYWELL Pyrolyysiöljy on kevyt, juokseva ja puhtaasti palava toisen sukupolven biopolttoneste. Sen raaka-aineena käytetään selluloosa-/ligniinipohjaista biomassaa, joka ei kilpaile ravintoketjun kanssa. Pyrolyysiöljy soveltuu sellaisenaan esimerkiksi lämmön ja sähkön tuotantoon sekä erikoiskemikaalien valmistukseen. Lähitulevaisuudessa siitä voidaan myös jatkojalostaa toisen sukupolven liikennepolttonesteitä. Yksi Envergentin emoyhtiöistä – Ensyn Technologies – keksi ja patentoi RTP ™ :n vuonna 1984 menetelmäksi, jolla biomassaa voidaan jalostaa pyrolyysiöljyksi. RTP ™ on tällä hetkellä ainoa kaupallisesti saatavilla oleva ja teollisessa mittakaavassa hyödynnetty nopea pyrolyysiprosessi. RTP ™ -teknologiaa käytetään kaik kiaan seitse42 enertec 1 / 2010 mässä pyrolyysiöljyä valmistavassa tehtaassa Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Näissä tuotettavaa pyrolyysiöljyä käytetään raaka-aineena yli 30 kaupallisesti valmistettavassa tuotteessa elintarvikearomeista liimahartseihin. Envergentin toinen emoyhtiö, Honeywell UOP, on jo lähes vuosisadan ajan ollut maailman johtava öljyn- ja kaasunjalostusteknologian toimittaja ja valmistaja. Ensyn Technologies ja Honeywell UOP päättivät vuonna 2008 yhdistää osaamisensa ja perustaa Envergent Technologies joint venture-yhtiön vauhdittaakseen biopolttonesteteknologioiden kehitystyötä ja kaupallistamista. RTP ™ -TEKNOLOGIA RTP ™ -prosessin raaka-aineena käytetään esimerkiksi selluloosa-/ligniinipohjaista biomassaa, joka kuumennetaan ja kaasutetaan nopeasti pyrolyysireaktorissa. 500–525-asteinen kaasu siirtyy yhdessä kuuman hiekan kanssa reaktorin pohjaosasta ylöspäin synnyttäen pyörteen. Joutuessaan kosketukseen kuuman hiekan kanssa biomassa pyrolysoituu, jolloin muodostuu kaasua ja kiintoaineita. Reaktorista poistuva kaasu ja kiintoaineet ohjataan syklonin läpi edelleen nopeasti jäähdytettäväksi ja valmiiksi pyrolyysiöljyksi. Jäljelle jäävä kiintoaine, kuten hiekka ja hiili, ohjataan syklonista kuumentimeen (reheater), jossa aiemmin syntynyt hiili poltetaan hapen läsnäollessa. Poltossa syntyvää lämpöä käytetään hiekkasekoitteen uudelleen kuumentamiseen pyrolyysin vaatimaan lämpötilaan. Tämä prosessivaihe luo edellytykset pyrolyysiprosessin korkealle energiaomavaraisuudelle ja pyrolyysisöljyn vähäpäästöisyydelle. RTP™:n kaltaisessa nopeassa pyrolyysiprosessissa syntyy vähemmän päästöjä kuin esimerkiksi useita tunteja kestävässä hitaassa pyrolyysissä. Menetelmä myös tuottaa pyrolyysiöljyä paremmalla hyötysuhteella. RTP ™ :n erityinen vahvuus piilee lämmön välittömässä ja tasaisessa siirtymisessä biomassaan. Syntyvä kaasu pystytään jäähdyttämään nopeasti nesteeksi, jolloin saadaan erittäin korkealaatuista pyrolyysiöljyä. RTP ™ -menetelmä estää myös tehokkaasti kiintoaineiden, kuten hiilen, kulkeutumisen lopputuotteeseen. KESTÄVÄÄ JA UUSIUTUVAA ENERGIAA Pyrolyysi on erittäin kilpailukykyinen ja vaihtoehto toisen sukupolven biopolttonesteiden valmistusta ja investointia harkittaessa. Ympäristöetujensa lisäksi RTP ™ :n vahvuutena ovat sen suhteellisesti alhai

Sivu 43

semmat investointikustannukset. RTP™yksikkö voidaan rakentaa joko integroituna olemassa olevan tuotantolaitoksen (sellutehtaan, sahan tai voimalaitoksen) yhteyteen tai erillisenä niin kutsuttuna ”standalone”-yksikkönä. RTP ™ -laitteisto on kompakti ja moduuleihin perustuva, joten sen asennuskustannukset ja tilavaatimukset ovat vähäiset. RTP ™ on myös skaalautuva – se voidaan suunnitella ja mitoittaa pyrolyysiöljyn tuotantotarpeen mukaan aina sadasta tuhanteen (100–1000) kuivaainetonnia vuorokaudessa prosessoivaan yksikköön. RTP ™ :n raaka-aineena voidaan käyttää monen tyyppisiä jo tällä hetkellä saatavissa olevia biomassoja, kuten metsätaloudesta ja -teollisuudesta saatavia hakkuuja sivuainejakeita (energiapuuta, haketta, purua, kuorta) ja maataloudesta saatavia biomassoja (olkia, ruohoa). Myös kierrätettävät raaka-aineet kuten puupohjaiset rakennus- ja purkumateriaalit tarjoavat hyvää, ekologisesti kestävää pyrolyysiöljyn raaka-ainetta. Pyrolyysiöljyllä voidaan korvata lämmityksessä ja energiantuotannossa käytettävää polttoöljyä. Tutkimusten mukaan jo nykyisellä raaka-öljyn hintatasolla kustannussäästöt voivat olla jopa 40 prosentin luokkaa. 1 Honeywell UOP on laboratorio-olosuhteissa jalostanut pyrolyysiöljyä toisen sukupolven liikennepolttonesteiksi eli vihreäksi bensiiniksi, dieseliksi ja kerosiiniksi. Jalostusprosessissa on hyödynnetty Honeywell UOP:n vetykäsittelyteknologiaa ja -osaamista. Tuotetut biopolttonesteet ovat ominaisuuksiltaan hyvin samanlaisia kuin tällä hetkellä markkinoilla olevat raakaöljypohjaiset polttoaineet, joten käytössä olevaa infrastruktuuria ja kalustoa voidaan hyödyntää sellaisenaan. Honeywell UOP arvioi pyrolyysiöljyn jatkojalostusteknologian tulevan markkinoille vuonna 2012. Yhdysvaltain energiaministeriö (The United States Department of Energy) myönsi äskettäin Honeywell UOP:lle rahoituksen Havaijille rakennettavaa koelaitosta varten. Laitos jalostaa valmistuttuaan toisen sukupolven liikennepolttonestettä selluloosa-/ligniinipe?räisistä biomassoista. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Biomassan jalostus energiaksi ja toisen sukupolven polttonesteiksi pyrolyysin avulla on erityisen houkuttelevaa siellä, missä on saatavilla prosessiin soveltuvaa biomassaa ja missä hiilijalanjäljen pienentämiselle ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiselle on olemassa strateginen tai poliittinen tarve. Suomen metsäklusteri on tästä erinomainen esimerkki – meillä on raakaaine, tehokkaat hankintaketjut ja tarvittava infrastruktuuri sekä osaaminen, mikä mahdollistaa Envergent Technologies RTP ™ -teknologian nopean käyttöönoton. Kanadan FPAC (Forest Products Association of Canada) julkisti hiljattain tutkimuksen Kanadan metsäteollisuuden tulevaisuuden muutostrategioista, joissa bioenergia, biokemikaalit ja muut biotuotteet ovat keskeisessä asemassa. Tutkimuksen mukaan pyrolyysi luetaan valmiiksi ja teollisessa mittakaavassa käyttökelpoiseksi teknologiaksi. Tutkimuksessa vertailtiin myös eri biojalostusvaihtoehtoja ja RTP ™ : n kaltaisen pyrolyysin todettiin antavan parhaan tuoton sijoitetulle pääomalle (ROCE). Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n (International Energy Agency) mukaan globaalin energiantarpeen odotetaan kasvavan 1,5 prosentin vuosivauhtia ja saavuttavan 16 miljardia öljytonnia vastaavan (ton oil equivalent) tason vuonna 2030. Samalla hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt ilmakehään nousevat 40 gigatonniin vuodessa, mikäli ilmastotoimenpiteisiin ei ryhdytä riittävän nopeasti ja voimallisesti. EU:n RES-tavoitteiden mukaisesti 10 prosenttia vuoden 2020 liikennepolttonesteistä tulee olla uusiutuviin energialähteisiin perustuvia biopolttonesteitä. Ilmastotavoitteiden siivittämänä toisen sukupolven biopolttonesteiden kysynnän voidaankin olettaa kasvavan lähivuosina merkittävästi. Envergent Technologies ja Honeywell UOP toimivat tiiviissä yhteistyössä Honeywell Oy:n ja sen Suomessa toimivan sellu- ja paperiliiketoiminnan osaamiskeskuksen kanssa tavoitteenaan tarjota kokonaisratkaisuja sekä pyrolyysiin että biomassan kaasutukseen ja Fischer-Tropsch-synteesiin pohjautuviin toisen sukupolven polttonesteiden investointeihin Euroopassa. ? 1 Oletukset: Raakaöljyn hinta 60 dollaria/ barreli, RTP yksikön koko 400 kuiva-ainetonnia raaka-ainetta/vuorokausi, 15 vuoden suorat poistot (CAPEX), yksikön käyttöaste 330 päivää vuodessa. ? KARI LIUKKO HONEYWELL PROCESS SOLUTIONS enertec 1 / 2010 43

Sivu 44

Olkiluoto 3:ssa ollaan siirtymässä rakentamisesta asentamiseen myös reaktori laitoksella ”Olkiluoto 3 -työmaalla on edetty rakentamisesta asennuspainotteiseen työvaiheeseen. Keväällä 2010 työt etenivät noin 3 800 työntekijän voimin kohti reaktorilaitoksen päälaitteiden asennustöitä”, OL3:n viestintäpäällikkö Käthe Sarparanta kertoi. 44 enertec 1 / 2010 H uhtikuussa olivat sekä putki- että sähkökaapeliasennustyöt käynnissä. Ennenkuin päälaitteet, kuten reaktoripaineastia, höyrystimet ja paineistin voidaan viedä reaktorirakennukseen, pitää testata reak torirakennuksen päänostimen eli polaarinosturin järjestelmät. Siihen asennetaan lisäksi väliaikaisesti apunostimia, jotta kapasiteetti riittää yli 500 tonnin nostoihin. Asennusten lisääntyessä rakentaminen jatkui. Reaktorilaitoksen rakennusten valmiusaste läheni yhdeksääkymmentä prosenttia ja monet rakennukset ovat vesikatossaan. Myös reaktorirakennuksen kupoliosan betonointityöt etenevät: tavoitteena on, että sisemmän suojarakennuksen kupoliosan betonityöt saadaan kesään mennessä päätökseen. Kaikkia betonointitöitä kontrolloidaan kaikissa vaiheissa. Betonitöiden tarkastusprosessi on moniportainen, systemaattinen ja yksityiskohtainen. Ensin ovat hyväksytyt suunnitelmat töiden toteuttamiseksi. Sitä seuraavat työvaihetarkastukset, betonoinnin aloiKuvat: TVO / Hannu Huovila

Sivu 45

tusvalmiustarkastus, betonoinnin valvonta, rakenteen lopputarkastus ja hyväksyntä. Jokainen vaihe dokumentoidaan ja hyväksytään ennen etenemistä seuraavaan vaiheeseen. Tehokasta tuhkansiirtoa Koparilta Y ritysostojen myötä Kopar tarjoaa asiakkailleen entistä laajemman valikoiman laitteita jauhemaisten materiaalien käsittelyyn. Mekaanisten kuljettimien lisäksi Kopar suunnittelee ja valmistaa nykyään myös pneumaattisia siirtolaitteita, perustuen Elmomet-teknologiaan. Pneumaattinen siirto on erittäin kustannustehokas materiaalinsiirtotapa erityisesti voimalaitoksissa. Luotettavimpana sekä kilpailukykyisimpänä ratkaisuna Kopar tarjoaa ns. pulssitulppapainekuljetusta (pulse dense phase) varsinkin leijupetituhkan ja hiekan kuljetukseen. Erilaisten kuljetinjärjestelmien lisäksi Koparin tuotevalikoimaan kuuluvat mm. siilot, seulat, annostelu- sekä pölynpoistolaitteet. Resursseja betonointitöihin ja niiden valvontaan tarvitaan jatkossa vähenevä määrä, mutta asentajien määrän kasvaessa työmaan kokonaisvahvuuden arvioidaan pysyttelevän lähellä neljäätuhatta. Tällä hetkellä kolme suurinta kansallisuusryhmää ovat suomalaiset ja puolalaiset noin neljänneksellä. Saksalaisia on vajaat 20 prosenttia, jonka jälkeen tulevat slovakit, ranskalaiset ja kroaatit. Kaiken kaikkiaan työmaalla oli keväällä 2010 noin 50 kansallisuutta rakentamassa ja asentamassa. ? Materiaalin käsittelylaitteiden lisäksi Kopar valmistaa raakaveden mekaanisia suodatuslaitteita kuten automaattivälppiä, ketjukorisuotimia ja rumpukorisuotimia, joilla vesistöistä otettavat suuret vesimäärät puhdistetaan mekaanisesti ennen käyttöä jäähdytys- tai prosessivetenä. Kopar suorittaa parhaillaan hienovälppien peruskorjausta yhdessä Loviisan ydinvoimalan vedenottamoista. Kokemuksella. Luotettavasti. ? Lisätietoja: www.kopar.fi Varaajia ja virtalähteitä 30 vuoden kokemuksella Ellego Powertec Oy, Linnapellontie 18, 24910 HALIKKO AS Puh : (02) 737 250 /// Fax : (02) 737 2530 /// e-mail: info[at]ellego.fi www.ellego.fi enertec 1 / 2010 45

Sivu 46

Puupolttoaineita luotettavasti suhdanteista riippumatta L &T Biowatti on kotimainen bioenergia-alan palveluyritys. Yhtiön ydintoimintaa on biopolttoaineiden tuottaminen ja toimittaminen eri kokoisille lämpö- ja voimalaitosasiakkaille koko valtakunnan alueel la. L&T Biowatin vuotuinen polttoainemäärä energiaksi muutettuna on noin 4 TWh. Yhtiöllä ei ole omaa energiantuotantoa. Vuonna 1994 perustetulla yrityksellä on runsaasti kokemusta ja osaamista lämpö- ja voimalaitosten polttoainehuollosta. Valtakunnallinen polttoaineterminaaliverkosto tukee ja mahdollistaa tehokkaan polttoainelogistiikan, kustannustehokkuuden sekä luotettavan toimitusvarmuuden. Vuonna 2009 perustettu oma hankintaorganisaatio hankkii raaka-aineita merkittävän määrän suoraan metsästä. – Hankinta tapahtuu monipuolisten metsäpalvelujen yhteydessä. Palve46 enertec 1 / 2010 lumme on suunnattu muun muassa metsänomistajille, rakentajille, infrarakentajille, kaupungeille ja kunnille. Oman hankinnan avulla varmistamme raaka-aineen saannin riippumatta metsäteollisuuden laitosten käyntiasteesta, sanoo L&T Biowatin uusi toimitusjohtaja Tomi Salo. Suoraan metsästä peräisin olevien polttoaineiden lisäksi asiakkailla on valittavanaan erilaisia kierrätyspolttoaineita ja energiajakeita. Kierrätyspolttoaineiden raaka-aineita ovat syntypaikkalajitellut polttokelpoiset raaka-aineet, joita ei voi käyttää uudelleen. Näitä ovat esimerkiksi puu, paperi, pahvi tai polttokelpoinen muovi. Polttoaineet valmistetaan aina raaka-aineen laadun ja asiakkaan vaatimusten mukaan. Suomessa biopolttoaineista varsinkin puupohjaiset polttoaineet ovat merkittävässä roolissa, jotta EU:n asettamat tavoitS arlin Oy Ab on toimittanut Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitokseen (KauVoprojekti) uusinta kompressoritekniikkaa edustavan Quantima Q-43 turbokompressorin. Kompressori tuottaa paineilmaa 43 m 3 /minuutissa. Paineilmaa käytetään voimalaitoksessa instrumentti-ilmana kattilan eri toimilaitteille sekä työilmana lähettimien toimintaan ja lentotuhkan siirtämiseen. Quantima-suurnopeusturbokompressoreissa hyödynnetään ainutlaatuista kompressoritekniikkaa, jossa sähkömoottori ja turbotekniikka muodostavat kokoteet uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisestä voidaan saavuttaa. Suomi on sitoutunut 9,5 prosenttiyksikön uusiutuvan ener gian osuuden lisäykseen vuoteen 2020 mennessä. L&T Biowatti on osa Lassila & Tikanoja -konsernia. ? Uusinta kompressoritekniikkaa edustava Quantima suurnopeusturbokompressori tuottaa Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen paineilman naisuuden. Magnettilaakeroitu roottori, jonka molemmissa päissä on juoksupyörä on kompressorin ainoa pyörivä osa. Tämä mahdollistaa kosketuksettoman 75 000 rpm pyörimisnopeuden. Kompressorissa ei käytetä lainkaan öljyä ja se ja kuluttaa vähän energiaa. Suorituskyky pysyy muuttumattomana koko käyttöiän. Quantiman koko ja paino on vain 40–50 % vastaavantehoisen ruuvikompressorin koosta ja painosta. ? Lisätietoja: www.sarlin.com

Sivu 47

”TAKING YOU FROM KNOW-HOW TO SHOW-HOW” WORLD BIOENERGY 2010 25-27 MAY 2010 JÖNKÖPING, SWEDEN WWW.WORLDBIOENERGY.COM enertec 1 / 2010 47

Sivu 48

KPA UNICONIN JA REJLERS PROJEKTIEN YHTEISTYÖ JATKUU LAHTI ENERGIAN LÄMPÖLAITOSPROJEKTISSA KPA Unicon Oy ja Rejlers Projektit Oy ovat menestyksekkäästi toteuttaneet jo useita lämpölaitosprojekteja sekä kotimaassa että ulkomailla. Uusin on juuri alkanut Lahti Energia Oy:n vesikattilalaitosprojekti. K PA Unicon Oy ja Lahti Energia Oy ovat sopineet 47 MW:n lämpökeskuksen toimittamisesta Mukkulan kaupunginosaan Lahteen. Laitos tuottaa kaukolämpöä Lahti Energian kaukolämpöverkkoon ja on tyypiltään huippu- ja varalämpökeskus, jonka arvioitu käyttöaika on enimmillään 2500 tuntia vuodessa. Pääpolttoaineena laitoksessa on maakaasu ja varapolttoaineena kevytöljy. Lämmöntuotantokapasiteetti riittää noin 5000 omakotitalon lämmittämiseen kylmimpänä vuodenaikana. KPA Unicon korostaa ympäristöystävällisyyttä laitoksen suunnittelussa ja laitevalinnoissa, ja päästöt tulevat olemaan erittäin pienet, kertoo KPA Unicon Oy:n projektipäällikkö Raimo Rossinen. Sähköistys- ja automaatio (EIC)osuuden toteuttaa Rejlers Projektit Oy KPA Unicon Oy:n vaatimusten mukaisesti. Lahti Energialle toimitettavan kattilalaitoksen EIC-osuuteen Rejlers Projektien osalta sisältyy sähkö- ja automaation suunnittelu, laitteistot, asennukset ja niiden käyttöönotto sekä asiakkaan kouluttaminen. Automaatiojärjestelmä toteutetaan Metso DNA- järjestelmällä. Suunnittelu ja laitehankinnat on tehty, asennukset alkavat kesäkuussa. 48 enertec 1 / 2010 Kuvassa vasemmalta oikealle: Lahti Energian projektipäällikkö Pekka Airaksinen, KPA Uniconin suunnittelupäällikkö Pekka Rastas ja Rejlers Projektien projektipäällikkö Aki Kärnä Lahti Energian voimalaitoksen portilla. Rakennuksen ja kattilalaitteiston osalta asennustyöt aloitetaan Mukkulassa toukokuun alussa ja laitos luovutetaan koekäytettynä Lahti Energialle lokakuun lopussa 2010. Tähän mennessä projekti on sujunut aikataulun mukaisesti hyvässä yhteistyöhengessä, niin tilaajan Lahti Energian kuin toimittajienkin kanssa. Osa toimijoista on ollut jo ennen tätä projektia toteuttamassa lämpölaitosprojekteja meille, joten väki on tuttua entuudestaan, toteaa Lahti Energian projektipäällikkö Pekka Airaksinen. KPA Unicon ja Rejlers Projektit ovat aikaisemminkin toteuttaneet lämpölaitosprojekteja yhdessä. Viimeisin, ehkä merkittävin ulkomaan kohde, oli KPA Uniconin Venäjälle Shchuch’yeen Länsi-Siperiaan toimittama seitsemän kattilan, 92 MW:n kattilalaitos. Rejlers Projektit Oy:n toimitukseen kuului kokonaistoimituksena sähköistys- ja automaatiojärjestelmä. Projektin suunnittelu alkoi vuonna 2004 ja asennukset vuoden 2007 alussa. Tämä amerikkalais,- venäläis- ja suomalaisyhteistyön tuloksena syntynyt laitos otettiin käyttöön vuoden 2009 alussa, kertoo Hannu Soinvirta Rejlers Projektit Oy:stä. ? Lisätietoja www.kpaunicon.com ja www.rejlers.fi

Sivu 49

yrityshakemisto Kuva: PhotoDisc

Sivu 50

7 8 10 15 15 AIRFIL OY Mustanhevosentie 1-2 37800 Toijala Puh. 020 740 2500 Faksi 020 740 2510 sales[at]airfil.eu www.airfil.fi Yhteyshenkilö Aki Kantonen myyntipäällikkö aki.kantonen[at]airfil.eu Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 3 milj. EUR Henkilöstö: 40 Perustamisvuosi: 1981 Erityisosaamisen alueet Suodattimet mm. poltto- ja jäähdytysilmalle, hydrauliikalle, voiteluöljylle, vedelle Öljynerottimet ja huohottimet ARVO-PUTKI OY Kartanontie 55 23100 Mynämäki Puh. 02 430 6434 Faksi 02 430 5275 www.arvoputki.fi Yhteyshenkilö Juha Sillanterä juha.sillantera[at]arvoputki.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 5 milj. EUR Henkilöstö: 12 Perustamisvuosi: 1977 Erityisosaamisen alueet Polyuretaanilla eristetyt putkijärjestelmät 2 4 7 9 11 15 BRUGG-PEMA OY PL 707, 60101 Seinäjoki Puh. 06 428 8700 Faksi 06 417 7000 Virkatie 1, 01510 Vantaa Puh. 09 3465 5310 Faksi 09 3465 5311 info[at]bruggpema.fi www.bruggpema.fi Yhteyshenkilö Kari Kuronen etunimi.sukunimi[at]bruggpema.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 5 milj. EUR Henkilöstö: 10 Perustamisvuosi: 1986 Emoyhtiö: Brugg Rohrsystem AG Erityisosaamisen alueet Taipuisat esieristetyt putkijärjestelmät kauko- ja aluelämpöön sekä talotekniikkaan. Turvaputket teollisuuteen, 2-vaipparakenne ja vuotohälytysjärjestelmä agressiivisille nesteille ja kaasuille. Korroosiovapaat materiaalit. 50 enertec 1 / 2010 yrityshakemisto Katso sivu 12 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 2 8 ANTTI-TEOLLISUUS OY Koskentie 89 25340 Kanunki Puh. 02 774 4700 Faksi 02 774 4777 project[at]antti-teollisuus.fi www.antti-teollisuus.fi Yhteyshenkilöt Samu Jalonen samu.jalonen[at]antti-teollisuus.fi Markko Takkinen markko.takkinen[at]antti-teollisuus.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 15 milj. EUR Henkilöstö: 120 Perustamisvuosi: 1952 Erityisosaamisen alueet Siilot ja siilojen teräsrakenteet Kierresaumasäiliöt sprinklerlaitoksiin Mekaaniset ja pneumaattiset kuljettimet BMH TECHNOLOGY OY PL 32, 26101 Rauma Puh. 020 486 6800 Faksi 020 486 6990 bmh[at]bmh.fi www.bmh.fi Yhteyshenkilöt BMH Energy: Tom Sangder, tom.sangder[at]bmh.fi BMH Enviro: Peter Wallenius, peter.wallenius[at]bmh.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 48 milj. EUR Henkilöstö: 125 Emoyhtiö: Hollming Oy Erityisosaamisen alueet Täydelliset kiinteän polttoaineen ja tuhkan käsittelyjärjestelmät voimalaitoksille, sisältäen vastaanotto-, murskaus- ja seulonta-asemat, automaattiset varastointi- ja purkujärjestelmät sekä kuljetin- ja syöttöjärjestelmät kattilalaitokselle. Kierrätyspolttoaineen (SRF) prosessointi ja käsittely polttolaitoksille. Tunnetut tuotenimemme: ECO-Crusher ™ ja TYRANNOSAURUS ® -murskaimet/repijät, LPE/LPD ruuvipurkaimet. 6 12 15 BUREAU VERITAS Hermannin Rantatie 10 00580 Helsinki Puh. 010 830 8630 Faksi 010 830 8690 helsinki[at]fi.bureauveritas.com www.bureauveritas.fi Yhteyshenkilö Marcus Ahlroth myyntipäällikkö marcus.ahlroth[at]fi.bureauveritas.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 50 (Bureau Veritas Suomi) Perustamisvuosi: 1984 (Bureau Veritas Suomi) Emoyhtiö: Bureau Veritas S.A. Erityisosaamisen alueet Bureau Veritas on kansainvälinen luokituslaitos, joka arvioi laatua, ympäristöä, sosiaalista vastuuta sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien standardien ja säännöksien noudattamista. Palveluitamme ovat teollisuustarkastukset, johtamisjärjestelmäsertifioinnit ja -koulutukset. Palvelemme sekä monikansallisia suuryrityksiä että paikallisia PK-yrityksiä, myös erityisosaamista vaativilla toimialoilla. 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti Katso sivu 12 Katso sivut 1 ja 28 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot

Sivu 51

15 DET NORSKE VERITAS OY AB Keilasatama 5 02150 Espoo Puh. 09 681 691 Faksi 09 692 6827 www.dnv.fi Yhteyshenkilöt Meritekniikka: Frej Mattsson frej.mattsson[at]dnv.com Sertifiointi: Osmo Flink osmo.flink[at]dnv.com Pia Tilli pia.tilli[at]dnv.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 72 Perustamisvuosi: 1864 Norja (1957 Suomi) Emoyhtiö: Det Norske Veritas AS Erityisosaamisen alueet Laivojen ja meriteknisten laitteiden luokitus Johtamisjärjestelmien sertifiointi Koulutuspalvelut 7 8 9 FORMIA VESME OY Enontie 2 61850 Kauhajoki Puh. 0207 570 400 Faksi 0207 570 430 vesme[at]formiatech.com www.formiatech.fi Yhteyshenkilö Kari Anttila liiketoimintayksikön johtaja kari.anttila[at]formiatech.com Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 10 milj. EUR Henkilöstö: 65 Perustamisvuosi: 1976 Erityisosaamisen alueet Biomassan, turpeen ja kierrätyspolttoaineiden käsittelyjärjestelmät lämpöja voimalaitoksille sekä prosessiteollisuudelle. Intralogistiikkaratkaisut valmistavalle teollisuudelle. Luotettavat huolto- ja teknologiapalvelut. HANSA POWER OY Höyläämötie 18 A 00380 Helsinki Puh. 09 492 122 Faksi 09 498 630 info[at]hansapower.fi www.hansapower.fi Yhteyshenkilöt Kari T. Punakivi Jenni Kotakorpi Tietoa yrityksestä Perustamisvuosi: 1989 Erityisosaamisen alueet Sisaryhtiö Venäjällä: Hansaenergo ZA0, www.hansaenergo.ru Uniconfort biokattilalaitokset (hake, puru, pelletti ym.) höyrylle, vedelle ja kuumaöljylle (max 5,8 MW, max 25 bar), myös CHP. LOOS höyry (-55 t/h)- ja kuumavesikattilat (-38MW), Bertrams kuumaöljykattilat (-45 MW), Ingersoll-Rand Mikroturbiinit (250 kWe), Dresser-Rand turbiinit (-2,35 MWe) 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti ENERKEM OY PL 3 45101 Kouvola Puh. 05 321 2215 Faksi 05 321 2219 www.enerkem.fi Yhteyshenkilö Tim Nylund tim.nylund[at]enerkem.fi Puh. 0400 653 414 Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 1,0 milj. EUR Henkilöstö: 8 Perustamisvuosi: 1954 Erityisosaamisen alueet Kemialliset puhdistukset, peittaukset, passivoinnit, happokäsittelyt Demisteri myynti GREENSTREAM NETWORK OYJ Kluuvikatu 3 00100 Helsinki Puh. 020 743 7800 Faksi 020 743 7810 info[at]greenstream.net www.greenstream.net Yhteyshenkilö Jussi Nykänen, CEO etunimi.sukunimi[at]greenstream.net Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 7,8 milj. EUR Henkilöstö: 40 Perustamisvuosi: 2001 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot 7 Katso sivu 28 6 10 Katso sivu 40 Erityisosaamisen alueet GreenStream on johtava pohjois-eurooppalainen yritys, joka tarjoaa sijoitusmahdollisuuksia sekä välitys- ja neuvonantopalveluita päästökaupan ja uusiutuvan energian markkinoilla. GreenStream on Suomen Finanssivalvonnan valvoma yritys, jolla on edustus Berliinissä, Kiovassa, Moskovassa, Oslossa, Pekingissä, Tukholmassa, Vilnassa ja yhteisyritys Johannesburgissa. Katso sivu 41 15 Katso sivu 42 HONEYWELL PL 1001 (Viestikatu 1-3) 70601 Kuopio Puh. 020 752 2000 Faksi 020 752 2400 finland.info[at]honeywell.com www.honeywell.fi Yhteyshenkilö Jan Stenlund Erityisosaamisen alueet Honeywell on asiakkaitaan maailmanlaajuisesti palveleva, teknologiaan ja tuotantoon keskittyvä Fortune 100 -monialayritys, jonka toimialoja ovat ilmailu, rakennus- ja teollisuusautomaatio,kuljetus- ja voimantuotantojärjestelmät sekä erikoismateriaalit. yrityshakemisto enertec 1 / 2010 51

Sivu 52

15 15 15 J-TRADING OY AB Kuriiritie 15 01510 Vantaa Puh. 020 745 8600 Faksi 020 745 8650 www.j-trading.fi Yhteyshenkilö Philip Juslin philip.juslin[at]j-trading.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: n. 11 milj. EUR Henkilöstö: 31 Perustamisvuosi: 1982 Emoyhtiö: Oy J-Trading Ab Erityisosaamisen alueet Oy J-Trading Ab on erikoistunut myymään ajoneuvoja, koneita, kalusteita ja palveluita asiakaskunnalle, joka ammattimaisesti suunnittelee, rakentaa ja hoitaa ulkoympäristöä. KOPAR OY Sepänkatu 2, 39700 Parkano Puh. 03 440 180 Faksi 03 440 1811 info[at]kopar.fi www.kopar.fi www.elmomet.fi www.siteteollisuus.fi Yhteyshenkilö Yrjö Norri myyntijohtaja yrjo.norri[at]kopar.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 16 milj. EUR Henkilöstö: 100 Perustamisvuosi: 1989 Erityisosaamisen alueet Jauhemaisten materiaalien käsittelylaitteet: kolakuljettimet, kuljetinketjut, pneumaattiset kuljetinjärjestelmät, siilot, seulat, annostelu- ja lastauslaitteet sekä pölynpoistolaitteet. Raaka- ja prosessiveden mekaaniset suodatuslaitteet: automaattivälpät, ketjukorisuotimet, rumpukorisuotimet. LRQA Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Puh. 020 791 8350 Faksi 020 791 8301 helsinki[at]lrqa.com www.lrqa.fi Yhteyshenkilö Timo Pajunen Service Delivery Manager timo.pajunen[at]lrqa.com Tietoa yrityksestä Perustamisvuosi: 1985 Emoyhtiö: Lloyd’s Register Erityisosaamisen alueet Laatu- ja ympäristöjärjestelmien sertifiointi, työterveys- ja turvallisuusjärjestelmien sertifiointi, koulutuspalvelut. 52 enertec 1 / 2010 yrityshakemisto Katso sivu 38 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 8 JAPROTEK OY AB PL 12 (Pohjantie 9) 68601 Pietarsaari Puh. 020 188 0511 Faksi 020 188 0415 Yhteyshenkilö Ulf Sarelin ulf.sarelin[at]vaahtogroup.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 20 milj. EUR Henkilöstö: 90 Perustamisvuosi: 1988 Emoyhtiö: Vaahto Group Ltd. Erityisosaamisen alueet Design and manufacture of reactors, heat exchangers, columns, autoclaves, pressure vessels and tanks according to all major codes in stainless steels, titanium, nickel alloys and clad materials for process industries and power plants. Large agitators for chemical, pulp&paper, metallurgical industries and waste water plants. Pressure vessels, tanks, fuel racks and reactor internal parts for nuclear power plants. Columns and reactors for biofuel processes. Katso sivu 45 11 Katso sivu 46 L&T BIOWATTI OY Sentnerikuja 1 00440 Helsinki Puh. 010 4608 Faksi 010 465 8298 etunimi.sukunimi[at]biowatti.fi www.biowatti.fi Yhteyshenkilö Tomi Salo tomi.salo[at]biowatti.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 65 milj. EUR Henkilöstö: 90 Perustamisvuosi: 1993 Erityisosaamisen alueet Puusta puhdasta energiaa Kokonaisratkaisuja sekä asiakaskohtaisia palveluja energiantuottajille, puunjalostajille, metsänomistajille ja kiinteistöjen lämmittäjille. L&T Biowatti on osa Lassila & Tikanoja -konsernia. 2 12 NESTE JACOBS OY Kilpilahti, Teknologiakeskus, PL 310, 06101 Porvoo Keilaranta 16 B, 02150 Espoo Tornatorintie 3, 48100 Kotka Puutarhakatu 53, 20100 Turku Puh. 010 458 11 www.nestejacobs.com Yhteyshenkilöt Raimo Kaunismäki Puh. 050 458 7290 Juha Tilli Puh. 050 458 9885 Lars-Ove Olsson Puh. +46 70 771 2060 Erityisosaamisen alueet Engineering and contracting group specialized in Chemical Process Industry, Oil Refining & Petrochemicals and Energy production. Services from Studies through Detail Engineering to Turn key deliveries. 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot

Sivu 53

6 10 15 8 ODOROFF OY Jousitie 2 C 20760 Piispanristi Puh. 020 741 2140 Faksi 020 741 2145 info[at]odoroff.fi www.odoroff.fi Yhteyshenkilö Mikko Lohi mikko.lohi[at]odoroff.fi Erityisosaamisen alueet Odoroff Oy on hajujen poistoon erikoistunut yritys Hajunpoistoratkaisut absorptioreaktorilla tai aktiivihiilellä Suunnittelu ja konsultointi Odoroff- hajunpoisto jätevesipumppaamoille, jätepuristin kuiluihin, biojätetiloihin yms. RAKENNUSLIIKE POROKKI OY PL 93 44101 Äänekoski Puh. 0207 641 460 Faksi 0207 641 461 etunimi.sukunimi[at]porrokki.fi www.porrokki.fi Yhteyshenkilö Pekka Porrassalmi pekka.porrassalmi[at]porrokki.fi Erityisosaamisen alueet Rakennusliike Porrokki Oy on vuonna 1989 perustettu äänekoskelainen rakennusliike. Erikoistuminen teollisuusrakentamiseen on taannut vakaat asiakassuhteet vaativien tilaajien kanssa. Kokemusta löytyy erityisesti voimalaitosrakentamisesta, kuten Keljonlahden voimalaitoksen paikallavalutöistä. RAUMASTER OY Nortamonkatu 34 26100 Rauma Puh. 02 837 741 Faksi 02 8377 4277 www.raumaster.fi Yhteyshenkilö Juhani Rasilainen juhani.rasilainen[at]raumaster.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 58 milj. EUR Henkilöstö: 160 Perustamisvuosi: 1984 Tytäryhtiöt Suomessa Raumaster Paper Oy 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti Katso sivu 32 Erityisosaamisen alueet Voimalaitosten ja puunjalostuslaitosten materiaalinkäsittelyjärjestelmät 15 15 PROFOX COMPANIES OY Kumitehtaankatu 5 04260 Kerava Puh. 0207 416 620 Faksi 0207 416 629 sales[at]profox.com www.profox.com Yhteyshenkilö Ari Puuskari ari.puuskari[at]profox.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 8 Perustamisvuosi: 1991 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot Erityisosaamisen alueet Ohjelmistojärjestelmät suunnittelun ja kunnossapidon tarpeisiin mm. energiateolisuuden yrityksille; Navisworks, CADMill ja muut Autodeskin tuotteet. RAUMAN SEUDUN KEHITYS OY PL 127, (Valtakatu 2) 26101 Rauma Puh. 02 834 7000 Faksi 02 8378 7740 www.rsk.fi www.toimitilat.rsk.fi www.raumanseutu.fi Yhteyshenkilö Hanna Tuominen toimitusjohtaja hanna.tuominen[at]rsk.fi Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 8 Perustamisvuosi: 2004 Erityisosaamisen alueet Rauman Seudun Kehitys Oy on seudun 5 kunnan omistama elinkeinoyhtiö, joka tarjoaa yrityksille neuvonta- ja kehittämispalveluja koko yrityksen elinkaaren aikana: aloittavan yrittäjän neuvonta, yritysten kehittämishankkeet, TEKES- ym. tukien asiantuntijapalvelut, yritysten sijoittumis- ja verkostoitumispalvelut, omistajanvaihdosneuvonta. Katso sivu 14 15 Katso sivu 48 KPA UNICON OY Kauppakatu 1 76100 Pieksämäki Puh. 0207 749 200 Faksi 0207 749 201 www.kpaunicon.com Yhteyshenkilö Juha Sormunen juha.sormunen[at]kpaunicon.com Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 7 milj. EUR Perustamisvuosi: 1990 Henkilöstö: 30 Erityisosaamisen alueet Kattilalaitosten kokonaistoimitukset: vesi- ja höyrykattilalaitokset, biokattilalaitokset, lämmöntalteenottokattilat. yrityshakemisto enertec 1 / 2010 53

Sivu 54

15 SARLIN OY AB PL 750, 00101 Helsinki Puh. 010 550 4000 Faksi 010 550 4201 info[at]sarlin.com www.sarlin.com Yhteyshenkilö Jukka Järventaus avainasiakaspäällikkö jukka.jarventaus[at]sarlin.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 85 Emoyhtiö: Sarlin Group Oy Ab Tytäryhtiöt Suomessa Beamex Oy Ab Sarlin Furnaces Oy Ab Erityisosaamisen alueet Tuotteitamme energiantuotantoon: Kompressorit ja paineilman jälkikäsittelylaitteet, typpigeneraattorit, kaasumoottorit, mikroturbiinit, kaasuhälyttimet ja -analysaattorit, vesien käsittely, prosessiautomaation mittaukset, turvatuotteet ja kaukovalvontajärjestelmät. 1 5 6 7 8 SUOMEN LUOTETTAVUUSAKATEMIA Yläportti 1 B, 02210 Espoo Puh. 09 884 3066 0400 800 022 Faksi 09 863 0454 info[at]reliabilityacademy.fi www.luotettavuusakatemia.fi Yhteyshenkilö DI Antti Lyytikäinen info[at]reliabilityacademy.fi Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 4-5 Erityisosaamisen alueet Suomen Luotettavuusakatemia on itsenäinen kouluttaja, jonka ovat perustaneet suomalaiset luotettavuusinsinöörit v. 2008. Yrityskurssimme kattavat seuraavat aiheet: – Miten liitän luotettavuustekniikan tuotekehitykseen – Riskienhallintajärjestelmät (tuotteiden luotettavuusriskit) – Elektroniikan luotettavuusmenetelmät – Luotettavuustestaus, kiihdytetyt testit – Käyttövarmuus ja kunnossapito: RAM, RCM ja LCC analyysit – Turvallissuusanalyysit, koneturvallisuus, menettelyt, dokumentaatio 8 15 UTU ELEC OY PL 20 28401 Ulvila Puh. 02 550 800 Faksi 02 550 8920 etunimi.sukunimi[at]utu.eu www.utuelec.eu Yhteyshenkilö Kari Tuominen Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 120 Perustamisvuosi: 2001 Emoyhtiö: Urho Tuominen Oy Tytäryhtiöt Suomessa UTU Powel Oy Erityisosaamisen alueet UTU Elec Oy kehittää, valmistaa ja markkinoi korkealaatuisia teollisuuden energia- ja voimalaitosten sähkönjakelujärjestelmiä. 54 enertec 1 / 2010 yrityshakemisto 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus Katso sivu 46 5 Katso sivut 11 ja 22 SULZER PUMPS FINLAND OY PL 66, (Pajatie 75) 48601 Kotka Puh. 010 234 3333 Faksi 010 234 3315 www.sulzerpumps.fi Yhteyshenkilö Jukka Vanhala myyntipäällikkö jukka.vanhala[at]sulzer.com Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 95 milj. EUR Henkilöstö: 680 Perustamisvuosi: 2000 Emoyhtiö: Sulzer AG Erityisosaamisen alueet Syöttövesipumput, lauhdepumput, jäähdytysvesipumput, kaukolämpöpumput ja lauhduttimen tyhjöpumput Paperi-ja selluteollisuuden pumput ja sekoittimet MC ® -teknologia Varaosa- ja huoltopalvelut 7 8 TELATEK OY Varvintie 53 92100 Raahe Puh. 08 211 7888 Faksi 08 211 7860 telatekoy[at]telatek.fi www.telatek.fi Yhteyshenkilö Tuomas Tenkula Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 10,5 milj. EUR Henkilöstö: 130 Perustamisvuosi: 1976 Erityisosaamisen alueet Höyry-, vesi- ja kaasuturbiinien pinnoitukset ja koneistukset Voimakattiloiden pinnoitteet Kulutusta ja korroosiota kestävät pinnoitteet Yhdistelmäpinnoitteet, kitkaa lisäävät karbidipinnoitteet, keraamiset pinnoitteet Sylintereiden ja telojen pinnoitus Johteiden, peruslevyjen, akseleiden, laakereiden, kantokehien, venttiilien ja pumppujen kunnostus 2 8 15 VACON OYJ Runsorintie 7 65380 Vaasa Puh. 020 121 21 Faksi 020 121 2205 info[at]vacon.com www.vacon.com Yhteyshenkilö Heikki Hiltunen varatoimitusjohtaja heikki.hiltunen[at]vacon.com Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 272 milj. EUR Henkilöstö: 1231 Perustamisvuosi: 1993 Emoyhtiö: Vacon Oyj Erityisosaamisen alueet Vacon on 0,25 kW - 5 MV:n taajuusmuuttajia suunnitteleva, valmistava ja myyvä yritys. Vacon toimittaa ratkaisuja mm. rakennus-, paperi- ja sellu-, meri- ja laivateollisuuden sekä veden- ja jäteveden käsittelyn tarpeisiin. 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti Katso sivu 17 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot

Sivu 55

4 10 11 13 14 Katso sivu 30 ja takakansi 6 14 15 Katso sivu 14 VAPO OY PL 22 40101 Jyväskylä Puh. 020 790 4000 Faksi 020 790 5601 info[at]vapo.fi www.vapo.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 573,7 milj. EUR Henkilöstö: 1451 Perustamisvuosi: 1940 Tytäryhtiöt Suomessa Vapo Timber Oy Erityisosaamisen alueet Vapo on Itämeren alueen johtava paikallisten ja uusiutuvien polttoaineiden, biosähkön ja -lämmön sekä ympäristöliiketoimintaratkaisujen toimittaja. MUISTIINPANOT 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti ÅF Rajatorpantie 8 01600 Vantaa Puh. 040 348 5511 Faksi 09 3487 0810 info.fi[at]afconsult.com www.afconsult.com Yhteyshenkilö Jarkko Hellsten myyntipäällikkö jarkko.hellsten[at]afconsult.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 230 Perustamisvuosi: 2002 Emoyhtiö: ÅF Group, Ruotsi 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot Erityisosaamisen alueet ÅF tarjoaa kattavan valikoiman energia- ja voimalaitosalan suunnittelu-, konsultointi- ja projektinhoitopalveluja. Toimimme maailmanlaajuisilla markkinoilla. Hallitsemme energian tuottamiseen ja lämmönjakeluun liittyvien hankkeiden eri vaiheet hankeselvityksestä perusparannuksiin. yrityshakemisto enertec 1 / 2010 55

Sivu 56

Invitation to the 7th International Exhibition for Suppliers to the Pulp, Paper, Board and Converting Industries www.PulPaper2010.com Visit our website to fi nd the latest news and updates Arranged by: Paper Engineers’ Association (PI) in co-operation with Adforum and The Finnish Fair Corporation ADFORUM AB E-mail: info[at]adforum.se www.PulPaper2010.com

Sivu 57

Sivu 58

Suomen soissa on energiaa enemmän kuin Norjalla Pohjanmeren öljyssä. Käytössä siitä on 1 %. Tarvitsemme energiatuotannon käyttöön lisää suo- ja turvemaita, jotta suomalaisten eurot eivät kuluisi kalliiseen, fossiiliseen tuontienergiaan. Suomella on turpeessa suunnaton omaisuus, jota voidaan sekä kasvattaa että hyödyntää. www.2prosenttia.fi ????????????????????????