enertec - Suomen energiateknologiajulkaisu 1/2009
enertec.fi 1/2009 on bioenergian erikoisnumero. Suomenkielinen energia-alan asiantuntijajulkaisu enertec.fi keskittyy vuoden 2009 ensimmäisessä numerossaan bioenergiaan. Julkaisu sisältää projektitietoa ja sen yrityshakemistosta löytyvät keskeiset alan toimijat.
SISÄLLYSLUETTELO
Sivu -1
enertec.fi Uusiutuva energia on haaste Suomen energiantuottajille SIVUT 10–13 Suomi ja EU samoilla linjoilla ilmasto- ja energiapolitiikassa SIVUT 6–8 Vesi vanhin voitehista SIVUT 24–27
Sivu 0
Yhdyskuntatekniikka Infratech 2009 ?????????? ??????????????????????? 27.–29.5.2009 Rekisteröidy kävijäksi www.yhdyskuntatekniikka.fi Vesimittarikurssi 26.-27.5. Vesihuoltolaitosten asentajien ja työnjohdon koulutuspäivät 26.-27.5. YT-foorumi 27.-29.5. Infra ry:n neuvottelupäivät 27.5. Vesihuolto 2009 27.-28.5. Kunnosta on kysymys -seminaari 27.-28.5. Jätelaitospäivät 27.-28.5. Kuntatekniikan päivät 28.-30.5. Tieisännöitsijöiden neuvottelupäivät 29.5. ??????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? ???????????????????????????????????????????
Sivu 1
Puhdasta tehokkuutta. Tänään tehtävät voimalaitospäätökset vaikuttavat energiantuotannon taloudellisuuteen ja ympäristön hyvinvointiin vielä vuosikymmenien kuluttua. Me haluamme huolehtia luonnosta kehittämällä tehokkaita ja ympäristöä säästäviä energiaratkaisuja. ???????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? ???????????????????????????????????? www.fosterwheeler.fi
Sivu 2
ENERTEC 1/2009 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 HELSINKI Puh. (09) 686 6250 Faksi (09) 685 2940 info[at]publico.com www.publico.com TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mirkka Rytilahti PÄÄTOIMITTAJA Risto Valkeapää TOIMITTAJAT Merja Kihl Ari Mononen Sami J. Anteroinen GRAPHIC DESIGN A5 Plate Media Oy TILAUKSET tilaukset[at]publico.com www.enertec.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, helmikuu 2009 KANSIKUVA Rodeo.fi PubliCo on Aikakauslehtien Liiton jäsen. © 2009 PubliCo Oy Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun osittainenkin kopiointi ilman julkaisijan antamaa kirjallista suostumusta on ehdottomasti kielletty. 2 enertec 1 / 2009 pääkirjoitus NÄKEMISEN VAIKEUS Oli vuosi 1995 ja sähkömarkkinat olivat vapautumassa Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Sain tehtäväkseni kirjoittaa Suomen sähkölaitosjohtajien historian. Avauskokouksessa eräs kokenut teollisuusmies toivoi minulta visiota tulevasta. Yritin hahmottaa asioita, mutta kolmen kuukauden kuluttua jouduin toteamaan, että visiota ei ole olemassa. Asia oli liian suuri. Nyt sähkömarkkinoilla ollaan tilanteessa, jossa suurilla tuotantoyhtiöillä ei ole suoraan asiakkaita, vaan sähkö menee pohjoismaiseen pörssiin automaattisesti. Kenenkään ei tarvitse myydä mitään. Järjestelmä siis pyörittää liiketoimintaa. Suomessa vuonna 2008 sähkön kulutusluvut olivat laskussa. Suomi käytti sähköä miltei 4 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vanha nyrkkisääntö on ollut, että bruttokansantuotteen kasvu ja sähkön käyttö ovat käsi kädessä toistensa kanssa. Talous onkin laskussa. Mitä ihmettä on tapahtumassa? Suomalaisen energiateollisuuden keskeisen toimijan, Pöyry Energian edeltäjän, Ekonon toimitusjohtajana viime maailmansodan aikaan vaikuttanut Harald Frilund ennusti sähkön kulutuksen kasvavan eksponentiaalisesti. Frilundin tunnettu kulutuskäyrä piti paikkansa vuosikymmenestä toiseen. Mutta nyt asiat ovat muuttuneet. Keskeinen kysymys on, ovatko ne muuttuneet pysyvästi vai onko kyse jostakin poikkeuksellisesta ilmiöstä. Väitän, että globaalisti sähkön kulutus tulee kasvamaan edelleen, mutta vanhan energiaintensiivisen teollisuuden maissa kuten Suomessa, oma kulutus tulee laskemaan. Teollisuus tulee muotoutumaan uudelleen – jo nyt nähdään Suomessa metsäteollisuuden alasajo, josta ei ole paluuta. Sähköteollisuus puolestaan investoi voimakkaasti ydinvoimaan, mistä ei myöskään ole paluuta. Näin on jo pelkästään ydinjätehuollon takia. Olemme tekemisissä hirmuisen pitkien syklien kanssa, joiden näkeminen on yhä vaikeampaa. Olemme mahtavan murroksen keskellä. Ilmastonmuutos on tosiasia, energiatehokkuuden lisääminen on välttämättömyys ja ihmisillä on kasvava huoli ympäristöstään. Tässä tilanteessa suomalaisella energiateollisuudella on vahva globaali rooli. Voimme tarjota maailmalle edistyksellistä tietoa ja teknolo giaa, jotka auttavat näkemään uuden ajan mahdollisuudet. RISTO VALKEAPÄÄ PÄÄTOIMITTAJA
Sivu 3
enertec 1 / 2009 3
Sivu 4
sisällys 4 enertec 1 / 2009 Alholmens Kraftin kuningasajatuksena on tuottaa ympäristöystävällistä energiaa mahdollisimman edullisesti ja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. s. 18–21 02 Pääkirjoitus 06 Suomi ja EU samoilla linjoilla ilmasto- ja energiapolitiikassa 10 Uusiutuva energia on haaste Suomen energiantuottajille 14 Nokian Capacitors muuntui ranskalaiseen AREVA T&D kuosiin 15 AREVA T&D on laitevalmistajista riippumattoman urakoitsijan kumppani 16 Kaukaan kiertopedissä erilaiset polttoaineet palavat puhtaasti ja tehokkaasti Vesivoiman lisärakentamisessa riittää sekä haasteita että hyödyntämätöntä potentiaalia. s. 24–27 18 Maailman suurin biovoimala toteuttaa kestävän kehityksen ideologiaa käytännössä 21 Alholmens Kraft – syntyhistoria 22 Uusiutuvaa ja ympäristöystävällistä energiaa 24 Vesi vanhin voitehista 27 Vesivoimapotentiaali vuoteen 2020 mennessä 28 Hakukisa kiihtyy entisestään, mutta loppupeleissä ydinvoimalalisenssejä voi tulla jakoon useampi 33 Uusi maajohtaja Suomeen 34 Enviroburners on vaativien poltinjärjestelmien toimittaja 36 Casaflex – Taipuisa kaukolämmön runko- ja taloliittymäputki 36 Ellego Powertecillä 30 vuoden kokemus Kuva: Pohjolan Voima Kuva: Pohjolan Voima
Sivu 5
Ympäristöä pilaavat hajut voidaan poistaa täydellisesti kohteesta riippumatta. Hajua ei enää tarvitse sietää tai hyväksyä. s. 40 ILMOITUKSET 1 Foster Wheeler 3 Kamstrup 9 Expomark 23 Utu Elec 23 Hollming Works 32 FinBio 33 Pohjolan Voima 33 TVO 38 Citykoti 38 Arvelin GreenStream Network Oyj:n pääanalyytikko Juha Ruokonen arvioi taantuman valituksia päästöoikeuksien hintoihin. s. 42–43 37 Kamstrup asettaa uuden mittapuun kaukolämpölaitosten ja teollisuuden energianmittaukselle 39 TEM:n lausunto Fennovoiman YVA-selostuksesta valmistui 40 Ympäristön pahoja hajuja ei enää tarvitse hyväksyä 42 Taantuma heiluttaa päästöoikeuksien hintoja 44 Bioenergiatavoitteet hyvät Suomessa – kilpailukykyiset keinot puuttuvat 49 YRITYSHAKEMISTO Kuva: OdorOff 39 FinnFund 41 PulPaper 2010 48 FinBio Etusisäkansi Yhdyskuntatekniikka Takasisäkansi enertec.fi Takakansi Vapo enertec 1 / 2009 5 Kuva: GreenStream Network
Sivu 6
ELINKEINOMINISTERI MAURI PEKKARINEN: Suomi ja EU samoilla linjoilla ilmasto- ja energiapolitiikassa Suomen ilmasto- ja energiastrategian avainasioita ovat uusiutuvan energian lisääminen, energiatehokkuus ja päästöjen vähentäminen. “Me haluamme parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja tukeutua entistä enemmän turvallisiin ja varmoihin energialähteisiin”, perustelee elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. EU-laajuisesti Suomi on myös sitoutunut kantamaan taakkansa päästöjen vähentämiseksi. “Jos Suomessa ei tehdä mitään, energiankulutus nousee vuoteen 2020 mennessä peräti 354 terawattituntiin”, varoittaa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. 6 enertec 1 / 2009 Kuva: Ari Mononen
Sivu 7
H allitus julkaisi Suomen ilmasto- ja energiastrategian 6.11.2009. Yhtenä strategian tavoitteena on taata energiaintensiivisen teollisuuden tulevaisuus Suomessa. Yrityksiä kannustetaan investoimaan päästöttömiin, uusiutuviin energiamuotoihin sekä energian säästämiseen ja energian tehokkaaseen käyttämiseen. “Lähtökohdat näille tavoitteille juontavat juurensa osin yhteisestä eurooppalaisesta, EU-laajuisesta ilmasto- ja energiapolitiikasta ja osin ihan puhtaasti kansallisista tarpeista. Me haluamme parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja tukeutua entistä enemmän turvallisiin ja varmoihin energialähteisiin. Me haluamme monipuolisen energialähteiden kirjon. Suomen energiahuolto perustuu näihin tavoitteisiin”, Pekkarinen selvittää. “Yhdessä muun eurooppalaisen perheen kanssa olemme halunneet sitoutua päästöjen vähentämiseen, uusiutuvan energian lisäämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Nämä kaikki ovat asioita, jotka sattuvat samaan aikaan olemaan EU:n linjausten mukaisia ja samalla hyvin turvaamaan Suomen kansallisia etuja.” “Suomen kansallisia etuja ovat energiaturvallisuus, energian riittävyys ja kohtuuhintaisuus. No, kohtuuhintaisuus ei toteudu itsestään vaan siinä tarvitaan erityisiä toimenpiteitä”, Pekkarinen toteaa. “Monet EU-laajuiset ja Suomen kansalliset intressit käyvät nyt monessa kohtaa aika lailla yksyhteen”, Pekkarinen myhäilee tyytyväisenä. EU:n huippukokous päätti omasta strategisesta katselmuksestaan samoihin aikoihin kuin Suomen hallitus julisti oman strategiansa. Pekkarinen kuitenkin korostaa, että EU:sta ei tullut Suomelle ohjeita oman kansallisen strategian laatimista varten. “Suomi oli koko ajan aika tärkeä toimija siinä valmisteluprosessissa, mitä EU:ssa tehtiin EU:n huippukokouksen päätöstä varten. Päätös tehtiin viime vuodenvaihteessa.” “EU:n ja Suomen strategioiden laatiminen oli rytmitetty. Sama ‘porukka’ Suomesta seurasi molempia prosesseja minun johdollani. Ministeriryhmä valmisteli samaan aikaan sekä kansallista strategiaa että Suomen kantoja eurooppalaiseen prosessiin.” SUOMELLE RASKAS TAAKKA ‘ILMASTOTALKOISSA’ Suomen velvoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin loppukulutusenergiasta vuoden 2020 loppuun mennessä. “Tavoitteet ovat kovat, mutta hallitus on sitoutunut niihin. Kyllä me selviämme”, Pekkarinen vakuuttaa. EU:n jäsenmaiden neuvotteluissa oli useita ristiriitatilanteita eri maiden kansallisten intressien vuoksi. Riidanaiheista Pekkarinen mainitsee esimerkkinä sen, miten tietyt uusiutuvat energialähteet hyväksytään uusiutuvaksi energiaksi. “Yksi ristiriitoja aiheuttavista asioista oli se, millä tavalla lämpöpumpun tuottama energia lasketaan uusiutuvaksi energiak si. Oli vähällä käydä niin, että Suomessa lämpöpumpun antia ei lueta lainkaan uusiutuvaksi energiaksi, kun sen sijaan lämpimässä Euroopassa merkittävä osa sen annista luettaisiin uusiutuvaksi energiaksi.” “Ristiriitoja oli paljon, mutta useimmat niistä saatiin ratkaistua. – Ja lopputuloshan oli hyvä.” SYÖTTÖTARIFFIT TEKEVÄT TULOAAN Pekkarinen tiivistää Suomen ilmasto- ja energiastrategian kolmeen asiaan: päästöt alas, uusiutuvat ylös ja energiatehokkuus entistä paremmaksi. “Me olemme nyt lähteneet hakemaan ratkaisua, jossa ensinnäkin tukeudutaan uusiutuvan energian lisäämisessä aidosti kotimaiseen energialähteeseen: metsään eli biokomponenttiin. Sitten, kun se ei riitä, tarvitaan myös tuulta, vettä ja jätettä. Jotta kaikki potentiaali saataisiin markkinoille, porkkanana ovat lisätyt energiatuet.” “Meillä on erittäin paljon rahaa tälle vuodelle. Viime vuoden vuodenvaihteessa saimme 30 miljoonaa euroa. Kun kaikkea ei käytetty joulukuun viimeisinä päivinä, summasta valui osa tälle vuodelle. Tämän vuoden budjetissa on varsinaisesti 56,1 miljoonaa euroa plus 15 miljoonaa, jotka myönnettiin viime vuoden viimeisessä lisäbudjetissa. Yhteensä vuonna 2009 rahaa demonstraatiohankkeisiin on siten 101,6 miljoonaa euroa. Pyrimme lisäksi saamaan EU:lta rahoitusta”, Pekkarinen selvittää. “Toinen tärkeä tapa varmistaa, että saamme uusiutuvan kapasiteetin markkinoille on syöttötariffit. Ne tulevat voimaan 1.1.2010 ja koskevat tuulivoimaa ja biokaasua.” Energiateollisuus ehdottaa, että kansallisia tukia ei asetettaisi pelkästään kotimaisten tuotantokustannusten perusteella. Perusteena tulisi käyttää myös muiden maiden tukia. “Luulen, että yritämme rakentaa parempaa systeemiä kuin muualla. Ulkomailla on tehty virheitä. Se on tullut kalliiksi. Me yritämme minimoida virheitä ja rakentaa meille mahdollisimman markkinaehtoisen ja toimivan syöttötariffijärjestelmän”, Pekkarinen vakuuttelee. TAVOITTEISIIN ON SITOUDUTTU YHDESSÄ Hieman natinaakin hallituksen linjauksista on kuulunut. Energiateollisuuden mielestä kansalliset keinot istuvat huonosti avoimille kansainvälisille energiamarkkinoille. Teollisuuden mielestä ne aiheuttavat tehokkuustappioita, lisäkustannuksia ja kilpailun vääristymiä. “Luulisin, että teollisuudenkin etu on, että kohennamme hieman Suomen energiaomavaraisuutta nykyisestä 30 prosentista. Näillä toimilla päästään 36–38 prosenttiin omavaraisuudessa. – Ymmärrän kyllä, enertec 1 / 2009 7
Sivu 8
Kuva: TVO TVO kaavailee neljännen reaktorin rakentamista Olkiluotoon mielenkiintoisen poliittisen keskustelun keskellä. että jotkut teollisuudessa ajattelevat, ettei tarvita mitään uusiutuvia vaan vain lisää ydinvoimaa. Mutta on turha haikailla sellaisen perään, koska tavoitteisiin on sitouduttu yhdessä, ja muissakin Euroopan maissa teollisuus on sitoutunut niihin. Päätöksistä, joista EU:ssa on sovittu, pidetään kiinni – ja niiden mukaan tarvitaan lisää puhdasta, uusiutuvaa energiaa. Ja vähemmän päästöjä”, Pekkarinen julistaa. LISÄÄ YDINVOIMAA KOHTUUDELLA “Taantuma voi vielä syvetä lamaksi, mutta tästä noustaan ennen pitkää”, Pekkarinen arvioi. “Puu- ja metsäteollisuus tuottavat uusiutuvaa raaka-ainetta kestävän kehityksen mukaan sekä tuotteisiin että energiaan.” 8 enertec 1 / 2009 Suomen ilmasto- ja energiastrategias sa mainitaan myös ydinvoima. “Tällä hetkellä sähkönkulutus laskee koko ajan. Mutta uskon, että tästä vielä talous elpyy. Monet sellaiset toiminnot, joiden energiana on jokin muu kuin sähkö, muuttuvat vielä sähköisen energian käyttäjiksi. Vaikkapa autot, ja monet muut jokapäiväisen elämän asiat, siirtyvät yhä enemmän käyttämään sähköä.” “Tästä syystä uskon, että sähköllekin tulee vielä kysyntää. Mutta tämä kehitys ei ole nopeaa eikä varmaankaan ennen vuotta 2020 tarvittaisi ollenkaan lisää sähkökapasiteettia. Nykyisellä ja nyt valmisteilla olevalla kapasiteetilla ja niillä uusiutuvilla energioilla, joita meidän on velvoitteiden nojalla rakennettava, selvittäisiin oikein hyvin – ja pystyttäisiin vielä korvaamaan Venäjän-tuontikin”, Pekkarinen puntaroi. “Mutta kun samaan aikaan joudutaan ajamaan alas päästöllistä energiantuotantokapasiteettia, niin ennen kaikkea sen korvaamiseksi joudumme tekemään päätöksen jonkin määrän ydinvoiman lisärakentamisesta siten, että se on vuoteen 2020 mennessä käytössä. Eli vielä tämän vaalikauden aikana joudumme raottamaan ovea jonkinmääräiselle ydinvoiman lisäkapasiteetille. Mutta, jos emme ala varta vasten tehdä ydinsähköä muulle maailmalle, ei tarvittava määrä näillä näkymin ole kovin suuri.” ? MERJA KIHL ARI MONONEN
Sivu 9
???? ?? ??????? ???? ? ? ? ? ? ? ? ?? ? ? ?? ?????????? ???? ?? ???????? ?? ????? ?? ?? ? ??????????? 27.–28.5.2009, Oulu Avoinna: ke 27.5. klo 9–17 to 28.5. klo 9–16 ?? ?????? ???? ???? ???? ???? ???? ???? ?? ? ??? ?? ???? ???? ???? ???? ?? ???????? ?? ???????????????? ?? ??????? ?????????????? ?? mobiilituotteet ?? ????? ?? ????????????? ?? ????????? ???????? ?? ?????????? ???????? ?? ?????? ??????????????????????????????????????????????????????????????? ??????????????????????????????????????????????????????????????? ???????????????????????????????????????????????? SAMANAIKAISESTI OULUN YLIOPISTON JA POHTON JÄRJESTÄMÄ SEMINAARI: ??????? ?? ?????????????? ??????????? ?? fysikaaliset puhdistusmenetelmät sekä uudet suuntaukset 27.5. POHTO. Teollisuuden ammattilaiset kohtaavat Ouluhallissa! KOHDATAAN TOUKOKUUSSA MESSUILLA – TERVETULOA! ?????????? ???????????? ??? 20 VUOTTA Ammattimessujen laatua ja osaamista. ??????????????????? ?????????????? ??????????? www.expomark.fi ?? ? ?? ?? ?? ?????? ? ?? ???? ?? ? ?? ?? ?????? ??? ? ????? ?? ?? ?? ???? ???? ?? ?? ?? ???? ?? ????? ??????? ?? ?? ? ?? ?? ???? ????? ?? ? ?? ????? ?? ???????? ???? ???????????? ?? la lait it i teet et jja pa palv lv lvel e ut u ?? ?? ?? ??????? ???? ?? ???? ????? ? ?? ??? ???? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ??? ??? ? pr pros oses essi site teol olli lisu su s us u ?? ?? ?? ???? ???? ???? ???? ?? ?? ?? ?? ????? ???? ?? ?? ?? ?????? ??????? ???? ? ?? ???? ?? ??? ?? ?? ?? ???? ???? ???? ???? ???? ???? ???? ???? ?? ?? ?? ?? ?? ? ?? ???? ???? ???? ???? ?? ?? ?? ???? ???? ???? ?? ? www.laatukeskus.fi ???? ?????? ?????? ????????????????? ?? enertec 1 / 2009 9 www.expomark.fi
Sivu 10
Uusiutuva energia on haaste Suomen energiantuottajille Uusi ilmasto- ja energiastrategia asettaa paineita teollisuudelle. Yrityksissä valmistaudutaan eri tavoin uuteen kilpailutilanteeseen ja uudenlaiseen toimintaympäristöön. U PM:n energialiiketoiminnan johtaja Anja Silvennoinen arvioi yhtiönsä olevan hyvissä asemissa energiatehokkuuden ja bioenergian edelläkävijänä. “Suomessa tehdasalueiden energiantuotannon polttoaineista jo yli 75 prosenttia on biomassapohjaisia. Kaiken kaikkiaan UPM tuottaa tällä hetkellä noin 30 prosenttia koko Suomen uusiutuvasta energiasta”, Silvennoinen toteaa. “Myös energiatehokkuuteen on kiinnitetty huomiota jo vuosia hyvin tuloksin: sähkön kulutus tuotettua paperitonnia kohti on laskenut lähes neljänneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana.” Uusiutuvan energian osuutta tuleekin Silvennoisen mukaan kasvattaa yhtenä ilmastonmuutosta vastustavan politiikan toimenpiteenä. “Investointimahdollisuuksia kaikkiin energiantuotantomuotoihin tulisi kehittää.” BIOMASSAN KÄYTTÖ ON LISÄÄNTYNYT Silvennoinen toteaa biomassan laajamittaisen hyödyntämisen polttoaineena olevan tärkeä osa UPM:n energiantuotantokokonaisuutta. “Yhtiö on 1990-luvulta lähtien investoinut uusiin tehdasvoimalaitoksiin, jotka 10 enertec 1 / 2009 Kuva: UPM “Työmme energiatehokkuuden parantamiseksi jatkuu edelleen”, korostaa johtaja Anja Silvennoinen UPM:stä.
Sivu 11
“Investointituki Suomessa ei riitä ainakaan suurten tuulipuistojen rakentamiseen”, huomauttaa PVO-Innopower Oy:n toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi. käyttävät polttoaineenaan biomassaa. Tämä – yhdessä parantuneen energiatehokkuuden kanssa – on vähentänyt merkittävästi yhtiön fossiilisia CO 2 -päästöjä: Suomessa vähennys on 57 prosenttia ja maailmanlaajuisesti yli 30 prosenttia. Ylitämme jo nyt valtiolle asetetut tavoitteet reippaasti omassa toiminnassamme.” UPM ja sen osakkuusyhtiöt ovat rakentaneet Suomeen yhdeksän biomassaa hyödyntävää voimalaitosta. Monet niistä tuottavat lämpöä ja sähköä UPM:n tehtaiden lisäksi myös paikkakunnan energianjakelua varten. “Lisäksi UPM on uudistanut sellutehtaidensa talteenottolaitoksia”, Silvennoinen mainitsee. TUULIVOIMAA TULOSSA MYÖS MERIALUEILLE Tuulivoiman tuotantoyhtiö PVO-Innopower Oy on toimitusjohtaja Lauri Luopajärven mukaan jo valmistautunut siihen, että tuulisähkön osuutta energiantuotannossa on lisättävä merkittävästi. “Suomessa on selvitetty paljon tuulivoiman rakentamista”, Luopajärvi toteaa. Tällä hetkellä Suomen koko energian tuotantoon tehtyjen investointien yhteismäärä on noin 13 000 megawattia. “Tuulivoiman potentiaaliksi on arvioitu 10 000 megawattia konsulttiyhtiö Pöyryn tekemässä selvityksessä.” Pääosin tuulivoimaa tuotettaisiin merellä, missä on parhaat tuuliolosuhteet. Toisaalta tuulivoimalaitosten pystyttäminen merialueille on haasteellista. “Laskelmien mukaan merituulella voitaisiin tuottaa noin 5 000–8 000 megawattia”, Luopajärvi pohtii. “Olemme arvioineet, että vuoteen 2020 mennessä 2 000 megawattia tuulivoimaa olisi järkevästi toteutettava määrä. Hallituksen esittämän Suomen ilmasto- ja energiastrategian yhtenä tavoitteena on rakentaa tuulivoimaa 2000 MW. Tähän mennessä on rakennettu 140 megawattia tuulivoimaa 17 vuodessa. Nyt pitäisi rakentaa 2 000 megawattia 12 vuodessa. Se ei ole ihan helppo yhtälö.” Kuva: Ari Mononen enertec 1 / 2009 11
Sivu 12
SYÖTTÖTARIFFI VAATII TARKKAA HARKINTAA PVO-Innopower Oy on Luopajärven mukaan aloittanut valmistelut tuulivoimaloiden rakentamiseksi. “Meillä on aika isojakin hankkeita selvityksen alla. Perämeren alueella on yli 3 000 megawattia tuulivoimaa eri yhtiöiden hankkeina kaavailujen alla.” “Merenkurkun ja Selkämeren alueelle rakentaa tuulivoimaa parituhatta megawattia. Turun saaristossa on tuulivoimapotentiaalia 100–200 megawattia ilman Ahvenanmaata, missä on vähän enemmän.” “Kristiinankaupungissa meillä on jo meneillään suuren tuulipuiston YVAselvitys eli ympäristövaikutusten arviointi menossa. Sinne on ensi vaiheessa tulossa 240–400 megawattia, siis yli 80 tuulivoimalaa.” Rauman Voima Oy:n biovoimalaitos otettiin käyttöön marraskuussa 2006. Laitoksen pääpolttoaineita ovat kuori ja hakkuutähteet. Lisäpolttoaineena käytetään turvetta, biolietettä ja pieniä määriä kierrätyspolttoainetta. 12 enertec 1 / 2009 Kuva: UPM Kuva: UPM Viimeisen 10 vuoden aikana UPM on investoinut yli 500 miljoonaa euroa bioenergiaan ja energiatehokkuuteen. Nämä risutukit poltetaan energiaksi yhdellä UPM:n monista biovoimaloista. Biodieselin valmistus on luonnollinen jatke puuraaka-aineen tehokkaalle hyödyntämiselle. “Haukiputaan edustalle on suunnitteilla 500–800 megawattia ja yli 160 voimalaitosta.” “Sähköverkkojen suunnittelussa pitää jo nyt ottaa huomioon tuulivoimakuorma.” Tuulivoiman rakentaminen on Luopajärven mukaan edellyttänyt ja edellyttää jatkossakin tukea. “Nyt valtiovalta on uuden ilmasto- ja energiastrategian myötä päätynyt siihen, että Suomessa tukijärjestelmää tullaan kehittämään ja käyttöön tulee jonkinlainen syöttötariffi, siis takuuhintajärjestelmä: se, joka rakentaa tuulivoimaa, saisi tuotetulle sähkölle tietyn takuuhinnan. Nyt keskustellaan siitä, kuka takuuhinnan maksaa.” FORTUMILLA JO PALJON UUSIUTUVAA ENERGIAA Edunvalvontajohtaja Esa Hyvärinen Fortum Oyj:stä uskoo, että sähkön käyttö lisääntyy tulevaisuudessa. “Fortum kuitenkin käyttää jo nyt melko paljon uusiutuvia energialähteitä. Noin 40 prosenttia Fortumin sähköntuotannosta on vesivoimaa. Muita uusiutuvia tuotantomuotoja ovat biomassapohjaiset polttoaineet sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.” “Investoimme entistä enemmän myös tuulivoimaan. Meillä on esimerkiksi laaja varaus Merenkurkun pohjoispuolella merituulipuistolle.” “Tutkimme myös aaltovoiman mahdollisuuksia. Se ei ehkä Suomessa toimi,
Sivu 13
Kuva: Ari Mononen mutta vaikkapa Ruotsin länsirannikolla ja “Energiastrategiassa on ongelmallista se, että toimenpide-ehdotuksissa ei juurikaan oteta huomioon kansainvälisiä markkinoita ja niiden vaikutuksia”, toteaa Fortumin edunvalvontajohtaja Esa Hyvärinen. muualla Euroopassa se voikin jo olla vaihtoehto”, Hyvärinen arvioi. LISÄÄ YHTEISTYÖTÄ TOIVOMUSLISTALLA Kaukolämmön tuotannossa Fortum pyrkii Hyvärisen mukaan käyttämään yhä enemmän biomassaa. “Tutkimme koko ajan, miten biomassan käyttöä voitaisiin tehostaa. On jonkin verran myös uusia teknologioita, joiden avulla biomassasta saattaisi saada enemmän irti.” “Uusiutuvista energianlähteistä Fortumia kiinnostavat eniten biomassa mukaan lukien jätteenpoltto sekä tuuli- ja aaltovoima. Pidemmällä aikavälillä puhutaan levästä ja kaikesta sellaisesta, mitä voisi kasvattaa kontrolloiduissa olosuhteissa. Kotitalousjätteessä on aika paljon uusiutuvaa paperi- ja ruokapohjaista jätettä”, Hyvärinen muistuttaa. Kaikki markkinat ovat kansainvälisiä, joten Hyvärisen mukaan on syytä miettiä, mitä Suomessa kannattaa ja mitä voidaan tehdä. “Jos kaikki Pohjoismaat pyrkisivät uusiutuvan energian tavoitteisiinsa yhteisen tukijärjestelmän avulla, siinä tulisi miljardi euroa vuodessa säästöä. Vaihtoehto on, että jokainen maa puurtaa omia tavoitteitaan omista lähtökohdistaan. Suomen hallituksen linjauksessa asioita halutaan tehdä enemmän itse. Se ehkä tuo asioihin enemmän kansallista kontrollia, mutta maksaa huomattavasti enemmän”, Hyvärinen toteaa. ? MERJA KIHL ARI MONONEN Kuva: UPM UPM on 90-luvulta lähtien investoinut uusiin biomassaa polttoaineena käyttäviin voimalaitoksiin. Investoinnit sekä energiatehokkuuden parantaminen ovat vähentään yhtiön fossiilisia hiilidioksidipäästöjä 25 %. enertec 1 / 2009 13
Sivu 14
Nokian Capacitors muuntui ranskalaiseen AREVA T&D kuosiin Nokian Capacitors Oy:n koko osakekanta siirtyi vuoden 2008 alussa AREVA T&D:n hallintaan ja myöhemmin keväällä muuttui nimi uuden omistajan mukaiseksi. Enertec-lehti kävi yritysvierailulla katsomassa, mitä omistajan muutos on saanut aikaan. L ähdemme tehdaskierrokselle AREVA T&D:n Tampereen tuotantolaitoksella. Olemme tehneet tämän Nokian Capacitorsin aikaan vuosien saatossa lukuisia kertoja, mutta erotuksena edellisiin on se, että Risto Tuominen vetää jalkaansa turvakengät. Kypäräpakko on ollut jo aiemmin. Päällisin puolin tarkastellen tehtaalla ei näy suuria muutoksia; siistiä on ollut ennenkin, ja nyt turvallisuuteen ja siisteyteen näytetään kiinnitettävän entistäkin suurempaa huomiota. “Työturvallisuus on AREVAssa numero yksi. Se on osa laatuajattelua”, isäntä toteaa. Kulttuurimuutos suomalaisesta ranskalaiseen on ollut lyhyessä ajassa pienoinen maanjäristys, mutta siihen on sopeuduttu yllättävän hyvin. Tärkeänä lähtökohtana on, että Nokian Capacitors oli valmiiksi kansainvälistynyt tasavallan presidentin vientipalkinnon saanut firma, jonka myyntiorganisaatio ulottuu 50 maahan. AREVA T&D osti sen saadakseen globaalisti toimivan erityisosaamisen kokonaispaketin. Keskipitkällä aikavälillä tavoitteena on liikevaihdon kaksinkertaistaminen. AREVA T&D Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen on entinen Nokia Capacitorsin myyntijohtaja. Hän tuli yrityskaupassa mukana. 14 enertec 1 / 2009 Kuvat: Risto Valkeapää Toimitusjohtaja Risto Tuominen Tampereen tehdastiloissa.
Sivu 15
KAKSI PÄÄTUOTERYHMÄÄ “Teemme tulosta kahdella päätuoteryhmällä: kompensointilaitteistoilla ja kompensointijärjestelmillä”, Tuominen kertoo. “Pitkillä siirtolinjoilla pätötehon siirtokapasiteetti pienenee. Vaikutusta pienennetään sarjakondensaattorilla, joka parantaa johdon tehonsiirtokapasiteettiä 30– 50 %. Valmistamme sarjakondensaattoreita avaimet käteen -periaatteella, jolloin organisaatiomme ottaa kokonaisvastuun projektista.” “Staattista kompensaattoria, SVC, puolestaan käytetään sähköverkossa ja teollisuudessa kompensoimaan nopeasti tapahtuvaa jännitteen ja loistehon muutosta. Vaativimpia ympäristöjä ovat terästehtaiden valokaariuunit, joiden aiheuttamien häiriöiden suodattamiseen ja kuorman kompensointiin SVC on ainoa ratkaisu. Staattista kompensaattoria käytetään myös sähköverkon jännitteen ja loistehon säädössä, jolla tuetaan verkkoa häiriötilanteiden aikana ja näin varmistetaan siirtoverkon stabiilisuus.” YHTIÖLLÄ PITKÄ HISTORIA AREVA T&D Oy:n asiakkaina on kiinteistöjä, rakennusalan yrityksiä, teollisuusyrityksiä sekä sähköntuotantoa, -siirtoa ja -jakelua hoitavia yrityksiä eri puolilla maailmaa. Yhtiön liikevaihto oli noin 70 miljoonaa euroa vuonna 2008, henkilöstön lukumäärä noin 290. Tuotannosta menee vientiin noin 92 %. Yhtiön pääkonttori ja tuotanto sijaitsevat Tampereella. Yhtiön toiminta perustuu 50 vuoden aikana hankittuun vankkaan kokemukseen sekä henkilöstön vahvaan ammattitaitoon. Sen laatujärjestelmä täyttää ISO 9001:2000 -standardin vaatimukset. Laatujärjestelmälle myönnettiin sertifikaatti jo vuonna 1993. Yhtiön ympäristöjärjestelmälle on myönnetty ISO 14001:2004 -standardin mukainen sertifikaatti. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmämme on sertifioitu OHSAS 18001- standardin mukaisesti ja Nokian Capacitors:lle on tehty IQNet 9004 -arviointi. ? RISTO VALKEAPÄÄ “S uomessa AREVA T&D tavoite on olla paras mahdollinen laitetoimittaja laitevalmistajista rippumattomille urakoitsijoille. Yhteistyö kanssamme tarjoaa mahdollisuudet menestykselliseen urakointitoimintaan”, AREVA T&D:n Suomen myyntijohtaja Risto Peltola kiteyttää. “Tarjontamme kattaa tekniikan generaattorien navoista jakelumuuntajien napoihin. Suomessa olemme toimineet laitetoimittajana, vaikka globaalisti olemme mukana projektitoiminnassa ja kokonaisten järjestelmien toimittajana”, Peltola toteaa. Peltolalla on takanaan runsaan 20 vuoden kokemus suurjännitteiseen sähkönsiirtoon ja -jakeluun liittyvästä liiketoiminnasta. Hän on toiminut aiemmin eri tehtävissä mm. ABB:llä ja Alstom:lla. Peltola rupesi kokoamaan vuoden 2001 syksyllä Alstomin sähkötoimintoja kokonaisuudeksi Suomessa. Liikevaihtoa oli tuolloin parisen miljoonaa euroa. Vuonna 2004 Alstom myi liiketoimintojaan ulos, jolloin sähkönsiirto ja -jakelu meni AREVALLE. HUIKEA NOUSU MARKKINAOSUUDESSA Peltolan johtama Suomen yksikkö Vantaalla on nyt kasvattanut markkinaosuutensa parista prosentista yli 10 prosenttiin. AREVA T&D on laitevalmistajista riippumattoman urakoitsijan kumppani “Globaalisti olemme yksi kolmesta suuresta toimijasta ABB:n ja Siemensin jälkeen. Areva T&D:n puolella työskentelee lähes 30 000 ihmistä. Nokian Capacitorsin oston jälkeen olemme toimialallamme toiseksi suurin Suomessa. Myyntijohtaja Risto Peltola Vantaan toimiston tiloissa. ABB on vielä selvästi suurin yli kilovoltin alueen järjestelmissä.” “Viimeisen kahden vuoden aikana olemme panostaneet myös teollisuuteen ja voimalaitoksiin. Energiaintensiivinen teollisuus tarvitsee sähkönsiirtoa ja -jakelua, ja me palvelemme tehokkaasti sillä alueella toimivia urakoitsijoita.” Peltola näkee sähköverkkoon liittyvien toimitusten olevan vankka liiketoiminta-alue myös tulevaisuudessa. “Tämä näkyy mm. Fingridin investointibuumissa. Tarpeet sähkönsiirron ja -jakelun puolella ovat erittäin kovat. Tämän päivän vapailla sähkömarkkinoilla on sähkönsiirron ja -jakelun on toimittava moitteettomasti.” ? RISTO VALKEAPÄÄ enertec 1 / 2009 15
Sivu 16
UUDET VOIMALAITOSHANKKEET NOJAAVAT USEAAN POLTTOAINEESEEN Kaukaan kiertopedissä erilaiset polttoaineet palavat puhtaasti ja tehokkaasti Ympäristö ja voimayhtiöt vaativat uusia ratkaisuja voimalaitoskattiloihin. Tarvitaan lisää joustavuutta polttoaineissa ja entistä alhaisempia hiilidioksidipäästöjä. Kiertopetiteknologia ja laaja osaaminen korostuvat, kun monipolttoainekattiloista on muodostumassa uusi standardi. U PM:n Kaukaan tehdasalueella Lappeenrannassa käy kova hyörinä. Kaukaan Voiman uuden voimalaitoksen rakennustyöt ovat edenneet voimalaitoskattilan asennusvaiheeseen. Kattilalaitoksen suuret osat on nostettu paikoilleen, ja hitsauskipinät lentävät. Laitoksen käyttöönoton kannalta keskeinen vaihe vesipainekoe on helmikuussa, ja kaupalliseen käyttöön voimalaitos saadaan noin vuoden kuluttua. – Olemme hienosti aikataulussa, ensitulet on tarkoitus puhaltaa käyntiin loppukesästä, UPM:n projektipäällikkö Paavo Paju toteaa. Valmistuessaan laitos tuottaa 152 megawattia prosessihöyryä UPM:n Kaukaan paperitehtaalle, 110 megawattia kaukolämpöä Lappeenrannan Energian asiakkaille ja vielä 125 megawattia sähköä. Foster Wheeler Energia Oy:n toimittama voimalaitoskattila käyttää polttoaineena biomassaa, tai biomassan ja turpeen seosta. Toimitus sisältää kattilalai16 enertec 1 / 2009 toksen syöttövesijärjestelmästä aina savukaasujen pölynerotukseen ja teräksiseen sisäpiippuun. – Modernin voimakattilan on kyettävä hyödyntämään tehokkaasti erilaisia polttoaineita. Nyt valmistuvassa ratkaisussa kolmasosa polttoaineesta on UPM:n Kaukaan tehdasintegraatin sivutuotteita, pääosin kuorta ja sahanpurua. Toinen kolmannes muodostuu muusta biopolttoaineesta, kannoista ja risuista, viimeinen kolmannes on turvetta. Parasta tietysti on se, että näitä suhteita voidaan varioida, Paju kertoo. KAUKAAN MALLI KIINNOSTAA Valmistuva Kaukaan voimalaitos edustaa mainiosti yksittäistä hanketta laajempaa kehitystrendiä. Tulevaisuudessa voimalaitosten on kyettävä tuottamaan energiaa joustavasti erilaisista polttoaineista. Tämä on erityisen tärkeää, kun erilaisten uusiutuvien polttoaineiden käyttö lisääntyy energian korkean hinnan ja edelleen kasvavan kulutuksen myötä. Uusiutuvien energialähteiden tulisi kattaa jo viidennes EU:n energiantarpeesta vuoteen 2020 mennessä. Foster Wheelerin kiertopetitekniikka tarjoaa yhden laajimmista mahdollisuuksista usean erilaisen polttoaineen käytölle. Voimalaitos- ja teollisuuskattiloihin sekä niiden kunnossapitoon ja huoltoon erikoistunut yritys on yksi maailman tärkeimmistä CFB – eli kiertopetiteknologian kehittäjistä. – Kiertopetiteknologiaan perustuva monipolttoainekäyttö on ollut yhdistävänä tekijänä lähes kaikissa viimeisissä voimalaitoshankkeissamme. Joustava, kustannustehokas ja ympäristöä säästävä ratkaisu, kukapa moista ei haluasi, Foster Wheeler Energia Oy:n projektitoimintojen johtaja Jari Nokelainen naurahtaa. CFB-teknologia on jo pitkään koetellun leijupolton kehittynein muoto. Teknologian etuna on sen luotettavuus, erinomainen hyötysuhde ja käytettävyys sekä mahdollisuus polttaa samanaikaisesti ja joustavasti useita polttoaineita. Perusteknologiassa ei ole tapahtunut mitään varsinaisen uutta, mutta nyt on siirrytty ratkaisevasti suurempaan kokoluokkaan. – Foster Wheelerin toimittamien leijukerroskattiloiden yksikkökoko on kasvanut 1970-luvun lopun 15 MWth:sta nykyiseen lähes 1000 MWth:n kokoluokkaan asti. Tänä vuonna käynnistyy Puolan Lagiszassa peräti 966 MWth:n voimalaitos, Nokelainen kertoo. Vuoden 2008 loppupuolella Foster Wheeler Energia kertoi myös toimittavansa monipolttoainelaitokset Ruotsiin ja Belgiaan. Kotitalous- ja teollisuusjätteestä valmistettua polttoainetta hyödyntävä kattilalaitos nousee Norrköpingiin. Bel gian Oostrozebekeen rakennettavassa voimalaitoksessa puolestaan poltetaan jatkokierrätykseen soveltumatonta biomassaa.
Sivu 17
Vuoden päästä käynnistyvä Kaukaan Voiman uusi voimalaitos hyödyntää tehokkaasti erilaisia polttoaineita. POLTTOAINEVALIKOIMA LAAJENEE, PÄÄSTÖT PIENENEVÄT Teknologian kehityksessä kiinnostavimmat haasteet ovat voimalaitosten koon kasvattaminen sekä entistä joustavammat polttoainevaihtoehdot. – Erilaisten polttoainevalikoimien hyödyntämisessä Foster Wheelerillä on jo nyt maailman laajin osaaminen. Tulevaisuudessa meidän on kuitenkin kyettävä polttamaan puhtaasti ja tehokkaasti entistä vaikeampia polttoaineita: lajittelemattomia jätteitä, kierrätyskelvotonta biomassaa ja niin edelleen, Foster Wheeler Energian Oy:n toimitusjohtaja Tomas HarjuJeanty toteaa. Ilmastonmuutoksen kannalta Kaukaan kaltaisten, alhaisiin hiilidioksidipäästöihin pääsevien hankkeiden merkitys on suuri. Miltei kolmasosa ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä on peräisin energiantuotannosta fossiilisilla polttoaineilla. Biopolttoaineita hyödyntämällä voidaan hiilidioksidin kokonaispäästöjä alentaa ja päästä jopa täysin hiilidioksidineutraaliin energiantuotantoon. – Monipolttoainekattiloiden koon kasvaessa haasteeksi voi kuitenkin muodostua se, että kattilat voisivat hyödyntää tehokkaasti paljon suurempia määriä biopolttoaineita kuin mitä on logistisesti järkevää kuljettaa poltettavaksi, Jari Nokelainen muistuttaa. Kiertopetiteknologia antaa mahdollisuuden hiilidioksidineutraaliin energiantuotantoon myös fossiilisilla polttoaineilla, jopa paljon parjatulla hiilellä. – Uusinta teknologiaa edustaa fossiilisen polttoaineen polttaminen ilman sijasta puhtaan hapen ja savukaasun seoksella. Tällöin savukaasu on lähes pelkkää hiilidioksidia ja vesihöyryä. Tämä puolestaan mahdollistaa hiilidioksidin talteenoton, Harju-Jeanty kertoo. PROJEKTIOSAAMINEN ON IHMISISSÄ Vaikka teknologian hallitseminen on Kaukaan uuden voimalaitoksen kaltaisissa suurprojekteissa keskeistä, painaa onnistuneen yhteistyön vaakakupissa myös arkisten asioiden toimivuus. Lappeenrannassa voimalaitostyömaalta on helppo löytää tyytyväisiä projektinvetäjiä. – Vaikka Foster Wheeler on ensisijaisesti teknologiatoimittaja, on erittäin tär keää, että projektiosaamisemme on huippuluokkaa. Tämä voi olla jopa ensisijainen valintaperuste. Myös Kaukaalla olemme onnistuneet hyvin, Jari Nokelainen kehaisee. tyväinen. Asiakkaan edustaja on yhtä lailla tyy– Yhteistyö on ollut joustavaa. Foster Wheelerillä riittää kokemusta ja ratkaisuja. Liikkuvia osia on ollut todella paljon, mutta aikataulu on silti pitänyt hyvin, ja olemme koko ajan tienneet missä mennään. Tämä kaikki on viime kädessä kiinni osaavista ihmisistä, UPM:n Paavo Paju sanoo. ? MIKA MÄKINEN Kuva: Foster Wheeler Energia Oy enertec 1 / 2009 17
Sivu 18
18 enertec 1 / 2009 Kuvat: Pohjolan Voima Oy
Sivu 19
VIHREÄ JÄTTILÄINEN Maailman suurin biovoimala toteuttaa kestävän kehityksen ideologiaa käytännössä Alholmens Kraftin AK2 on maailman suurin biopolttoaineella toimiva voimala. Vuodesta 2002 toiminut voimala tuottaa sähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä omistajilleen, jotka puolestaan käyttävät energian itse tai myyvät sen edelleen loppukäyttäjälle. Pietarsaarelaisen voimalaitoksen höyrykapasiteetti on 550 MWth ja se toimii UPM-Kymmenen Wisaforestin sellu- ja paperitehtaan sekä sahan muodostaman tehdasintegraatin yhteydessä. Voimala työllistää 400 ihmistä varsinaisella laitoksella sekä polttoainetuotannossa ja kuljetuksissa. A lholmens Kraftin kuningasajatuksena on tuottaa ympäristöystävällistä energiaa mahdollisimman edullisesti ja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. Voimalan höyrykattiloissa käytetään puupohjaista biopolttoainetta ja turvetta pääasiallisina energianlähteinä, kivihiilen toimiessa ainoastaan varapolttoaineen roolissa. Tavoitteena on pitää biopolttoaineen osuus mahdollisimman suurena, joten turpeen lisäksi mm. kannot ja risutukit ovat arvossaan. ”Tänäkin vuonna puuperäisen biopolttoaineen osuus on meillä 45–50 prosentin luokkaa”, vahvistaa toimitusjohtaja Stig Nickull. Yhtiön vanha, pienempi voimala AK1 toimii pelkästään biopolttoaineella. Biopolttoaineen käyttöä nostamalla on mahdollista vähentää hiilidioksidipäästöjen tasoa. Voimalan tuottama sähkö kilpailee avoimilla pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Mitä kilpailukykyisempi voimala on, sen suuremmaksi biopolttoaineen käyttö kasvaa – ja samalla biopolttoainemarkkina kasvaa ja kehittyy. UUSIA INVESTOINTEJA Toukokuussa 2008 starttasi Alholmens Kraftin uusi jätteen vastaanottoasema ja varastosiilo. Laitoksen rinnakkaispolttolupa on 120 000 tonnia jätettä/vuosi. Aines poltetaan AK2:ssa. Jäte koostuu ensisijaisesti parempilaatuisesta kaupan ja teollisuuden jätteestä mutta myös Ewapowerin pellettijätteestä. Investoinnin suuruus on 3,5 miljoonaa euroa ja se sisältää suuren vastaanottohallin autojen tyhjennystä varten, seulonta-aseman ja 500 m 3 :n varastosiilon sekä tarvittavat kuljettimet. ”Toiminta on käynnistynyt kohtalaisen hyvin, joskin suoritamme vielä joitakin tehostustoimenpiteitä”, Nickull toteaa. Uusina kuulumisina Nickull raportoi myös sen, että Alholmens Kraft kokeili täydentäviä ja paikallisia energianlähteitä syksyllä 2008 – uutena polttoaineena kuvaan tuli mukaan olki. ”Syksyllä olkea etsittiin ilmoituksilla netissä ja lehdissä”, Nickull kertoo kampanjasta. Noin 800 hehtaarin oljet saatiin hankittua, mutta enemmänkin olisi voinut irrota: ”Olimme ehkä vähän myöhään liikkeellä”, toimitusjohtaja toteaa. ”Saimme kuitenkin paljon yhteydenottoja asiaan liittyen ja kaikesta huomasi, että mielenkiinto oli suuri.” ENERGIAA OLJENKORSISTAKIN Maanviljelijöillä on tapana silputa oljet, joten hyötykäyttö vaikuttaa mielekkäältä. Kyseisellä olkimäärällä ei pannu pysy kuumana vielä kovin pitkään, mutta yhtiö haluaa perusainesten lisäksi kokeilla myös muuta. Alholmens Kraftilla on vanhastaan sopimuksia ruokohelpeen viljelystä noin 800 hehtaarin alalla. Olki on hieman erienertec 1 / 2009 19
Sivu 20
lainen polttoaine kuin ruokohelpi, sillä syksyllä kootut oljet ovat yleensä hieman kosteita. Oljen palo-ominaisuuksissa ei ole moittimista, mutta kuljetusten saaminen kannattaviksi on sikäli haasteellista, että olki vie painoonsa nähden paljon tilaa rekoissa. Viime kesän lukuisien sateiden ja epävakaan sään johdosta kotimaisen turpeen saanti heikentyi huomattavasti – Alholmens Kraftin hankinta-alueella tuotanto jäi 30–40 prosenttiin tuotantotavoitteesta. Seudulta saatava turve ei näin ollen riittänyt sähkön- ja lämmöntuotantoon. Alholmens Kraft ratkaisi ongelman solmimalla turpeen hankintasopimuksia Virossa ja Valko-Venäjällä. ”Sekä Virosta että Valko-Venäjältä tuli pari turvekuljetusta kummastakin,” 20 enertec 1 / 2009 Nickull kertoo ja lisää, että sijainti meren rannalla on huomattava etu tässä mielessä. Tuontiturve toimitettiin jyrsin- ja palaturpeena. Normaalivuosina turpeen osuus sähköntuotannosta Suomessa on noin kuusi prosenttia. KANTOJA KASKESSA Vanhastaan Alholmens Kraftin tallissa ollut biovalttikortti on kannot, joiden osuuden uskotaan tulevaisuudessa olevan sangen huomattava biopolttoainepuolella. Vuonna 2003 UPM-Kymmene ja Alholmens Kraft tekivät kantojentoimitus-sopimuksen, jonka mukaan UPM-Kymmenen metsäorganisaatio hoitaa kantojen raivauksen ja toimituksen voimalaitokselle. ”UPM-Kymmenen toimituksia tulee meille päivittäin”, kertoo Nickull. ”Kannot pilkotaan metsässä 3–4 palaan, jonka jälkeen ne saavat kuivaa vuoden päivät.” Suuri haaste on saada kannot puhtaiksi kivistä ja mullasta. Kannot murskataan hakkeeksi voimalaitoksella. Murskauksesta on tehty sopimus Sjöblomin Kaivin Oy:n kanssa. Maailman suurin biovoimala on herättänyt kosolti myös kansainvälistä kiinnostusta koko sen kuuden vuoden ajan, jolloin voimala on ollut toiminnassa. ”Nyt loppuvuodesta meillä on ollut jonkin verran vieraita tutustumassa, mutta varsinainen piikki koettiin vuoden 2007 syksyllä, jolloin vieraita tuli suunnilleen joka päivä”, paljastaa Nickull. ? SAMI J. ANTEROINEN
Sivu 21
Alholmens Kraft – syntyhistoria B iovoimalan syntyhistoria juontaa juurensa yli 10 vuoden takaa. Vuonna 1996 alkoivat Oy Alholmens Kraft Ab:n omistajat – Pohjolan Voima, Perhonjoki, Skellefteå Kraft, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö sekä UPM-Kymmene – kehittää uutta voimalakonseptia UPM-Kymmenen Wisaforestin tehtaalle. Tarkoituksena oli korvata jo tehdasalueella sijaitseva kuorikattila. Samaten sellu- ja paperitehtailla ja sahalla syntyviä hukkatuotteita haluttiin hyödyntää. Sen ohella oli mahdollisuus tuoda hiiltä olemassa olevan sataman kautta ja hankkia turvetta lähialueiden turvevarannoista. Yhtiö perustettiin helmikuussa 1997 ja pian sen jälkeen aloitettiin ensimmäinen ympäristövaikutusten arviointi. Kaksi vuotta myöhemmin Länsi-Suomen ympäristökeskus myönsi yhtiölle ympäristöluvan ja hallitus teki investointipäätöksen, joka mahdollisti voimalarakennuksen aloittamisen välittömästi. Toukokuussa 2000 aloitettiin Kvaerner Pulping Oy:n toimittaman CBF-kattilan asennus. Kattila on suurin lajissaan maailmassa ja vaati tavanomaista laajemman suunnittelutyön, koska laitoksen mitat ovat moninkertaiset verrattuna muihin tähänastisiin biopolttoainelaitoksiin. Helmikuussa 2001 työvoima oli suurimmillaan voimalarakennuksen työllistäessä noin 700 henkilöä. Generaattori saapui Pietarsaareen meritse maaliskuussa, suoraan valmistajan VA-Techin tuotantolaitokselta Itävallasta. Heinäkuussa koettiin viimein historiallinen päivä, kun generaattori liitettiin kantaverkkoon ensimmäistä kertaa. Voimalan ns. 24 tunnin ajo vietiin läpi heinäkuun viimeisenä päivänä ja sen jälkeen aloitettiin voimalan koekäyttö. Normaali tuotanto käynnistyi 1. joulukuuta 2001 eli käytännössä PVO-poolin omistajat tekivät tuolloin sähkötilauksen. Alholmens Kraft on tämän jälkeen saanut päivittäin Pohjolan Voimalta tilauksen, jossa on tuntikohtaiset käyttöohjelmat. Vihkiäisjuhlaa vietettiin 10.12.2001, kaksi vuotta investointipäätöksen syntymisen jälkeen. Jo aiemmin käytössä ollut kuorikattila ostettiin heti perään UPM-Kymmeneltä ja toimii nyt Alholmens Kraftin vara- ja huippuvoimanlähteenä. Kaupalliseen käyttöön voimala otettiin uudenvuodenpäivänä 2002. ? SAMI J. ANTEROINEN enertec 1 / 2009 21
Sivu 22
22 enertec 1 / 2009 UUSIUTUVAA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Olipa kyseessä uusiutuva polttoaine (biomassa; hake, pelletti, puru, puubriketti, jätepuu, olki tms.) tai biokaasu (kaatopaikka, maatalous, puhdistamokaasu tms.) tai fossiiliset polttoaineet (öljy tai maakaasu) yhtiöstä löytyy oikea ratkaisu. H ansa Power Oy on uusiutuvien, ympäristöystävällisten, vähäpäästöisten ja korkean hyötysuhteen omaavien energiatekniikan laitteiden toimittaja ja rakentaja. Monipuolinen täyden palvelun yhtiö tarjoaa tulevaisuuden energiateknologian ratkaisuja. – LOOS International höyry- ja lämminvesikattilat – 38 MW saakka – Uniconfortin biokattilalaitokset vedelle, höyrylle tai kuumaöljylle – 5,8 MW saakka ja biopolttoaineella SÄHKÖÄ höyrykattilaan kytketyllä höyrymoottorilla tai -turbiinilla tai kuumaöljykattilalla ORC-teknologialla suljetun piirin turbiinilaitoksella – Ingersoll Randin mikroturbiinit sähkön ja lämmön tuotantoon – 250 kWe/300 kWth asti – Dresser-Randin kaasuturbiinit sähkö ja lämmön tuotantoon – 2 MWe/6600 kWth asti – Bertramsin kuumaöljykattilat – 45 MW asti. Yhtiö tarjoaa kumppanuuden ja verkottumisen avulla täydellisiä projektitoimituksia tai laitoksia sekä kotimaassa että Venäjällä ja Baltiassa. Laitostoimituksiin sisältyy sertifikaatit, viranomaisluvat, hyväksynnät ja laitosten käynnistys, koeajo, säätö ja käyttöhenkilöstön koulutus sekä luovutus asiakkaalle. Hyvän asiakaspalvelun ja korkean asiakastyytyväisyyden saavuttamiseksi koko ketju tuotannosta luovutukseen osallistuu toteutukseen. ? Lisätietoja: www.hansapower.fi
Sivu 23
enertec 1 / 2009 23
Sivu 24
Pamilon vesivoimalaitos Pohjois-Karjalassa. VESI VANHIN VOITEHISTA Vesivoiman lisärakentamisessa riittää sekä haasteita että hyödyntämätöntä potentiaalia Ilmastonmuutos pakottaa tarkastelemaan uusiutuvia energiantuotantomuotoja yhä tarkemmalla silmällä. Vesivoimalla on oma tärkeä roolinsa energiakuviossa, mutta vesivoimaan liittyy myös kosolti kysymysmerkkejä. Yksi suurimmista on EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi, jonka tavoitteet ovat vaativat. 24 enertec 1 / 2009 Kuva: Vattenfall Oy
Sivu 25
K auppa- ja teollisuusministeriön vuonna 2005 teettämän selvityksen mukaan Suomen koko vesivoimapotentiaali on noin 5 100 MW ja se vastaa keskimääräisenä vesivuotena 22,6 TWh ener giantuotantoa. Tästä määrästä on rakennettua vesivoimaa 3 050 MW, 13 TWh. Tuoreempia lukuja saatiin viime vuonna, kun Voimaa Vedestä 2007 -selvitys valmistui helmikuussa 2008. Energiateollisuus ry:n tilaama ja kauppa- ja teollisuusministeriön tukema selvitys pyrki selvittämään rakentamiskelpoisen vesivoiman määrää Suomessa ja arvioimaan rakennusmahdollisuudet vesistöittäin kokonaisuutena. Samalla tuli selvittää teknistaloudellisesti järkevien hankkeiden toteuttamisen esteet ja mitä näiden hankkeiden edistämiseksi voitaisiin tehdä. Konsulttitoimisto Oy Vesirakentajan laatiman raportin mukaan Suomessa on rakentamiskelpoista vesivoimaa kaikkiaan 1 710 MW, energiana 6,7 TWh/a. Tämä vastaa noin puolta rakennetusta vesivoimasta. SÄÄTÖVOIMAA TARVITAAN Selvityksessä huomautetaan, että Suomen sähköhuollossa on sähköntarpeen kokonaiskasvun lisäksi varauduttava tuulivoiman osuuden kasvuun ja sen myötä kasvavaan satunnaiseen tuotannonvaihteluun. Nopeasti reagoivana vesivoima on paitsi uusiutuvaa energiaa ennen muuta tärkeää säätövoimaa. Tällaista vesivoimaa voidaan merkittävästi lisätä täydentämällä voimantuotantoon jo otettujen vesistöjemme rakentamista. Raportin laatijoiden mukaan kaikki säätövoimaa lisäävät hankkeet on syytä tarkastella erityisellä huolella, sillä vaihtoehtoina ovat lähinnä energiaa kuluttava pumppuvoima tai kaasuturbiinilaitokset. Sähköntuotannon nopeaan säätöön soveltuvaa, teknistaloudellisesti merkittävää vesivoimaa voitaisiin lisätä vuoteen 2020 mennessä 470 MW, energiana 1,3 TWh/a. Noin neljännes tästä energiamäärästä toteutunee suunniteltuina koneistojen uusintoina jo toimivissa voimalaitoksissa. Tärkeimmät muut rakennushankkeet sijaitsevat Kemijoella, Iijoella ja Kymijoella, joiden vaikutuspiirissä on yli puolet Suomen rakennetusta vesivoimasta. Tämän jo rakennetun kapasiteetin käytettävyys säätöön parantuisi huomattavasti esitetyn täydennysrakentamisen avulla. Olemassa olevien voimalaitosten tehostamiseen liittyvän potentiaalin sekä Kemijoen Sierilän laitoksen – yhteensä 305 MW ja 421 GWh/a – lisätuotannon arvioidaan toteutuvan vuoteen 2020 mennessä ilman erityistoimenpiteitä. VANHENTUNUTTA TIETOA Raudanjoen, Lapuanjoen Tiisten altaan ja laitoksen, Uljuan lisärakentamisen sekä Siikajoen Leuvan altaan ja laitoksen edellytykset tulisi raportin mukaan selvittää tarkemmin, sillä niiden alkuperäiset suunnitelmat ovat vanhentuneet. Erityisesti Pohjanmaan hankkeilla on tärkeä merkitys myös tulvariskien hallinnassa. Raportissa todetaan, että Pielisen ja Saimaan välisen välinen voimakaskaan lyhytaikaissäännöstely ei ole käytännössä edes havaittavissa näiden suurten altaiden vesipinnoissa. Pielisjoen tehokkaan lyhytaikaissäännöstelyn mahdollisuudet ja vahinkojen estäminen sekä siihen liittyvät järjestelyt mukaan lukien Kaltimon ja Kuurnan lisäkoneistot tulisi selvittää toimijoiden ja ympäristöviranomaisten yhteistyönä pikaisesti. Selvitysten jälkeen hanke voi edetä normaalina hakemusasiana YVA- ja lupakäsittelyssä. Voimaa vedestä -selvitys näkee Kemijoen Vuotos-hankkeen olevan sekä voimatalouden että tulvantorjunnan kannalta erittäin merkittävä. Sen edellytykset tulisi selvittää uusien, nykyaikaistettujen suunnitelmien pohjalta. Kollajan allas ja voimalaitos täydentäisivät oleellisesti Iijoen alaosan voimatuotantoa. Pohjolan Voima kehittää parhaillaan uuden sukupolven suunnitelmaa, joka mm. turvaisi Natura-arvot ja säilyttäisi kosket virtavesiympäristöinä. Hankkeen toteuttamisen edellytykset on tarkoitus selvittää uusitun suunnitelman pohjalta meneillään olevan YVA-prosessin kuluessa. Toteuttaminen edellyttää lisäksi koskiensuojelulain tarkistamista Kollajan portaan osalta. KATSE KYMIJOELLE Raportin laatijat uskovat, että Pernoon oikaisu-uoman avulla Kymijoen hyytöongelmat voitaisiin pitkälti ratkaista ja joen yli 200 MW tuotantokoneisto osaltaan saada koko sähköjärjestelmäämme tukevaan lyhytaikaiseen säätöön. Kanavan ja sen virtausta säätelevän voimalaitoksen rakentamiseksi tulisi toimijoiden ja viranomaisten yhteistyönä laatia nykyaikainen suunnitelma. Vapaisiin koskiin tulisi turvata luonnontalouden kannalta riittävä virtaama ja toteuttaa samassa yhteydessä kalannousu Kymijokeen. Pernoon oikaisu-uoma on avainhanke Kymijoen suurtulvien torjunnassa pyrittäessä juoksutuskapasiteetin nostamiseen riittävän suureksi myös talvella. Voimalaitoksen rakentaminen edellyttää koskiensuojelulain tarkistamista Pernoon osalta. Tengeliönjoen Luonionkosken, Perhonjoen alaosan koskien ja Keitele–Päijänne välillä Kymijoen vesistössä sijaitsevan Kuusaankosken rakentamisella voitaisiin säätövoimaa näissä kohteissa lisätä huomattavasti ilman merkittäviä haittavaikutuksia, mikäli porrastusta täydennettäisiin. Näiden kohteiden rakentamisedellytykset tulisi tutkia pikaisesti tarkemmin, ensiksi toimijoiden ja ympäristöviranomaisten yhteistyönä ja sen jälkeen mahdollisesti YVA-prosessissa. Toteuttaminen edellyttää koskiensuojelulain tarkistamista myös näiden kohteiden osalta. VUOSIEN PÄIVITYSTYÖ EDESSÄ Yhteistä lähes järjestään kaikille listatuille kohteille on, että toteutuakseen hankkeet on pääosin suunniteltava uudelleen enertec 1 / 2009 25
Sivu 26
Kuva: Vattenfall Oy 26 enertec 1 / 2009 Uljuan vesivoimalaitos Pyhäjoella.
Sivu 27
vastaamaan nykykäsityksiä vesistörakentamisesta, mikä edellyttää lisäselvityksiä ja tiivistä yhteistoimintaa sähköntuottajien ja viranomaisten kesken. Tästä sekä YVA- ja lupaprosessista johtuen niiden toteuttamiseen kuluu parhaassakin tapauksessa useita vuosia. Edellä todetun lisäksi teknistaloudellisesti merkittävää vesivoimaa on lisäksi Ounasjoella ja Iijoen keskijuoksulla yhteensä 460 MW tehoa ja 1,6 TWh/a energiaa. Molemmat vesistöt ovat suojeltuja. Raportin mukaan pienvesivoimaa on mahdollista rakentaa eri vesistöissä yhteensä noin 60 MW, 220 GWh/a. Tästä arvioidaan toteutuvan ennen vuotta 2020 noin puolet edellyttäen, että valtion tukipolitiikka pysyy vähintään nykyisellään. Loput Suomen vesivoimasta on rajajoissa tai muissa sellaisissa vesistöissä, joiden rakentaminen ei eri syistä tule kyseeseen. TEHOA IRTI ENEMMÄN Selonteossa myös huomautetaan, että Suomessa pitäisi muiden maiden mallin mukaisesti pystyä nykyistä paremmin sovittamaan yhteen voimatalouden ja luonnontalouden tarpeet, erityisesti kalatalous. Tämä vaatii määrätietoista ponnistelua ja selkeitä suunnitelmia, joita eri intressipiirit yhteisesti tukevat. Lähtökohtana täytyisi kuitenkin olla suurimpien vesistöjemme vesivoiman tehokas käyttö sähköntuotannon säätöön. Potentiaalia vesissä piisaa. Mikäli teknistaloudellisesti merkittävää vesivoimaa on tarpeen edelleen lisätä, voidaan 2020-luvulla harkita Ounasjoen ja Iijoen keskijuoksun rakentamista. Niiden avulla nopeaan säätöön sopivaa vesivoimaa pystyttäisiin lisäämään yhteensä 462 MW, 1 647 GWh/a. ? SAMI J. ANTEROINEN Vesivoimapotentiaali vuoteen 2020 mennessä Sähköntuotannon nopeaan säätöön soveltuvaa, teknistaloudellisesti merkittävää vesivoimaa voitaisiin järkevästi lisätä vuoteen 2020 mennessä yhteensä 470 MW, 1 330 GWh/a. Tämä edellyttää, että toteutetaan seuraavat tärkeimmiksi arvioidut vesivoimahankkeet: • Rakennettujen laitosten konetehojen nostot 261 MW, 301 GWh/a • Kemijoella Sierilä 44 MW, 120 GWh/a ja Raudanjoki 25 MW, 162 GWh/a • Hankkeet Lapuanjoella, Siikajoella ja Pielisjoella yhteensä 35 MW, 56 GWh/a • Vuotos 37 MW, 325 GWh/a • Kollaja 35 MW, 200 GWh/a • Pernoonkoski ja Kuusaankoski Kymi joella, Perhonjoen alaosa sekä Luonionkoski Tengeliönjoella, yhteensä 35 MW, 165 GWh/a ? enertec 1 / 2009 27 Kuva: Pohjolan Voima Oy
Sivu 28
Kuvat: Fennovoima Oy Pyhäjoki, Hanhikivi. KOLMEN KAUPPA Hakukisa kiihtyy entisestään, mutta loppupeleissä ydinvoimalalisenssejä voi tulla jakoon useampi Valtioneuvosto lanseerasi uuden ilmasto- ja energiastrategian marraskuussa 2008. Strategia osoittaa selkeästi, että Euroopan komission Suomelle ehdottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. M yös alati salonkikelpoisemmaksi muuttuva ydinvoima on paletissa vahvasti mukana. Ydinenergia on tällä hetkellä suurin yksittäinen energialähde Suomen sähköntuotannossa. Vuonna 2007 ydinenergian osuus sähkön kokonaishankinnasta oli noin neljännes. Suomen neljän ydinvoimalaitoksen yhteenlas28 enertec 1 / 2009 kettu bruttoteho on 2 780 megawattia ja nettoteho 2 676 megawattia. Yhteensä voimalaitokset tuottivat sähköenergiaa yli 22 terawattituntia (TWh) vuonna 2007. Laskelmien mukaan sähköenergian riittävyyden kannalta tarvittaisiin lähivuosina – eli jo nykyisen hallituskauden aikana – ydinenergialain mukainen periaatepäätös ydinvoiman lisärakentamisesta. HAKU PÄÄLLÄ Hallituksen selonteon mukaan vuoteen 2020 mennessä tulisi maahan saada uutta voimalaitoskapasiteettia kulutuksen kasvun kattamiseksi sekä vähenevän tuonnin korvaamiseksi noin 4 000 MW. Suomessa on rakenteilla yksi 1 600 MW:n ydinvoimalaitosyksikkö (Olkiluoto 3) ja lisäksi rakentamispäätöksiä on tehty noin 300 MW:n edestä. Ruotsinpyhtää, Kampuslandet. Fennovoiman suunnitelman mukaiset ydinvoimalaitoksen sijaintia havainnollistavat valokuvasovitteet. Nykyiset ydinvoimayksiköt poistuvat varsin suurella todennäköisyydellä käytöstä viimeistään 2030- tai 2040-luvulla. Niiden käyttöluvat ovat voimassa seuraavasti: Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 vuoteen 2018, Loviisa 1 vuoteen 2027 ja Loviisa 2 vuoteen 2030 saakka. Mikäli näiden laitosten käyttölupia ei uusittaisi, poistuisi sähköntuotannosta 2018–2030 välillä vähäpäästöistä tuotantokapasiteettia vajaat 2 700 MW, vuosituotantona noin 22 TWh. Tämä olisi lähes neljännes nykyisestä sähkön kulutuksesta. Vireillä on kolme hanketta rakentaa lisäydinvoimaa Suomeen: uraania halkaisemaan mielivät Teollisuuden Voima Oyj, Fortum Power and Heat Oy ja Fennovoima Oy. Teollisuuden Voiman hankkeesta jätettiin periaatepäätöshakemus (PAP) huhtikuussa 2008. Perässä seurasi Fennovoima tammikuussa 2009 ja Fortum helmikuussa. Kaikkia kolmea hanketta käsitellään tasapuolisesti ydinenergialain edellyttämää periaatepäätöstä valmisteltaessa. Mi
Sivu 29
Ruotsinpyhtää, Gäddbergsö. Simo, Karsikko. käli kuudennesta ydinvoimalaitosyksiköstä tehtäisiin myönteinen periaatepäätös ja yksikkö saisi rakentamisluvan, voisi se valmistua vuoden 2020 paikkeilla. TVO: KVARTETTI KELPAISI Teollisuuden Voiman Olkiluoto 4 -hankkeen YVA-menettely käynnistyi jo toukokuussa 2007, kun yhtiö toimitti silloin yhteysviranomaisena toimineelle kauppa- ja teollisuusministeriölle hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Oman YVA-selostuksensa yhtiö toimitti ministeriölle helmikuussa 2008. TVO:n neljännen laitosyksikön sähköteho olisi 1000–1800 megawattia ja lämpöteho 2800–4600 megawattia. Reaktorivaihtoehtoja ovat paine- tai kiehutusvesireaktori. Suunnitellun laitoksen tekninen käyttöikä olisi noin 60 vuotta. Voimalaitosyksikön rakentaminen kestäisi TVO:n suunnitelmien mukaan noin 6–8 vuotta. Hankkeeseen liittyvät laitosalueella tapahtuva uuden laitoksen toiminnassa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointi sekä vähä- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen käsittely ja loppusijoitus. Lisäksi hankkeeseen liittyy tarvittava voimansiirtoyhteys kantaverkkoon. Tällä hetkellä Olkiluoto 3:n valmistumista tuntuu seuraavan koko maailma – etenkin kun Ruotsi juuri pyörsi kiveen kirjoitetuilta vaikuttaneet ydinvoiman vastaiset teesinsä. TVO laajentaisi Olkiluodon hattutempun mielellään kvartetiksi. FORTUM TYÖSTÄÄ TRIPLAA Fortum Power and Heat hakee sekin laajennusta, eli yhtiön mielestä Loviisan ydinvoimalaitokseen mahtuisi vielä kolmas laitosyksikkö. Sijoituspaikkana olisi Loviisan vanha tuttu Hästholmeninsaari. Laitosyksikön sähköteho olisi noin 1 000–1 800 megawattia ja lämpöteho noin 2 800–4 600 megawattia. Reaktorivaihtoehtoja ovat paine- tai kiehutusvesireaktori. Loviisa 3 olisi peruskuormalaitos, joka on käynnissä vuotuista huoltoseisokkia lukuun ottamatta jatkuvasti ja sen suunniteltu tekninen käyttöikä olisi noin 60 vuotta. Fortum on siitä mielenkiintoinen hakija, että se omistaa neljänneksen myös TVO:sta. Näin ollen Fortum jää tyystin nuolemaan näppejään ainoastaan jos Fennovoima kaappaa laitoksen. Jokerina Loviisan kolmoshankkeessa on sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Ydinreaktorin lämpö – joka tätä nykyä päästetään tyystin käyttämättömänä mereen – voitaisiin johtaa putkea pitkin Helsinkiin ja muualle pääkaupunkiseudulle. Näin ilmasto ainakin kiittäisi, kun kivihiilen ja maakaasun käytölle sähkön ja lämmön tuotannossa Helsingin seudulla tulisi stoppi. Lämpömäärä on toki niin suuri, että koko pääkaupunkiseutu olisi saatava järjestelmään mukaan, jotta konsepti voisi toimia. Fortumin laskelmien mukaan manööveri vähentäisi Suomen hiilipäästöjä muhkealla kuudella prosentilla. Fortum on tarjonnut yhteistyön kättä Helsingin Energialle ja muille toimijoille, mutta kaunis ajatus on tekniseltä toteutukseltaan vaikea. Asiantuntijoiden mukaan Loviisasta lähtevä ja eri puolille pääkaupunkiseutua haarautuva putkijärjestelmä tulisi erittäin kalliiksi rakentaa. FENNOVOIMA: KUPARINEN RIKKI Uusi tulokas Fennovoima Oy käynnisti syksyllä 2007 ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ydinvoimalaitoksen rakentamisesta neljällä vaihtoehtoisella paikkakunnalla: Pyhäjoki, Ruotsinpyhtää, Simo ja Kristiinankaupunki. Kesäkuuhun 2008 mennessä Kristiinankaupunki jäi joukosta pois. Fennovoima valmistelee sähköteholtaan 1 500–2 500 MW ydinvoimalaitoksen rakentamista. Tässä kokoluokassa voimalaitokseen tarvitaan joko yksi iso ydinreaktori (yli 1 500 MWe) tai kaksi keskikokoista reaktoria (alle 1 500 MWe). Fennovoiman valttina pidetään osittain juuri aluekorttia – voimalaitoksen työllistävä vaikutus pienellä paikkakunnalla olisi valtava ja mikä tahansa pohjoisen kunta saisi siitä aimo piristysruiskeen. Lisäksi jos ydinvoimakentälle saadaan kolmas suuri toimija, voidaan ainakin olettaa että kilpailu vilkastuisi ja monipuolistuisi. Fennovoiman omistajista enemmistö on enertec 1 / 2009 29
Sivu 30
suomalaisia yhtiöitä, joilla on pulaa omasta sähköstä. Fennovoima toisi helpotusta metalli- ja terästeollisuudelle ja TVO:hon kuulumattomille suurille pelureille, kuten Outokumpu ja Rautaruukki. Nimestään huolimatta Fennovoima ei silti ole täysin sinivalkoinen kombinaatio: Euroopan toiseksi suurin ydinvoimayhtiö E.ON omistaa Fennovoimasta kolmasosan. KAKKUA JAKAMASSA Tällä hetkellä pelimerkit on jaettu siten, että Fortum omistaa suomalaisesta ydinvoimasta 43 prosenttia ja metsäteollisuusyhtiö UPM 23 prosenttia – näin ainakin Olkiluodon kolmannen reaktorin valmistuttua. Metsässä on voimaa muutenkin: Stora Enso ja M-real omistavat kotimaisesta ydinvoimasta yhteensä 11 prosenttia. Vertailun vuoksi: Helsingin Energialla on Olkiluoto 3:n valmistuttua näpeissään 10 % maan ydinvoimasta. Kolmen kovan hakijan turnajaisista voidaan odottaa muodostuvan tasaväkinen mittelö, sen verran vahvat taustajoukot kullakin yhtiöllä on. Poliittinen keskustelu asian tiimoilta alkanee tosissaan syksyllä. Hallitus pyrkii tuomaan asian eduskuntaan ensi vuoden alussa, jotta se saadaan pois päiväjärjestyksestä hyvissä ajoin ennen seuraavan vuoden eduskuntavaaleja. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on luvannut, että hallitus tekee ydinvoimahakemuksista esityksensä eduskunnalle aikaisintaan tämän vuoden joulukuussa ja viimeistään ensi vuoden helmikuun puolivälissä. Onko sitten selviö, että vain yksi kolmikosta korjaa potin ja nappaa rakennusluvan? Hurjimman skenaarion mukaan vihreää valoa voitaisiin näyttää kaikille kolmelle hakijalle – ja vieläpä suhteellisen nopealla aikataululla. ? SAMI J. ANTEROINEN 30 enertec 1 / 2009 Kuva: TVO Teollisuuden Voiman havainnekuva Olkiluoto 4 hankkeesta.
Sivu 31
enertec 1 / 2009 31
Sivu 32
International Bioenergy Conference and Exhibition Jyväskylä Paviljonki Fair and Congress Centre Finland From 31 st of August to 4 th of September 2009 ? Conference with plenary sessions, oral presentations and poster viewing ng ? Technical tours and visits to practical al bioenergy targets ? Business to Business event ? International Bioenergy 2009 Exhibition ition ? Social and cultural programme ? Language: English Main Sponsor Other Sponsor’s 32 enertec 1 / 2009 Sponsor’s Sustainable Bioenergy Business International Bioenergy Conference and Exhibition The Main Program ? 31 st of August Pre-Tour, at the evening Get together, Registration begins ? 1 st to 2 nd of September Conference ? 3 rd of September Technical tours/ Exhibition ? 4 th of September Post-Conferennce tour/ Exhibition Supported by www.finbioenergy.fi/bioenergy2009 Organised by
Sivu 33
Tulevaisuuden puolesta, ilmastonmuutosta vastaan Puhdasta energiaa 30 vuotta Uusi maajohtaja Suomeen I ns. Olli Torikka on nimitetty tanskalaisen sähkö- ja kaukolämpömittareita ja niiden etäluentajärjestelmiä toimittavan Kamstrup A/S:n Suomen maajohtajaksi 1. tammikuuta 2009 lähtien. Olli Torikka on työskennellyt mm. Neles Oy:ssä, Fisher-Rosemount Oy:ssä ja viimeiset 8 vuotta GEA-Westfalia Separator AS:n Suomen maajohtajana. Kaiken kaikkiaan hänellä on yli 20 vuoden kokemus btb-liiketoiminnasta. ? Lisätietoja: www.kamstrup.fi Pohjolan Voima käyttää ja kehittää uusimpia teknologioit a veden, uraanin, puun, turpeen, hiilen, kaasun, tuulen ja pelto biomassojen jalostamiseksi energiaksi. Monipuolinen tuotanto rakenne tuo sähkön tuotantoo n varmuutta ja kustannuksiin vakautta vaihtelevissa kulutusja markkinatilanteissa. enertec 1 / 2009 33
Sivu 34
SOODAKATTILOIDEN POLTTIMET UUSI TUOTERYHMÄ Enviroburners on vaativien poltinjärjestelmien toimittaja 34 enertec 1 / 2009 Enviroburners suunnittelee ja valmistaa korkealaatuisia poltinjärjestelmiä asiakkaan tarpeiden mukaisesti yli 30 vuoden kokemuksella. Viime vuosina uutena tuoteryhmänä mukaan ovat tulleet myös soodakattiloiden polttimet, joita Enviroburners on nyt toimittanut jo kolmeen sellutehtaaseen. E nviroburners Oy toimittaa korkealaatuisia polttimia ja poltinjärjestelmiä moniin eri käyttötarkoituksiin. Poltinjärjestelmien lisäksi Enviroburners Oy tarjoaa myös huolto- ja varaosapalveluja sekä asiantuntijapalveluja poltinratkaisuihin liittyen. Enviroburners Oy on luotettava ja ammattitaitoinen kumppani vaativien poltinjärjestelmien toimittajana. Toimitusjohtaja Juha Tonttilan mukaan tuotevalikoimaan kuuluvat mm. leijukerroskattiloiden käynnistys- ja kuormapolttimet, soodakattiloiden käynnistys- ja kuormapolttimet, selluteollisuuden hajukaasupolttimet ja -soihdut, teollisuusprosesseihin tarvittavat erikoispolttimet sekä poltinjärjestelmien venttiiliryhmät, pumppauskoneikot ja poltinautomaatiot. ”Kaikki tuotteet suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti, minkä ansiosta poltinjärjestelmiä voidaan soveltaa hyvin vaativiin prosessiolosuhteisiin. Tuotteiden korkea laatu on Enviroburners Oy:lle hyvin tärkeää. Kaikki toimitettavat poltinjärjestelmät tarkistetaan ja testataan yrityksen omalla konepajalla.”
Sivu 35
ENSIMMÄISET SOODAKATTILAPOLTTIMET AUSTRALIAAN Ensimmäiset soodakattilan käynnistyspolttimet Enviroburners Oy toimitti Maryvalen sellutehtaalle Australiaan vuonna 2006. Neljän 10 MW:n maakaasupolttimen lisäksi toimitukseen kuului myös 5 MW:n väkevien hajukaasujen poltin. Vuonna 2007 seurasi toimitus Huai Huan soodakattilaan Kiinaan. Tähän kuului kuusi 10 MW:n käynnistyspoltinta öljyllä sekä 9 MW:n väkevien hajukaasujen poltin, joka on varustettu myös nestemäisen tärpätin polttolaitteilla. Samaan projektiin sisältyi myös soihtutoimitus väkevien hajukaasujen varapolttopaikaksi. Viimeisin soodakattilapoltintoimitus ajoittuu vuoden 2009 alkuun. Syktyvkarin sellutehtaalle Venäjälle toimitetaan kahdeksan 13 MW:n käynnistyspoltinta ja kolme 35 MW:n kuormapoltinta sekä 13,5 MW:n väkevien hajukaasujen poltin, jossa on myös nestemäisen metanolin polttovarusteet. Myös tähän projektiin on hankittu soihtu väke vien hajukaasujen varapolttopaikaksi. Syktyvkarin toimitukseen sisältyy maakaasuventtiiliryhmät kaikille polttimille. STORA ENSON KAASUTUSLAITOKSEEN ENVIROBURNERSIN KÄYNNISTYSPOLTIN Loppuvuodesta 2008 otettiin Stora Enson tuotantolaitoksella Varkaudessa käyttöön Enviroburners Oy:n viimeisin poltinjärjestelmä energiateollisuuteen. Kyseessä on leijukerroskaasuttimen käynnistyspoltin. ”Olemme aiemminkin toimittaneet vastaavantyyppisiä polttimia kaasutuslaitoksiin, muun muassa Lahteen ja Varkauteen Suomessa sekä Belgiaan. Enviroburners on erikoistunut räätälöityihin teollisuuspolttimiin. Niitä käytetään erikoissovelluksissa, joissa standardimalliset polttimet eivät toimi”, toteaa Tonttila. ”Enviroburnersilla on jo yli 70 projektitoimituksen kokemus leijukerroskattiloiden käynnistys- ja kuormapolttimista. Parhaillaan on asennusvaiheessa Vanajalle 18 MW:n maakaasukäyttöinen starttipoltin leijukerroskattilaan. Tämä poltin on varustettu myös biokaasulanssilla (kaatopaikkakaasua). Suunnitteluvaiheessa on myös käynnistyspoltin leijukerroskattilaan Ruotsin Jällivaaraan. Tämän poltinjärjestelmän toimitus on syksyllä 2009.” ? Lisätietoja: www.enviroburners.fi enertec 1 / 2009 35
Sivu 36
Ellego Powertecillä 30 vuoden kokemus “E llego Powertec on joustava partneri virtalähderatkaisujen valmistuksessa ja tuotekehityksessä. Teemme laitteita asiakkaille mittatilaustyönä. Valmistamme virtalähteitä mm. konventionaalisiin voimalaitoksiin, ydinvoimaloihin, prosessiteollisuuteen, laivoihin, lentokenttien kiitoratavalaistukseen, korroosiosuojaukseen ja pintakäsittelyyn”, toimitusjohtaja Rami Arvonen kertoi. “Aloitimme toimintamme virtalähteiden ja tehoelektroniikan sovellusten parissa jo vuonna 1979. Tuotteidemme suunnittelu ja valmistus tapahtuu edelleen kokonaisvaltaisesti kotimaassa. Toiminnallemme on tunnusomaista vahva asiakaslähtöisyys. Kehitämme jatkuvasti osaamistamme ja luomme uusia ratkaisuja markkinoiden kasvaviin tarpeisiin. Luotettavia tasasuuntaajiamme käytetään muun muassa pintakäsittelylaitoksissa sekä erilaisissa korroosiosuojausta vaativissa kohteissa kuten laivojen rungoissa ja siltarakenteissa. Virtalähteiden luotettavuudesta kertovat myös toimitetut ratkaisut laivojen navigointijärjestelmien sähkönsyöttöön.” “Tyypillisesti tuotteen suunnittelu tapahtuu asiakkaan kanssa tiiviissä yhteistyössä, jonka jälkeen huolehdimme valmistuksesta ja asianmukaisesta testauksesta. Tarjoamme osaamisemme asi36 enertec 1 / 2009 akkaan käyttöön myös tuotteen kehittämisessä sen eri elinkaaren vaiheissa. Ellegon tasasuuntaajat valmistetaan aina asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Pienimmissä laitteissa sovelletaan käyttökohteesta riippuen tyristori- ja hakkuritekniikoita. Suuret tuhansien ampeerien PRT-laitteistot toteutetaan luotettavalla tyristoritekniikalla.” Ellego Powertec on osa Trafo-ryhmää, joka koostuu kolmesta alansa johtavasta yrityksestä. Ellegon lisäksi siihen kuuluvat tehoelektroniikkateollisuuden käämitettyjä komponentteja valmistava Trafotek Oy ja valaistuselektroniikkaan erikoistunut Teknoware Oy. ? Lisätietoja: www.ellego.fi
Sivu 37
Kamstrup asettaa uuden mittapuun kaukolämpölaitosten ja teollisuuden energianmittaukselle T unnuslauseella “Energian mittauksessakin välineet ratkaisevat” Kamstrup tuo markkinoille aivan omaa luokkaansa olevan MULTICAL ® 801-lämpöenergiamittarin. Varakäyntiparisto, venttiilin ohjaus ja IP67-kotelointi varmistavat kaukolämmön ja jäähdytyksen tarkan mittauksen myös kosteissa ja pölyisissä tiloissa. Kaukolämmön ja teollisuuden erityismittaukseen tarkoitetut mittarit joutuvat usein koville. MULTICAL ® 801 on suunniteltu tarkkojen mittaustietojen välittämiseen nimenomaan erittäin vaativissa oloissa. IP67-suojausluokan mukainen MULTICAL ® 801 toimii myös pölyisissä ja kosteissa olosuhteissa. Näytön taustavalo helpottaa lukemista huonossakin valaistuksessa. MULTICAL ® 801-mittari on yhteensopiva 2- tai 4-johdinliitäntäisten Pt100- tai Pt500-lämpötila-antureiden kanssa. Virtaama-alue on 0,6–30.000 m 3 /h lämpötila-alueella 2o C–180 o C. MULTICAL ® 801 perustuu Kamstrupin käytännössä hyväksi osoitetulle teknologialle. Siihen on kuitenkin lisätty ominaisuuksia, joten se täyttää erittäin haastavienkin sovellusten vaatimukset. VARAKÄYNTITOIMINTO Mahdollisen jännitekatkon aikana varakäyntiparisto ylläpitää kaikkia mittauksen perustoimintoja. VENTTIILIN OHJAUS Sisäänrakennettu venttiilin ohjaus rajoittaa automaattisesti tehon, maksimivirtaaman ja lämpötilaeron halutulle alueel le. VUOTOVAHTI MULTICAL ® 801 varustettuna meno- ja paluuputkiin asennetullavirtausantu- reilla toimii lämmitys- tai jäähdytysjärjestelmänvuoto- vahtina. Käyttövesimittarista saatavan pulssitiedon avulla puolestaan havaitaan vuoto käyttövesijärjestelmässä. Älykäs varoitusjärjestelmämini- moi korjauskulut ja estää suuremmat vesivahingot. USEITA TIEDONSIIRTOKANAVIA Kamstrup 801 -mallissa on: – neljä digitaalista liitäntää mm. radion, GSM/GPRS:n, M-bus-väylän, LonWorksin tai jonkin Kamstrupin verkkoratkaisun kautta suoritettavaa etälukua varten – neljä analogista lähtöä – kaksi pulssilähtöä sekä venttiilinohjaus – kaksi pulssituloa tietoliikennekorteilla. DATALOGGERIT Kaikki kulutustiedot tallentuvat 460 päivää, 36 kuukautta ja 15 vuotta. MULTICAL ® 801 sisältää ohjelmoitavalla tallennusvälillä varustetun dataloggerimoduulin. Tämä mahdollistaa energian kulutuksen tarkan analyysin ja vianetsinnän. ERITTÄIN KORKEATASOINEN MULTICAL ® 801 on hyväksytty EN 14344:2007, ympäristöluokan C mukaan ja testattu ja tyyppihyväksytty MID M1, E1 ja E2 mukaan. Teollisuusluokassa E2 mittari on hyväksytty 100 m lämpötila-anturikaapeleilla ja virtausanturin kaapelilla. Kamstrup on maailman johtava energiamittareiden valmistaja. Yrityksen energiamittarit perustuvat kehittyneeseen ultraäänimenetelmään. Vuodesta 1991 lähtien Kamstrup on parantanut ja kehittänyt edelleen käytännössä äärimmäisen luotettavaksi ja tarkaksi osoitettua ultraäänimenetelmäänsä. ? Lisätietoja: www.kamstrup.fi enertec 1 / 2009 37
Sivu 38
Ole kuin kotonasi... Ole kuin kotonasi... HINNAT ALKAEN 44 €/VRK (ALV 0%) CITYKOTI-asunnot ovat korkeatasoisesti saneerattuja, nimenomaan liikemiehille räätälöityjä huoneistohotelleja Helsingin ydinkeskustassa. Ne ovat edullinen, laadukas ja kodinomainen vaihtoehto hotelliasumiselle, oli kyseessä sitten lyhyt- tai pitkäaikainen majoitus. HINNAT ALKAEN 44 EUR/VRK (ALV 0%). Korkean käyttöasteemme vuoksi tarjoamme yrityksellenne mahdollisuutta liittyä sähköisen CITYKOTI-tiedotteen postituslistalle. Täyttämällä lomakkeen yrityksenne saa ensimmäisenä reaaliaikaista tietoa vapautuvista asunnoistamme. Lisätietoja saa osoitteesta www.citykoti.com tai soittamalla numeroon 050-555 00 58 Yrityksen nimi: Kontaktihenkilö: puh./fax e-mail: Voit faksata lomakkeen numeroon 09-685 65 77 tai lähetä tietosi suoraan osoitteeseen info[at]citykoti.com
Sivu 39
Riskirahoitusta yritysten hankkeisiin kehitys- ja siirtymätalousmaissa Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka toimii kehitysmaissa ja Venäjällä. Tarjoamme oman pääoman ehtoista riskirahoitusta, pitkäaikaisia investointilainoja sekä kehitysmaainvestointeihin liittyvää osaamista. Rahoitamme mm. kannattavia uusiutuvan energian hankkeita yhdessä suomalaisten yritysten tai niiden yhteistyökumppaneiden kanssa. www.finnfund.fi ? ????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????? TEM:n lausunto Fennovoiman YVA-selostuksesta valmistui Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut lausuntonsa Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Ministeriö toteaa hankkeen YVA-menettelyn yhteysviranomaisena, että yhtiönYVA-selostus kattaa lainsäädännön sisältövaatimukset, ja se on käsitelty säädösten vaatimalla tavalla. Selostuksessa Fennovoima Oy on arvioinut laitoshankkeensa ympäristövaikutukset kolmella vaihtoehtoisella sijaintipaikkakunnalla eli Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa. Y VA-selostus on ydinvoimalaitoshanketta koskevan ydinenergialain mukaisen periaatepäätöshakemuksen keskeinen liite. Työ- ja elinkeinoministeriö edellyttää tänään antamassaan lausunnossa Fennovoima Oy:ltä lisäselvityksiä eräistä YVA-menettelyssä käsitellyistä kysymyksistä. Nämä lisäselvitykset liitetään mukaan periaatepäätöshakemuksen käsittelyyn. Lisäselvityksiä ja tarkennuksia ministeriön lausunnossa pyydetään yhtiöltä mm. vesistö- ja luontoselvityksiin, säteilyonnettomuusarvioon sekä ydinjätehuollon ratkaisuja koskeviin YVA-selostuksen kuvauksiin. Lisäselvitysten toimitusaika on vaiheistettu. Pääosa periaatepäätöshakemuksen käsittelyssä tarpeellisista selvityksistä on pyydetty 9.4.2009 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriöön sai yhteensä noin 80 lausuntoa eri viranomaisilta, järjestöiltä ja muilta organisaatioilta. Espoon sopimuksen mukaisen kansainvälisen kuulemisen lausunnot saatiin Ruotsilta, Norjalta, Virolta, Itävallalta, Saksalta, Liettualta ja Puolalta. Kirjallisia mielipiteitä erilaisilta pienyhteisöiltä ja yksityishenkilöiltä saatiin yhteensä noin 70. Fennovoima Oy:n hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely alkoi 30.1.2008, kun yhtiö toimitti työ- ja elinkeinoministeriölle hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Varsinaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen Fennovoima toimitti 9.10.2008, ja ministeriö pyysi siitä lausuntoja 22.12.2008 mennessä. Fennovoima Oy on 14.1.2009 jättänyt työ- ja elinkeinoministeriöön valtioneuvostolle osoitetun periaatepäätöshakemuksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta. Hakemuksessa esitetään uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista joko Pyhäjoelle, Ruotsinpyhtäälle tai Simoon. Fennovoiman ministeriöön toimittaman periaatepäätöshakemuksen käsittely alkaa myöhemmin tänä keväänä ministeriön mm. käynnistäessä hakemusta koskevan lausuntokierroksen. ? enertec 1 / 2009 39
Sivu 40
Ympäristön pahoja hajuja ei enää tarvitse hyväksyä Ympäristöä pilaavat hajut voidaan poistaa täydellisesti kohteesta riippumatta. Hajua ei enää tarvitse sietää tai hyväksyä. Kuten tiedetään, aikoinaan haju hyväksyttiin osana elämää. Mutta nykyään asuinalueella ei haluta naapuriinsa jäteveden pumppuasemaa tai muuta hajua aiheuttavaa lähdettä. Laadukas hengitysilma katsotaan lainsäädännölläkin turvatuksi oikeudeksi. H ajujen poistaminen on haasteellista. Suomessa ei ole annettu suoria ohjearvoja hajuille. Epäsuorasti hajuja voidaan kuitenkin käsitellä lain puitteissa niissä tapauksissa, joissa voidaan todeta, että hajuista aiheutuu merkittävää viihtyisyys – ja terveydellistä haittaa. Esimerkiksi jätevedessä haisevat sadat erilaiset yhdisteet. Myös hyvä haju voi joskus olla ongelma. Tähän asti hajuongelmia on koetettu ratkaista lähinnä ha40 enertec 1 / 2009 Kuvat: OdorOff jua vähentämällä tai siirtämällä, pahimmillaan tämä on tarkoittanut miljoonia euroja maksaneita viemäriremontteja. ODOROFF -HAJUNPOISTOMENETELMÄ Patentoitu OdorOff-menetelmä poistaa hajut kokonaan ympäristöystävällisesti. Se on käytössä Suomessa useissa kymmenissä kohteissa. Toinen sovelluskohde järjestelmälle ovat jätteiden käsittelytilat. Presidentinlinnan edustalla on hajut poistettu kahdesta Kauppatorin alla sijaitsevasta biojätekuilusta, samoin muiden Helsingin torien jätepuristimet. Maailmassa ainutlaatuinen innovaatio perustuu OdorOff Oy:n kehittämään hajunsitojanesteen ominaisuuksiin ja absorptioreaktorin toimintaan. Esimerkiksi pumppuaseman tai jätteenkäsittelytilan ilmasta haju poistetaan nestettä käyttävällä reaktorilla. Kun haiseva ilma johdetaan reaktorin läpi, hajua aiheuttavat yhdisteet jäävät nesteeseen, joka kylläisenä vaihdetaan ja viemäröidään. Vastaan ei ole vielä tullut eloperäistä hajua, josta sitä ei olisi pystytty poistamaan. Kehitystyötä on tehty jo vuodesta 2002 asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa: mm. Åbo Akademin, Oulun yliopiston, kuntien ja jätteenkäsittelylaitoksien kanssa. ? OdorOff Oy:llä on myös muita menetelmiä hajunpoistoon. Lisätietoja: www.odoroff.fi
Sivu 41
Invitation to the 7th International Exhibition for Suppliers uppliers to the Pulp, Paper, Board and Converting Industries ustries www.PulPaper2010.com Visit our website to find the latest news and updates Arranged by: Paper Engineers’ Association (PI) in co-operation with Adforum and The Finnish Fair Corporation ADFORUM AB E-mail: info[at]adforum.se www.PulPaper2010.com
Sivu 42
Taantuma heiluttaa päästöoikeuksien hintoja Viime kuukausien aikana maailman taloudellinen tilanne on muuttunut radikaalisti ja viime vuoden aikana alkanut taantuma vaikuttaa merkittävästi yritysten liiketoimintaympäristöön ja markkinoihin. Päästökauppamarkkinat eivät ole poikkeus – päästöoikeuksien hinta on laskenut heinäkuun 2008 ennätystasolta yli 30 eurosta jopa alle kahdeksaan euroon helmikuussa 2009. Ö ljyn maailmanmarkkinahinta on pudonnut niin ikään ennätyslukemista yli 140 USD/bbl noin 40 dollarin tasolle. Vuoden 2008 alussa useat asiantuntijat arvioivat päästöoikeuksista olevan niukkuutta ja, että oikeuksien hinta tulisi keskimäärin olemaan 20–40 euroa kaudella 2008– 2012. Uusimmissa arvioissa hintaodotuksia vuodelle 2009 on korjattu alaspäin, joissakin tapauksessa jopa puolitettu. Yhteistä hinta-arvioissa ovat kuitenkin nousevat odotukset vuotta 2012 kohti – hinta-arviot päästöoikeuksien hinnasta vuonna 2012 vaihtelevat 20 eurosta 35 euroon kun vuoden 2009 arviot ovat puolestaan 10–20 euron haarukassa. Mikä on syynä hintaodotuksien jyrkkään nousuun? Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa markkinoilla on paljon epävarmuutta ja yritysten aikahorisontti on lyhyt. Taantuma alentaa päästöoikeuksien kysyntää teollisen tuotannon vähentyessä, mikä laskee oikeuksien markkinahintaa. Toisaalta käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia voi siirtää vuodelta toiselle, minkä takia tulevaisuuden kunnianhimoisten päästövähen42 enertec 1 / 2009 nysten tulisi heijastua myös tämän päivän markkinahinnassa. Tämä ei kuitenkaan tunnu tällä hetkellä toteutuvan, vaan yritykset tarkastelevat päästötaseitaan vain muutamia vuosia eteenpäin. Merkittävin syy hintaodotusten jyrkkään nousuun lienee EU:n vuodelle 2020 asetettu tavoite vähentää päästöjä 20 prosentilla, minkä uskotaan vaikuttavan merkittävästi kauden 2008–2012 hintatasoon vasta 2010 lähtien – tällöin yritykset joutuvat viimeistään huomioimaan kauden 2013–2020 päästöoikeuksien niukkuuden toiminnassaan. Päästökauppamarkkinat ovat kehittyneet voimakkaasti viime vuosien aikana uusien päästökauppajärjestelmien ja tuotteiden myötä. Vuonna 2008 globaalien päästökauppamarkkinoiden koko ylsi lähes 100 miljardiin euroon, joka oli 60 miljardia euroa enemmän kuin edellisenä vuonna – odotamme kasvun jatkuvan lähivuosina. EU:n päästökaupan piirissä olevien yritysten suurimpia haasteita tällä hetkellä ovat pitkän aikavälin ilmastostrategioiden tekeminen sekä kustannustehokkaiden kaupankäyntikanavien löytäminen. Yritykset voivat käyttää velvoitteistaan Kioton hankemekanismien (CDM jaJI) synnyttämiä päästövähennyksiä EU:n päästökaupassa tietyn prosenttiosuuden (keskimäärin 13 %) verran. Nämä päästövähennykset ovat edullisempia kuin EU:n päästöoikeudet. Kioton hankemekanismeja voi hyödyntää myös 2013 alkavalla päästökauppajaksolla. GreenStream on kehittämässä tätä tarkoitusta varten erityistä rahastoa, joka on saanut erittäin positiivisen vastaanoton markkinoilla. Olemme viime vuosina pyrkineet tarjoamaan asiakkaillemme kokonaisvaltaisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja päästökaupan tuomien haasteiden hoitamiseksi. Markkinoiden kehittyessä myös erilaisten riskienhal
Sivu 43
lintainstrumenttien määrä kasvaa, jolloin yritykset voivat valita niille sopivammat riskienhallintakeinot keinot laajemmasta tuotevalikoimasta. Tulevaisuuden tiukentuvat päästövelvoitteet, päästöoikeuk sien hintapaineet ja monipuolistuva tuotevalikoima pakottavat yritykset pohtimaan uudelleen päästökauppa-asioidensa organisointia. Uskomme, että voimakkaasti ja nopeasti muuttuvilla päästökauppamarkkinoilla tarjoamamme päästöoikeussalkun hallintapalvelut sekä erilaiset CDM/JI -rahastoratkaisut tarjoavat oivallisen keinon hoitaa päästökaupan tuomat haasteet ja velvoitteet. ? JUHA RUOKONEN, PÄÄANALYYTIKKO, GREENSTREAM NETWORK OYJ enertec 1 / 2009 43
Sivu 44
VAPON TOIMITUSJOHTAJA MATTI HILLI: Bioenergiatavoitteet hyvät Suomessa – kilpailukykyiset keinot puuttuvat Vapon toimitusjohtaja Matti Hilli pääkonttorin tiloissa Jyväskylässä. 44 enertec 1 / 2009 Kuvat: Risto Valkeapää ”Energia- ja ilmastostrategialla on bioenergialle eduskunnassa hyvät tavoitteet, mutta missä ovat keinot”, kysyy Vapo Oy:n toimitusjohtaja Matti Hilli. Hilli toteaa, että tavoitetekijä on hyvä, mutta toteutuakseen Suomessa täytyy olla välineet, joilla pystytään hoitamaan bioenergiastrategia metsästä kattilaan. Toimitusjohtaja Hilli sanoo, että on oltava keinot, jolla bioenergia haetaan metsästä. ”Biopolttoaineita on helppo ajatella lämpimissä sisätiloissa, mutta menkää katsomaan syyspimeään metsään, niin näette, että sen talteenotto on aikamiesten työtä.” Keljonlahden voimalaitostyömaa helmikuun lopulla 2009. Voimalaitos valmistuu kaupalliseen käyttöön vuonna 2010.
Sivu 45
”K oska omistus on pirstaloitunut metsänhoitopiireillä, ja metsälautakunnilla on merkittävä rooli. Näin on, kun tullaan tilanteeseen, jossa harvennuspuun merkitys kasvaa. Silloin kysytään korjuuketjun ja haketusketjun toimivuutta.” ”Tällä hetkellä päätehakkuiden oksat ja kannot käytetään hyvin. Mutta kun ruvetaan kasvattamaan energiapuun määrää, mennään harvennukseen. Sitä kautta tulee lisäporras kustannuksiin. Mitä suurempia määriä harvennuksista saadaan puuta, sitä suuremmat ovat yksikkökustannukset.” ”Biopolttoaineita on helppo ajatella lämpimissä sisätiloissa, mutta menkää katsomaan syyspimeään metsään, niin näette, että sen talteenotto on aikamiesten työtä”, Hilli toteaa. ”Vapolla on parhaat edellytykset biopolttoaineiden käyttöönotossa Suomessa. Sillä pitää kuitenkin olla mahdollisuudet kilpailla tasavertaisesti muiden kansainvälisten bioenergiayritysten kanssa. Koko bioenergiajärjestelmän pitää olla kansainvälisesti kilpailukykyinen”, Hilli sanoo. ” Biopolttoaineita siirrellään pitkiäkin matkoja, koska Keski-Euroopan tukijärjesenertec 1 / 2009 45
Sivu 46
telmät ovat niin vahvasti vaikuttavia. Keski-Euroopassa tukitoimilla on suuri merkitys. Olen laskenut, että Vapo Timber olisi tehnyt itävaltalaisena yrityksenä 7 miljoonaa euroa paremman tuloksen vuonna 2006 biosähkötukien ansiosta kuin suomalaisena.” Hilli kritisoi energia- ja ilmastostategian tavoiteasettelua. ”Kahdella tuotteella: pelletillä ja peltoenergialla on energiaja ilmastostrategiassa vaatimaton tavoite. Metsähakkeen määrä puolestaan nousisi sellaisiin lukemiin, jotka vaativat toimenpiteitä. Jotta biotavoitteet saadaan täyteen, pitää katsoa paikallista tuotantoa”, hän sanoo. PELLETIN TUKIJÄRJESTELMÄ PUUTTUU SUOMESTA ”Pelletin asema on Suomessa vääristynyt, ja meidän päämarkkina-alue on sen takia Ruotsi. Ruotsissa kilpailijoiden verotus on kovempi. Suomessa ei ole mitään erityistä tukijärjestelmää biopolttoaineiden käyttöön kiinteistölämmityksessä.” ”Ruotsissa voimalaitos saa vihreän sertifikaatin, mikä merkitsee 200 kruunun mittavaa tukea megawattitunnilta. Tuotannosta päin katsottaessa päästökauppa on tehnyt sen, että pelletin raaka-aineen hinta on meillä kaksinkertaistunut kolmen vuoden aikana. Raaka-aineen suora poltto on tullut puolestaan Suomessa kilpailemaan pelletin kanssa.” PYSÄHTYNEEN TILANTEESEEN SAATAVA MUUTOSTA ”Ilmastostrategiassa pelletin käytölle ei ole tavoitteita. Energiapolitiikassa katsotaan, että kilpailu hoitaa asiat ja voidaan puhua, että on vapaa kilpailu. Jos koetaan, että nykyinen tila on tyydyttävä, ollaan jäädytetyssä tilanteessa pitkään. Kaikessa mitä tehdään pitäisi kuitenkin kannustaa investoimaan. Kulutus kasvaa kaksi kerta no peammin kuin tuotanto.” ”Tästä pysähtyneestä tilanteesta on se seuraus, että pellettiä ei käytetä, mutta kevyttä polttoöljyä käytetään jatkossa46 enertec 1 / 2009 kin, ellei pelletiin siirtymisen saa investoinitukea. Kun pelletille ei ole tukea, olemme jämähtäneet Suomessa vanhaan asetelmaan.” ”Ruotsalainen metsäteollisuus puolestaan hyötyy paikallisesta tuotannosVapo on mukana Keljonlahden voimalaitosprojektissa. Keljonlahden Voimalaitoksen rakentaa ja sen voimantuotannosta vastaa Jyväskylän Energia Oy:n perustama Jyväskylän Voima Oy. ta, koska sähkö saa puutähteiden kautta vihreän sertifikaatin. Kuluttajaa puolestaan velvoitetaan ostamaan vihreää sähköä, mutta teollisuutta ei velvoiteta. Suomalainen metsäteollisuus on tässä huomattavasti heikommassa asemassa.”
Sivu 47
PUUN TARJONTA ON RAJALLINEN SUOMESSA ”Puupolttoaineen hinta on myös noussut. Jossakin vaiheessa se oli niin alhainen, että oli mahdollista viedä sitä Pohjois-Saksaan. Mielenkiintoista on nähdä ensi syksy, miten käy. Tämä talvi on osoittanut, että rajallinen on Suomen tarjonta.” ”Puupuolella selluteollisuus on ottanut käyttöön jo jäteliemet. Sahateollisuudessa puolestaan jätepuun määrä pienenee, kun sahauksen määrä putoaa 13 miljonasta kuutiosta alle 10 miljoonaan. Se merkitsee 4–5 terawattitunnin pudotusta markkinoilla”, Hilli toteaa. ? RISTO VALKEAPÄÄ enertec 1 / 2009 47
Sivu 48
FINBIO – Suomen Bioenergiayhdistys r.y. - Bioenergian käytön edistäjä ja kehittäjä • FINBIO – Suomen Bioenergiayhdistys r.y. on alan keskeinen järjestö Suomessa. Se on valtakunnallinen ja puolueeton yhdistys. Toiminnan tarkoituksena on edistää bioenergian käytön edellytyksiä Suomessa taloudellisuuden, kestävän kehityksen periaatteet sekä ympäristönsuojelun näkökohdat huomioon ottavalla tavalla. • FINBIO toimii bioenergia-alan suomalaisena yhteiselimenä ja tiedonvälittäjänä. Yhdistys järjestää alan seminaareja ja koulutustapahtumia ja tekee bioenergian tuotantoa ja käyttöä edistäviä aloitteita ja esityksiä. • FINBIO tukee bioenergia-alan teknistä kehitystä ja laatii alaa palvelevia standardeja ja oppaita. • FINBIO pitää aktiivisesti yhteyksiä alan kotimaisiin ja ulkomaisiin järjestöihin ja sidosryhmiin sekä edistää bioenergiatoimijoiden yhteistyötä. • FINBIOon kuuluu sekä organisaatiojäseniä (yrityksiä, järjestöjä, yhteisöjä, tutkimuslaitoksia ja kuntia) että henkilöjäseniä. Jäseneksi voi liittyä biopolttoaineiden tuotannosta, käytöstä ja kehittämisestä kiinnostuneet henkilöt, yhteisöt ja yritykset: Kevätpäivä 22.4.2009 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry järjestää vuosittaisen Kevätpäivä seminaarin Helsingissä, Helsinki Congress Paasitornissa 22.4.2009. Lisätietoa www.finbioenergy.fi/kevatpaiva. FINBIOn muita tapahtumia 2009: • 31.8. - 4.9.2009 4. kansainvälinen BIOENERGIA 2009 konferenssi retkeilyineen Paviljonki, Jyväskylä • 17. - 18.11.2009 Bioenergiapäivät 2009 Marina Congress Center, Helsinki www.finbio.fi www.finbioenergy.fi
Sivu 49
yrityshakemisto Kuva: Risto Valkeapää
Sivu 50
7 8 10 15 15 8 AIRFIL OY Mustanhevosentie 1-2 37800 Toijala Puh. 020 740 2500 Faksi 020 740 2510 sales[at]airfil.eu www.airfil.fi Yhteyshenkilö Aki Kantonen myyntipäällikkö aki.kantonen[at]airfil.eu Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 3 milj. EUR Henkilöstö: 40 Perustamisvuosi: 1981 Erityisosaamisen alueet Suodattimet mm. poltto- ja jäähdytysilmalle, hydrauliikalle, voiteluöljylle, vedelle. Öljynerottimet ja huohottimet. APEX AUTOMATION OY Terminaalikatu 3 67700 Kokkola Puh. 0207 288 288 Faksi 0207 288 289 www.apexautomation.fi Yhteyshenkilö Ilpo Järvelä ilpo.jarvela[at]apexautomation.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 3,3 milj.EUR Henkilöstö: 38 Perustamisvuosi: 1993 Erityisosaamisen alueet Prosessiteollisuus Energian tuotanto- ja jakeluyhtiöt Teollisuuden laite- ja järjestelmätoimittajat Liike- ja julkisrakentaminen Sähköturvallisuuspalvelut Lisätietoja nettisivuillamme BMH TECHNOLOGY OY PL 32 26101 Rauma Puh. 020 486 6800 Faksi 020 486 6990 bmh[at]bmh.fi www.bmh.fi Yhteyshenkilöt Peter Wallenius peter.wallenius[at]bmh.fi Tom Sangder tom.sangder[at]bmh.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 41 milj. EUR Henkilöstö: 125 Emoyhtiö: Hollming Oy Erityisosaamisen alueet Teollisuuden, kaupan ja yhdyskuntajätteen murskauslinjat, kierrätyspolttoaineen valmistuslaitokset. Jätemurskaimet TYRANNOSAURUS® ja MONSTER (TM). Täydelliset kiinteän biopolttoaineen ja tuhkan käsittelyjärjestelmät voimalaitoksille. 50 enertec 1 / 2009 yrityshakemisto 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 1 5 6 7 8 AL SAFETY DESIGN OY Yläportti 1 B 02210 Espoo Puh. (09) 884 3066 Faksi (09) 863 0454 info[at]alsafety.com www.alsafety.com Yhteyshenkilö DI Antti Lyytikäinen, konsultti antti.lyytikainen[at]alsafety.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 4-5 Perustamisvuosi: 1991 Erityisosaamisen alueet AL Safety Design auttaa asiakkaitaan kehittämään luotettavuuden ja turvallisuuden suhteen ylivoimaisia teknologiatuotteita. Erityisosaamisena tuotevastuuriskien hallinta, tuoteturvallisuus, riskianalyysit, luotettavuustekniikka, luotettavuussuunnittelu, käyttövarmuusanalyysit ja kunnossapito. 2 8 15 AREVA T&D OY PL 4 (Kaapelikatu 3) 33331 Tampere Puh. (03) 388 311 Faksi (03) 388 3360 www.nokiancapacitors.fi Yhteyshenkilö Mikko Koskinen, myyntijohtaja mikko.koskinen[at]areva-td.com Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 73 milj. EUR Henkilöstö: 285 Perustamisvuosi: 1957 Emoyhtiö: AREVA T&D Erityisosaamisen alueet AREVA T&D Oy (ent. Nokian Capacitors) suunnittelee, valmistaa ja toimittaa laitteita ja järjestelmiä loistehon kompensointiin sekä harmonisten yliaaltojen suodatukseen. 2 4 7 9 11 15 BRUGG-PEMA OY PL 707, 60101 Seinäjoki Puh. (06) 428 8700 Faksi (06) 417 7000 Virkatie 1, 01510 Vantaa Puh. (09) 3465 5310 Faksi (09) 3465 5311 info[at]bruggpema.fi www.bruggpema.fi Yhteyshenkilö Kari Kuronen etunimi.sukunimi[at]bruggpema.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 5 milj. EUR Henkilöstö: 8 Perustamisvuosi: 1986 Emoyhtiö: Brugg Rohrsystem AG Erityisosaamisen alueet Taipuisat esieristetyt putkijärjestelmät kauko- ja aluelämpöön sekä talotekniikkaan. Turvaputket teollisuuteen, 2-vaipparakenne ja vuotohälytysjärjestelmä agressiivisille nesteille ja kaasuille. Korroosiovapaat materiaalit. 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti Katso sivu 14 Katso sivu 36 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot
Sivu 51
6 12 15 15 BUREAU VERITAS Hermannin Rantatie 10 00580 Helsinki Puh. 010 830 8630 Faksi 010 830 8690 helsinki[at]fi.bureauveritas.com www.bureauveritas.fi Yhteyshenkilö Olli Virtanen, osastonjohtaja olli.virtanen[at]fi.bureauveritas.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 48 (Bureau Veritas Suomi) Perustamisvuosi: 1984 (Bureau Veritas Suomi) Emoyhtiö: Bureau Veritas S.A. Erityisosaamisen alueet Bureau Veritas on kansainvälinen luokituslaitos, joka arvioi laatua, ympäristöä, sosiaalista vastuuta sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien standardien ja säännöksien noudattamista. Palveluitamme ovat teollisuustarkastukset, johtamisjärjestelmäsertifioinnit ja -koulutukset. Palvelemme sekä monikansallisia suuryrityksiä että paikallisia PK-yrityksiä, myös erityisosaamista vaativilla toimialoilla. ENERGICO OY Lastenkodinkuja 1 00180 Helsinki Puh. (09) 686 6150 Faksi (09) 6866 1510 www.energico.fi Yhteyshenkilö Jari Anttila toimitusjohtaja jari.anttila[at]energico.fi Erityisosaamisen alueet Voimalaitossuunnittelu ja laitetoimitukset Höyry- ja kaasuturbiinilaitokset, mukaan lukien generaattorit Vesivoimalaitokset 8 15 ENVIROBURNERS OY Lampputie 4 00750 Helsinki Puh. (09) 350 5010 Faksi (09) 3505 0110 etunimi.sukunimi[at]enviroburners.fi www.enviroburners.fi Yhteyshenkilö Juha Tonttila Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 2 milj. EUR Henkilöstö: 9 Perustamisvuosi: 1975 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti Katso sivu 34 Erityisosaamisen alueet Erikoispolttimia ja poltinjärjestelmiä moniin eri teollisuusprosesseihin. Polttimet ja soihdut suunnitellaan vaativiin teollisuuskohteisiin, joissa sarjavalmisteiset vakiopolttimet eivät pysty luotettavasti toimimaan. Käynnistys- ja tukipolttimet leijukerros- ja soodakattiloihin sekä muihin kattiloihin ja uuneihin. Väkevien ja laihojen hajukaasujen polttimet ja soihdut. 8 15 ELLEGO POWERTEC OY Linnapellontie 18 24910 Halikko As. Puh. (02) 737 250 Faksi (02) 737 2530 info[at]ellego.fi www.ellego.fi Yhteyshenkilö Rami Arvonen rami.arvonen[at]ellego.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 5 milj. EUR Henkilöstö: 32 Perustamisvuosi: 1979 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot 7 15 Erityisosaamisen alueet EVV-vakiojännitevaraajat, tasasähkökeskukset, DC-UPS-järjestelmät, tasasuuntaajat, tehoelektroniikan suunnittelu ja sopimusvalmistus 30 vuoden kokemuksella. ENERKEM OY PL 3 45101 Kouvola Puh. (05) 321 2215 Faksi (05) 321 2219 www.enerkem.fi Yhteyshenkilö Tim Nylund tim.nylund[at]enerkem.fi Puh. (0400) 653 414 Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 1,0 milj. EUR Henkilöstö: 8 Perustamisvuosi: 1954 Erityisosaamisen alueet Kemialliset puhdistukset, peittaukset, passivoinnit, happokäsittelyt. Demisteri myynti. FLÄKT WOODS OY / INDUSTRIAL PROCESSES AND WATER TREATMENT PL 5 02621 Espoo Puh. 020 442 3000 Faksi 020 442 3308 etunimi.sukunimi[at]flaktwoods.com www.flaktwoods.com Yhteyshenkilö Risto Erholtz Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 100 milj. EUR Henkilöstö: 500 Perustamisvuosi: 1931 Emoyhtiö: Fläkt Woods Group Katso sivu 36 Erityisosaamisen alueet Korkeapaineiset puhaltimet ja kompressorit prosessiteollisuuden tarpeisiin sekä käyttöönotto-, huolto- ja varaosapalvelut. yrityshakemisto enertec 1 / 2009 51
Sivu 52
5 7 8 12 9 FOSTER WHEELER ENERGIA OY Metsänneidonkuja 8 (PL 7) 02130 Espoo Puh. 010 39 311 Faksi 010 393 6162 etunimi.sukunimi[at]fwfin.fwc.com www.fwc.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 500 Perustamisvuosi: 1995 (1851) Emoyhtiö: Foster Wheeler Ltd. Erityisosaamisen alueet Foster Wheeler Energia Oy Group kehittää tehokkaita ja ympäristöä säästäviä energiaratkaisuja. Voimalaitos- ja teollisuuskattiloihin sekä niiden kunnossapitoon erikoistunut yritys on energia-alan teknologian ja tuotekehityksen edelläkävijä koko maailmassa. Yhtiön ydinosaamista on korkean hyötysuhteen matalapäästöinen leijukerrosteknologia ja erityisesti CFB- eli kiertopetiteknologia. Foster Wheeler on noin 40 prosentin markkinaosuudellaan maailman johtava CFB-kattiloiden toimittaja. Yhtiö on osa maailmanlaajuista Foster Wheeler Ltd. -konsernia. HANSA POWER OY Höyläämötie 18 A 00380 Helsinki Puh. (09) 492 122 Faksi (09) 498 630 hansat[at]kolumbus.fi www.hansapower.fi Yhteyshenkilö Kari T. Punakivi toimitusjohtaja Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 1,7 milj. EUR Henkilöstö: 4 Perustamisvuosi: 1989 Erityisosaamisen alueet Sisaryhtiö Venäjällä: ZA0 Hansaenergo, www.hansaenergo.ru Kattila-, ja voimalaitokset, Loos höyry-(-55 t/h) ja kuumavesikattilat (-38MW), Bertramsin kuumaöljykattilat (-45 MW), Ingersoll-Rand mikroturbiinit (250 kWe), Dresser Rand turbiinit (-2,35 MWe) Biokattilalaitokset (hake, puru,pelletti ym.) höyrylle, vedelle ja kuumaöljylle (max 5.8 MW), myös CHP. 1 10 12 INSTA AUTOMATION OY Sarankulmankatu 20 33900 Tampere Puh. 020 771 7111 Faksi 020 771 7122 info[at]insta.fi www.insta.fi Yhteyshenkilö Timo Lehtinen toimialajohtaja timo.lehtinen[at]insta.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 40 milj. EUR Henkilöstö: 290 Perustamisvuosi: 1960 Emoyhtiö: Insta Group Oy Erityisosaamisen alueet Energiatuotannon, teollisuuden ja prosessien sähköautomaation suunnittelu-, valmistus-, asennus- ja ylläpitopalvelut sekä kokonaistoimituksina että erillisinä palveluina. 52 enertec 1 / 2009 yrityshakemisto Katso sivut 1 ja 16 6 10 Katso sivu 42 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus GREENSTREAM NETWORK OYJ Kluuvikatu 3 00100 Helsinki Puh. 020 743 7800 Faksi 020 743 7810 info[at]greenstream.net www.greenstream.net Yhteyshenkilö Jussi Nykänen, CEO etunimi.sukunimi[at]greenstream.net Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 4,1 milj. EUR Henkilöstö: 50 Perustamisvuosi: 2001 Erityisosaamisen alueet GreenStream on johtava pohjois-eurooppalainen yritys, joka tarjoaa sijoitusmahdollisuuksia sekä välitys- ja neuvonantopalveluita päästökaupan ja uusiutuvan energian markkinoilla. GreenStream on Suomen Finanssivalvonnan valvoma yritys, jolla on edustus Berliinissä, Göreborgissa, Hampurissa, Kiovassa, Moskovassa, Oslossa, Pekingissä, Tukholmassa ja Vilnassa. Katso sivu 22 5 6 15 Katso sivu 23 HOLLMING WORKS OY PL 96 (Puunaulakatu 3) 28101 Pori Puh. 020 486 5040 Faksi 020 486 5041 etunimi.sukunimi[at]hollmingworks.com www.hollmingworks.com Yhteyshenkilö Tapani Mannonen Tietoa yrityksestä Liikevaihto: n. 100 milj. EUR Henkilöstö: n. 800 Perustamisvuosi: 2002 Erityisosaamisen alueet Vaativat levy-, hitsaus-, koneistus-, asennus- ja testaustyöt. Potkurilaitteiden, suulakkeiden, vinttureiden ja poralauttarakenteiden valmistus. Vaativien paineastioiden suunnittelu ja valmistus. Tuulivoimavalmistus. 4 8 9 15 KAMSTRUP A/S Lars Sonckin kaari 14 02600 Espoo Puh. (09) 251 1220 Faksi (09) 2511 2210 info[at]kamstrup.fi www.kamstrup.fi Yhteyshenkilö Olli Torikka Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 126 milj. EUR Henkilöstö: 700 Perustamisvuosi: 1946 Emoyhtiö: OK Oil Tytäryhtiöt Suomessa Kamstrup A/S Suomen Toimisto, Espoo ja Jyskä Erityisosaamisen alueet Energian mittauslaitteet (sähkö- ja lämpö-/jäähdytysenergiamittarit sekä kaasumittarit) ja AMR-etäluentajärjestelmät. Uutuutena staattiset vesimittarit. 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti Katso sivut 3, 33 ja 37 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot
Sivu 53
8 10 12 KOJA OY Lentokentänkatu 7 33900 Tampere Puh. (03) 282 5111 Faksi (03) 282 5402 koja[at]koja.fi www.koja.fi Yhteyshenkilö Jukka Ylisiurunen toimialajohtaja prosessipuhaltimet jukka.ylisiurunen[at]koja.fi Tietoa yrityksestä Perustamisvuosi: 1935 Emoyhtiö: Koja Yhtiöt Oy Erityisosaamisen alueet Prosessipuhaltimet voima-, paperi-, lasi-, metallinvalmistus-, kemian- ja puuteollisuuteen. RAUMAN AKKU OY Hakunintie 7 26100 Rauma Puh. (02) 555 211, Päivystys 0400 597 066 Faksi (02) 555 2144 info[at]raumanakku.fi www.raumanakku.fi Yhteyshenkilö Taina Lammi, toimitusjohtaja Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 10 milj. EUR Henkilöstö: 30 Perustamisvuosi: 1958 Erityisosaamisen alueet Palvelumme: Tekninen kauppa. Tarjoamme mm. hydrauliikan, hitsauskoneiden, hitsauslisäaineiden, pneumatiikan, laakereiden, käsija sähkötyökalujen, tiivisteiden, suojaimien ja kiinnitystarvikkeiden merkkituotteet. Erikoisosaamisemme: Tarjoamme tuotannollista palvelua hydrauliikan koneikoiden suunnittelussa ja valmistuksessa, hydrauliikkaletkuasennelmissa sekä trukkiakkujen uuudelleen kennotuksessa. RAUMAN KAIVIN OY Sorkanmaantie 261 26410 Kaaro Puh. (02) 8387 3700 Faksi (02) 8387 3730 www.raumankaivin.fi Yhteyshenkilö Jari Suhonen toimitusjohtaja jari.suhonen[at]raumankaivin.com Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 2 milj. EUR Henkilöstö: 10 Perustamisvuosi: 1986 Erityisosaamisen alueet Rauman Kaivin Oy on täyden palvelun maanrakennusalan ammattilainen joten teemme mm. teollisuuden rakennusten pohjat kaivuusta, louhinnasta ja paalutuksesta aina betonointiin ja täyttöön asti. Teemme Länsi-Suomen alueen kaivuu- ja louhintatyöt, tienrakennukset ja olemme mukana rakentamassa kaupunkien kunnalistekniikkaa puhtaamman ja turvallisemman ympäristön puolesta. 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti 6 10 10 ODOROFF OY Jousitie 2 C 20760 Piispanristi Puh. 020 741 2140 Faksi 020 741 2145 info[at]odoroff.fi www.odoroff.fi Yhteyshenkilö Mikko Lohi mikko.lohi[at]odoroff.fi 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot 8 Erityisosaamisen alueet Odoroff Oy on hajujen poistoon erikoistunut yritys. Hajunpoistoratkaisut absorptioreaktorilla tai aktiivihiilellä. Suunnittelu ja konsultointi. Odoroff- hajunpoisto jätevesipumppaamoille, jätepuristin kuiluihin, biojätetiloihin yms. RAUMA STEVEDORING OY LTD PL 68 26101 Rauma Puh. (02) 831 21 Faksi (02) 831 2444 headoffice.rst[at]raumasteve.fi www.raumastevedoring.fi Yhteyshenkilö Juha Vannio juha.vannio[at]raumasteve.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 62 milj. EUR Henkilöstö: 620 Perustamisvuosi: 1916 Erityisosaamisen alueet Täyden palvelun satamaoperaattori. Ahtaus, huolinta, varastointi, varustamopalvelut, kuljetuspalvelut, raskasnostot, erikoiskuljetukset. RAUMASTER OY Nortamonkatu 34 26100 Rauma Puh. (02) 837 741 Faksi (02) 8377 4277 www.raumaster.fi Yhteyshenkilö Juhani Rasilainen juhani.rasilainen[at]raumaster.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 58 milj. EUR Henkilöstö: 160 Perustamisvuosi: 1984 Tytäryhtiöt Suomessa Raumaster Paper Oy Katso sivu 40 Erityisosaamisen alueet Voimalaitosten ja puunjalostuslaitosten materiaalinkäsittelyjärjestelmät yrityshakemisto enertec 1 / 2009 53
Sivu 54
5 15 6 15 STALATUBE OY Taivalkatu 7 15170 Lahti Puh. (03) 882 190 Faksi (03) 882 1914 sales[at]stalatube.com www.stalatube.com Yhteyshenkilö Sami Packalén sami.packalen[at]stalatube.com Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 100 milj. EUR Henkilöstö: 100 Perustamisvuosi: 1972 Erityisosaamisen alueet Ruostumattomat rakenneputket, Stala 350 erikoislujat rakenneputket, jalostetut putkikomponentit. SWECO INDUSTRY OY PL 31 (Liesikuja 5) 01601 Vantaa Puh. 020 752 6000 Faksi 020 752 6001 industry[at]sweco.fi www.swecogroup.com Yhteyshenkilö Tapani Bastman yksikönjohtaja, Energy and Pulp & Paper tapani.bastman[at]sweco.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 104 milj. EUR Henkilöstö: 1000 Perustamisvuosi: 1971 Emoyhtiö: SWECO AB, Ruotsi Erityisosaamisen alueet Projektinjohto- ja suunnittelupalveluja voimalaitosprojekteihin (mm. CHPja GTCC-laitokset, lauhdelaitokset, vesivoimalaitokset, biopolttoaine- ja soodakattilat) sekä kaasun- ja öljynsiirtojärjestelmiin. TEOLLISUUDEN VOIMA OY 27160 Olkiluoto Puh. (02) 838 11 Faksi (02) 8381 2109 etunimi.sukunimi[at]tvo.fi www.tvo.fi Yhteyshenkilö Anneli Nikula johtaja, yhteiskuntavastuu ja viestintä anneli.nikula[at]tvo.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 227 milj. EUR (v. 2006) Henkilöstö: 748 Perustamisvuosi: 1969 Emoyhtiö: Pohjolan Voima Oy Tytäryhtiöt Suomessa TVO Nuclear Services Oy, Posiva Oy Erityisosaamisen alueet Sähköntuotanto ydinvoimalla 54 enertec 1 / 2009 yrityshakemisto Katso sivu 33 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 5 7 15 15 SVS SUPERVISE SERVICE OY Radantaus 15 (PL 24) 45910 Voikkaa Puh. (05) 363 3434 Faksi (05) 363 3402 SVS[at]superviseservice.fi www.superviseservice.fi Yhteyshenkilö Markku Korpivaara markku.korpivaara[at]superviseservice.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 5 milj. EUR Henkilöstö: 50 Perustamisvuosi: 1996 Erityisosaamisen alueet Höyrykattiloiden ja korkeapaineisten putkistojen korjaus, asennus ja osavalmistus. TEK-MUR TEKNINEN MUURAUS OY PL 3 (Halmekuja 2 B) 01361 Vantaa Puh. (09) 8386 4300 Faksi (09) 871 3448 etunimi.sukunimi[at]tek-mur.fi www.tek-mur.fi Yhteyshenkilö Tomas Johnsson toimitusjohtaja Puh. 0400 955 387 Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 8+25 Perustamisvuosi: 1984 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti TEK-MUR Tekninen Muuraus Oy Erityisosaamisen alueet Tulenkestävät ja haponkestävät vuoraukset ja materiaalit sekä asennukset ja huollot. TERRAMARE OY Laurinmäenkuja 3 A, 00440 Helsinki Puh. (09) 613 621 Faksi (09) 6136 2700 terramare[at]terramare.fi www.terramare.fi Yhteyshenkilö Tapio Leinonen, Director tapio.leinonen[at]terramare.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 70,3 milj. EUR Henkilöstö: 270 Perustamisvuosi: 1988 Emoyhtiö: Royal Boskalis Westminster nv Tytäryhtiöt Suomessa Terramare Eesti Oü, Estonia Erityisosaamisen alueet Over 50 years of experience in Civil and Marine construction. Dredging, environmental dredging and reclamation. Underwater drilling and blasting. Port and Harbour construction of breakwaters and coastal protection. 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot
Sivu 55
1 5 6 14 15 TSS GROUP Hatanpään valtatie 20 33100 Tampere Puh. (03) 254 6000 Faksi (03) 254 6044 tssoy[at]tssgroup.fi www.tssgroup.fi Yhteyshenkilö Kari Kallio, toimitusjohtaja kari.kallio[at]tssgroup.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 3,8 milj. EUR Henkilöstö: 55 Perustamisvuosi: 1985 Emoyhtiö: ALTE Oy Erityisosaamisen alueet TSS GROUP OY tarjoaa asiakkailleen sähkö-, tele-, turva-, automaatio-, koneenrakennus-, prosessi- ja laitossuunnittelupalveluja pääasiakaskohderyhminä teollisuuden, energiantuotannon ja -jakelun sekä rakennusalan asiakkaat. 6 14 15 ÅF-CONSULT OY Rajatorpantie 8 01600 Vantaa Puh. 040 348 5511 Faksi (09) 3487 0810 info.fi[at]afconsult.com www.afconsult.com Yhteyshenkilö Jarkko Hellsten, myyntipäällikkö jarkko.hellsten[at]afconsult.com Tietoa yrityksestä Henkilöstö: 230 Perustamisvuosi: 2002 Emoyhtiö: ÅF Group, Ruotsi Erityisosaamisen alueet ÅF tarjoaa kattavan valikoiman energia- ja voimalaitosalan suunnittelu-, konsultointi- ja projektinhoitopalveluja. Toimimme maailmanlaajuisilla markkinoilla. Hallitsemme energian tuottamiseen ja lämmönjakeluun liittyvien hankkeiden eri vaiheet hankeselvityksestä perusparannuksiin. 1. Automaatio 2. Energiansäästö 3. Informaatioteknologia 4. Kaukolämpö 5. Konepajateollisuus 6. Konsultointi, suunnittelu ja tutkimus 7. Kunnossapito 8. Laitevalmistajat 9. Maahantuonti VAPO OY PL 22 40101 Jyväskylä Puh. (014) 623 623 Faksi (014) 623 5601 info[at]vapo.fi www.vapo.fi Tietoa yrityksestä Liikevaihto: 523,9 milj. EUR Henkilöstö: 1734 Perustamisvuosi: 1940 Tytäryhtiöt Suomessa Vapo Timber Oy, Kekkilä Oyj 10. Palvelu 15. Muut energia11. Polttoaineet tekniikkaan liittyvät 12. Projektitoimijat tuotteet ja palvelut 13. Sähkökauppa 14. Uusiutuvat energiamuodot 4 10 11 13 14 Katso sivu 44 ja takakansi Erityisosaamisen alueet Vapo on Itämeren alueen johtava paikallisten ja uusiutuvien polttoaineiden, biosähkön ja -lämmön sekä bio- ja kuivajätteenkäsittelyratkaisujen toimittaja. MUISTIINPANOT yrityshakemisto enertec 1 / 2009 55
Sivu 56
seatec.fi MERIKLUSTERI MEDIA seatec.fi yhdistää telakkateollisuuden yrityksiä. www.valosahkotele.fi Kirkkaasti askeleen edellä Varaa paikkasi Valo,Sähkö,Tele 09 -messuilta! Tapahtumassa tavoitat kiinteistöjen valaistus-, sähköistys- ja teleratkaisujen ammattilaiset. Messuilla kohtaat myös sähkösuunnittelijat, urakoitsijat, arkkitehdit ja sisustusarkkitehdit. Kiinteistöalan kokonaisuuden myötä paikalle tulevat myös isännöitsijät ja huoltoyhtiöt. Vuonna 2007 kävijöitä oli noin 30 000. Varmista onnistumisesi ja tule mukaan. Osastomyynti: myyntipäällikkö Sinikka Hirvonen, puh. (09) 150 9266, sinikka.hirvonen[at]fi nnexpo.fi 7.–9.10.2009 Helsingin Messukeskus
Sivu 57
ENERGIA-ASIANTUNTIJOIDEN MEDIA Kuva: Motiva Oy Energiansäästö Sähkökauppa Projektitoimijat Informaatioteknologia Konepajateollisuus Automaatio enertec.fi on kaikki energiantuotantomuodot kattava asiantuntijaviestin. Yritysprofi ilien ja uutisten kautta enertec.fi on alan ydintiedon lähde.
Sivu 58
Öljy teki norjalaisista velattoman kansan, mutta meillä suomalaisilla on jotain paljon öljyä parempaa. Jos puolet maamme liikennepolttoaineista tehtäisiin turpeesta 50 vuoden ajan, siihen tarvittaisiin vain kaksi prosenttia suopinta-alastamme. Suomen soissa piilee valtava aarre. Niissä on energiaa yli kuusi kertaa enemmän kuin Pohjanmeren öljyssä. Tulevaisuus on bioenergiassa Tätä aarretta vastuullisesti hyödyntämällä me voimme luoda työpaikkoja ja hyvinvointia ja korvata kotimaisella biodieselillä miljardien eurojen arvosta fossiilista tuontienergiaa. Ja keskittämällä tuotannon aikoinaan ojitetuille taloussoille, hidastamme samalla myös ilmaston lämpenemistä.